resti
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]resti (5)
- biljardissa käytettävä apukeppi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | resti | restit |
| genetiivi | restin | restien (restein) |
| partitiivi | restiä | restejä |
| akkusatiivi | resti; restin |
restit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | restissä | resteissä |
| elatiivi | restistä | resteistä |
| illatiivi | restiin | resteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | restillä | resteillä |
| ablatiivi | restiltä | resteiltä |
| allatiivi | restille | resteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | restinä | resteinä |
| translatiivi | restiksi | resteiksi |
| abessiivi | restittä | resteittä |
| instruktiivi | – | restein |
| komitatiivi | – | resteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | resti- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Esperanto
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]resti (preesens restas, preteriti restis, futuuri restos, konditionaali restus, volitiivi restu)
Italia
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]resti
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä restare
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä restare
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä restare
- (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä restare