kaaso
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kaaso (1)
- morsiamen pukija ja seuralainen häissä, yleensä nainen mutta voi olla myös mies
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑːso/
- tavutus: kaa‧so
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaaso | kaasot |
genetiivi | kaason | kaasojen |
partitiivi | kaasoa | kaasoja |
akkusatiivi | kaaso; kaason |
kaasot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaasossa | kaasoissa |
elatiivi | kaasosta | kaasoista |
illatiivi | kaasoon | kaasoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaasolla | kaasoilla |
ablatiivi | kaasolta | kaasoilta |
allatiivi | kaasolle | kaasoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaasona | kaasoina |
translatiivi | kaasoksi | kaasoiksi |
abessiivi | kaasotta | kaasoitta |
instruktiivi | – | kaasoin |
komitatiivi | – | kaasoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kaaso- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]1. morsiamen pukija ja apulainen häissä, yleensä nainen mutta voi olla myös mies
|
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kaaso Kielitoimiston sanakirjassa
- Kirsti Aapala: Kaaso ja sikapiikki, yrjänrenki ja best man. Morsiusneidon ja sulhaspojan nimitysten koko kirjo. Kielikello, 1992, nro 1. Artikkelin verkkoversio.