sauhu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsɑu̯hu/
- tavutus: sau‧hu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sauhu | sauhut |
| genetiivi | sauhun | sauhujen |
| partitiivi | sauhua | sauhuja |
| akkusatiivi | sauhu; sauhun |
sauhut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sauhussa | sauhuissa |
| elatiivi | sauhusta | sauhuista |
| illatiivi | sauhuun | sauhuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sauhulla | sauhuilla |
| ablatiivi | sauhulta | sauhuilta |
| allatiivi | sauhulle | sauhuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sauhuna | sauhuina |
| translatiivi | sauhuksi | sauhuiksi |
| abessiivi | sauhutta | sauhuitta |
| instruktiivi | – | sauhuin |
| komitatiivi | – | sauhuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sauhu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- verbit: sauhuttaa
Aiheesta muualla
[muokkaa]- sauhu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1