Anstand

Katso myös: anstånd

Saksa

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	der Anstand	–
akkusatiivi	den Anstand	–
datiivi	dem Anstand	–
genetiivi	des Anstandes des Anstands	–
40

Anstand m. (ei monikkoa)

1. siveys, siveellisyys, säädyllisyys, kunnollisuus

Etymologia

verbin anstehen vartalosta anstand-

Liittyvät sanat

Johdokset

• verbit: beanstanden