kiipeilijä
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kiipeilijä (12)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkiːpei̯ˌlijæ/
- tavutus: kii‧pei‧li‧jä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiipeilijä | kiipeilijät |
| genetiivi | kiipeilijän | kiipeilijöiden kiipeilijöitten (kiipeilijäin) |
| partitiivi | kiipeilijää | kiipeilijöitä |
| akkusatiivi | kiipeilijä; kiipeilijän |
kiipeilijät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiipeilijässä | kiipeilijöissä |
| elatiivi | kiipeilijästä | kiipeilijöistä |
| illatiivi | kiipeilijään | kiipeilijöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiipeilijällä | kiipeilijöillä |
| ablatiivi | kiipeilijältä | kiipeilijöiltä |
| allatiivi | kiipeilijälle | kiipeilijöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiipeilijänä | kiipeilijöinä |
| translatiivi | kiipeilijäksi | kiipeilijöiksi |
| abessiivi | kiipeilijättä | kiipeilijöittä |
| instruktiivi | – | kiipeilijöin |
| komitatiivi | – | kiipeilijöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiipeilijä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka kiipeilee, kiipeilyn harrastaja
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kiipeilijä Kielitoimiston sanakirjassa