isoveli

Suomi

Substantiivi

isoveli (50) tai (51)

1. vanhempi veli
2. (kuvaannollisesti) ihmisten toimintaa valvova valtion elin

   isoveli valvoo

Ääntäminen

• IPA: /ˈisoˌʋeli/
• tavutus: i‧so‧ve‧li

Käännökset

1. vanhempi veli

ainu: yupo englanti: big brother japani: 兄 [ani]

turkki: abi, aga, ağa, ağabey, aka, ede, efe unkari: bátya

Liittyvät sanat

• pikkuveli
• isosisko

Aiheesta muualla

• isoveli Kielitoimiston sanakirjassa