jyrä
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]jyrä (10)
- maatalouskone, jolla maanpinta tiivistetään kylvön jälkeen kosteuden haihtumisen estämiseksi
- kone, jolla maa tiivistetään ja tasoitetaan tienrakennuksessa t. muussa rakennustyössä
- (kuvaannollisesti) henkilö, joka jättää alleen, liiskaa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈjyræ/
- tavutus: jy‧rä
Huomautukset
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jyrä | jyrät |
| genetiivi | jyrän | jyrien (jyräin) |
| partitiivi | jyrää | jyriä |
| akkusatiivi | jyrä; jyrän |
jyrät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jyrässä | jyrissä |
| elatiivi | jyrästä | jyristä |
| illatiivi | jyrään | jyriin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jyrällä | jyrillä |
| ablatiivi | jyrältä | jyriltä |
| allatiivi | jyrälle | jyrille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jyränä | jyrinä |
| translatiivi | jyräksi | jyriksi |
| abessiivi | jyrättä | jyrittä |
| instruktiivi | – | jyrin |
| komitatiivi | – | jyrine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | jyrä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]deskriptiivinen sana; samaa sanuetta, kuin jyrätä ja jyristä[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- jyrä Kielitoimiston sanakirjassa