kurvi
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kurvi (5)
- (puhekieltä) kaarre, loivahko mutka
- Tiessä oli jyrkkä kurvi.
- (slangia) matemaattinen käyrä
- (puhekieltä) muoto naisessa: rintojen ja lanteiden kaaret
- Tuolla naisella on kurvit kohdallaan.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkurʋi/
- tavutus: kur‧vi
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kurvi | kurvit |
genetiivi | kurvin | kurvien (kurvein) |
partitiivi | kurvia | kurveja |
akkusatiivi | kurvi; kurvin |
kurvit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kurvissa | kurveissa |
elatiivi | kurvista | kurveista |
illatiivi | kurviin | kurveihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kurvilla | kurveilla |
ablatiivi | kurvilta | kurveilta |
allatiivi | kurville | kurveille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kurvina | kurveina |
translatiivi | kurviksi | kurveiksi |
abessiivi | kurvitta | kurveitta |
instruktiivi | – | kurvein |
komitatiivi | – | kurveine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kurvi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]2. käyrä
|
3. muoto naisessa
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kurvi Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
[muokkaa]kurvi
Substantiivi
[muokkaa]kurvi
- eräitä kahlaajalintuja
Etymologia
[muokkaa]onomatopoeettinen, linnun ääntelyä jäljittelevä sana[2]
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Suomen murteiden sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 30. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2012–. ISSN: 1796-041X. kurvi.
- ↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. kurvi.