puhutella
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]puhutella (67-C) (taivutus[luo])
- (frekventatiivinen) puhuttaa; pyrkiä puheisiin / ottaa jokin puheeksi jonkun kanssa
- Saanko puhutella?
- Älä puhuttele kun lasken vettä!
- herättää vastakaikua, resonoida
- Elokuva ei puhutellut yleisöä.
- herättää myötätuntoa tai ajatuksia
- puhutteleva elokuva
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpuhuˌt̪elːɑˣ/
- tavutus: pu‧hu‧tel‧la
Etymologia
[muokkaa]johdos verbistä puhuttaa (johdin -el:ele-)
Käännökset
[muokkaa]1. pyrkiä puheisiin jonkun kanssa
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: puhutteleminen, puhuttelu
Aiheesta muualla
[muokkaa]- puhutella Kielitoimiston sanakirjassa