asete
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑset̪eˣ/
- tavutus: a‧se‧te
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | asete | asetteet |
| genetiivi | asetteen | asetteiden asetteitten |
| partitiivi | asetetta | asetteita |
| akkusatiivi | asete; asetteen |
asetteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | asetteessa | asetteissa |
| elatiivi | asetteesta | asetteista |
| illatiivi | asetteeseen | asetteisiin asetteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | asetteella | asetteilla |
| ablatiivi | asetteelta | asetteilta |
| allatiivi | asetteelle | asetteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | asetteena | asetteina |
| translatiivi | asetteeksi | asetteiksi |
| abessiivi | asetteetta | asetteitta |
| instruktiivi | – | asettein |
| komitatiivi | – | asetteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | asettee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
asetet- | |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- asete Kielitoimiston sanakirjassa