itsekseen
Suomi
[muokkaa]Adverbi
[muokkaa]itsekseen
- yksinään, omissa oloissaan
- Matti on asustellut jo kauan itsekseen, mutta erakko hän ei ole.
- (murteellinen) itsenäisesti, itse, keneltäkään kyselemättä
- Itsekseen hän päättää suvereenisti omista asioistaan.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: [ˈitsekseːn]
Tavutus
[muokkaa]- tavutus: it‧sek‧seen
Käännökset
[muokkaa]1. yksinään
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- itsekseen Kielitoimiston sanakirjassa
Pronomini
[muokkaa]itsekseen
- yksikön translatiivin possessiivimuoto sanasta itse, jonka pääsana on yksikön 3. persoonassa
- Mies ei ollut uskoa peilistä kuvastunutta olentoa itsekseen.
- yksikön translatiivin possessiivimuoto sanasta itse, jonka pääsana on monikon 3. persoonassa
- He olivat niin yhdennäköisiä, että luulivat toisiaan valokuvassa itsekseen.
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Etymologia
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]itsekseen
- yksikön translatiivin possessiivimuoto sanasta itse, jonka pääsana on yksikön 3. persoonassa
- Hän havahtui hereille luultuaan unessa näkemäänsä hahmoa ruumiista poistuneeksi itsekseen.
- yksikön translatiivin possessiivimuoto sanasta itse, jonka pääsana on monikon 3. persoonassa
- Eräissä kulttuureissa ihmiset saattavat pelätä ulkopuolisten henkiolentojen pyrkivän soluttautumaan heidän itsekseen.