Siirry sisältöön

katua

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

katua

  1. (taivutusmuoto) partitiivi sanasta katu

Verbi

[muokkaa]

katua (52-F) (taivutus[luo])

  1. olla pahoillaan jostain tekemästään; toivoa ettei olisi tehnyt jotain
    Sinun olisi syytä katua sanomisiasi.
    Sitä on nyt myöhäistä katua.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkɑt̪uɑˣ/
  • tavutus: ka‧tu‧a

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Idiomit

[muokkaa]
  • katua tehokkaasti
    1. (oikeustiede) toimia siten, että aiottu rikos jää tekemättä
    2. (oikeustiede) toimia siten, että tekeillä olevan tai tehdyn rikoksen aiheuttama vahinko jää mahdollisimman pieneksi

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • katua Kielitoimiston sanakirjassa