Siirry sisältöön

ahne

Wikisanakirjasta
Katso myös: Ahne

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

ahne (48) (komparatiivi ahneempi, superlatiivi ahnein) (taivutus[luo])

  1. sellainen, joka haluaa paljon ja usein kyltymättä jotakin, esimerkiksi rahaa tai ruokaa

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈɑhneˣ/
  • tavutus: ah‧ne

Etymologia

[muokkaa]

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Vastakohdat
[muokkaa]
Vieruskäsitteet
[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

maaliahne, rahanahne

Idiomit

[muokkaa]
  • ahneella on paskainen loppu lopulta ahneelle käy huonosti

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • ahne Kielitoimiston sanakirjassa
  • ahne Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • ahne Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
  • Artikkeli 1077 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Saksa

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

ahne

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ahnen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ahnen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ahnen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä ahnen

Viro

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

ahne (gen ahne, part ahnet)

  1. ahne, ahnas
    Ta on ahne ja ihne – Hän on ahne ja saita.

Taivutus

[muokkaa]
Sijamuotoja Yksikkö Monikko
Nominatiivi ahne ahned
Genetiivi ahne ahnete
Partitiivi ahnet ahneid
Illatiivi ahnesse ahneisse
ahnetesse
Vertailuasteet
[muokkaa]
  • komparatiivi ahnem
  • superlatiivi kõige ahnem ja ahneim

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • ahne Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)

Lähteet

[muokkaa]
Viro
  • Eesti keele seletav sõnaraamat / Eesti Keele Instituut ; toimetanud Margit Langemets ... et al. . Tallinn : Eesti Keele Sihtasutus, 2009.
Verkkoversio: EKSS "Eesti keele seletav sõnaraamat"

Viitteet

[muokkaa]
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 361. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.