aalto
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- laine, meren tai järven pinnassa etenevä kohouma
- energian eteneminen jonkin suureen jaksollisen vaihtelun avulla
- yhtäkkinen laaja leviäminen
- influenssa-aalto
- urheilukilpailun, konsertin tms. katsomossa yleisön tekemä ele, joka näyttää katsomon ympäri kulkevalta aallolta katsojien noustessa vuorotellen seisomaan tai nostaessa käsiään
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑːlt̪o/
- tavutus: aal‧to
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aalto | aallot |
| genetiivi | aallon | aaltojen |
| partitiivi | aaltoa | aaltoja |
| akkusatiivi | aalto; aallon |
aallot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aallossa | aalloissa |
| elatiivi | aallosta | aalloista |
| illatiivi | aaltoon | aaltoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aallolla | aalloilla |
| ablatiivi | aallolta | aalloilta |
| allatiivi | aallolle | aalloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aaltona | aaltoina |
| translatiivi | aalloksi | aalloiksi |
| abessiivi | aallotta | aalloitta |
| instruktiivi | – | aalloin |
| komitatiivi | – | aaltoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | aallo- | |
| vahva vartalo | aalto- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Sana on kantaskandinaavinen laina. Samaan alkumuotoon perustuu myös nykynorjan alda, iso laine, ja jotkin suomen lähisukukieliin lainatut sanat.[1] Suomen kirjakielessä sanaa käytettiin jo 1544 julkaistussa Mikael Agricolan Rucouskiriassa.[2]
Käännökset
[muokkaa]
|
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]hyrsky, keskipitkä aalto, lakkapää, seisminen leikkausaalto, maininki, tyrsky, vaahtopää, vihreä aalto
Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: aallokas, aaltoisa
- adverbit: aalloten, aaltoillen
- substantiivit: aallokko, aaltoilu
- verbit: aallota, aallottaa
Yhdyssanat ja sanaliitot
[muokkaa]aallonharja, aallonmurtaja, aallonpituus, aallonpohja, aaltoallas, aaltoalue, aaltoenergia, aaltojuova, aaltolevy, aaltoliike, aaltoloukku, aaltoluku, aaltomekaniikka, aaltomittari, aaltomuoto, aaltopahvi, aaltopelti, aaltopinta, aaltopituus, aaltoreunainen, aaltorintama, aaltoseppä, aaltosulje, aaltosulku, aaltosäteily, aaltoteoria, aaltovektori, aaltoviiva, aaltovoima, aaltovoimala, aaltoväli, desimetriaallot, flunssa-aalto, helleaalto, hyökyaalto, ihmisaalto, itsemurha-aalto, kantoaalto, keskiaalto, konkurssiaalto, lakkoaalto, lyhytaalto, lämpöaalto, maanjäristysaalto, mikroaalto, muuttoaalto, myrskyaalto, paineaalto, pitkittäisaalto, pitkäaalto, poikittaisaalto, puoliaalto, radioaalto, ristiaalto, seisova aalto, sekundaariaalto, siniaalto, šokkiaalto, säteilyaalto, tasoaalto, tulva-aalto, tunneaalto, vuoksiaalto, vuorovesiaalto, ääniaalto
Anagrammit
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- aalto Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 3477 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Lähteet
[muokkaa]- Kotimaisten kielten keskuksen nykysuomen sanalista v. 1. (taivutustyyppi = 1-I)
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 19. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
- ↑ Jussila, Raimo: Vanhat sanat: vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä, s. 25. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1998. ISBN 951-746-008-2.