halt
 |
Englanti
[muokkaa]Interjektio
[muokkaa]halt
Substantiivi
[muokkaa]halt (monikko halts)
Verbi
[muokkaa]| Taivutus | |
|---|---|
| ind. prees. y. 3. p. | halts |
| part. prees. | halting |
| imp. & part. perf. | halted |
halt
Ruotsi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]halt
| Taivutus | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Positiivi | |||||
| predikatiivinen | adjektiivinen | ||||
| epämääräinen | määräinen | ||||
| yl. | halt | yl. | halt | m. | halte[luo] |
| yl. | halta | ||||
| n. | halt | n. | halt | n. | |
| mon. | halta[luo] | mon. | halta[luo] | mon. | |
| Komparatiivi | |||||
| haltare [luo] | |||||
| Superlatiivi | |||||
| predikatiivinen | adjektiivinen | ||||
| haltast [luo] | yl./m.den haltaste [luo] n.det haltaste mon. de haltaste | ||||
Interjektio
[muokkaa]halt
Substantiivi
[muokkaa]halt yl. (3) (yks. määr. halten[luo], mon. epämäär. halter[luo], mon. määr. halterna [luo])
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivi: -haltig
Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- halt Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
Saksa
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]halt
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä halten