Siirry sisältöön

rehentely

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

rehentely (2)

  1. rehenteleminen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈrehenˌt̪ely/
  • tavutus: re‧hen‧te‧ly

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rehentely rehentelyt
genetiivi rehentelyn rehentelyjen
rehentelyiden
rehentelyitten
partitiivi rehentelyä rehentelyitä
rehentelyjä
akkusatiivi rehentely;
rehentelyn
rehentelyt
sisäpaikallissijat
inessiivi rehentelyssä rehentelyissä
elatiivi rehentelystä rehentelyistä
illatiivi rehentelyyn rehentelyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rehentelyllä rehentelyillä
ablatiivi rehentelyltä rehentelyiltä
allatiivi rehentelylle rehentelyille
muut sijamuodot
essiivi rehentelynä rehentelyinä
translatiivi rehentelyksi rehentelyiksi
abessiivi rehentelyttä rehentelyittä
instruktiivi rehentelyin
komitatiivi rehentelyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rehentely-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]
  • verbi rehennellä + johdin -y

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]