agronomia
Suomi
Substantiivi
agronomia (12)
Ääntäminen
- IPA: /ˈɑgroˌnomiɑ/
- tavutus: ag‧ro‧no‧mi‧a
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | agronomia | agronomiat |
| genetiivi | agronomian | agronomioiden agronomioitten (agronomiain) |
| partitiivi | agronomiaa | agronomioita |
| akkusatiivi | agronomia; agronomian |
agronomiat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | agronomiassa | agronomioissa |
| elatiivi | agronomiasta | agronomioista |
| illatiivi | agronomiaan | agronomioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | agronomialla | agronomioilla |
| ablatiivi | agronomialta | agronomioilta |
| allatiivi | agronomialle | agronomioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | agronomiana | agronomioina |
| translatiivi | agronomiaksi | agronomioiksi |
| abessiivi | agronomiatta | agronomioitta |
| instruktiivi | – | agronomioin |
| komitatiivi | – | agronomioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | agronomia- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
- agronomia Kielitoimiston sanakirjassa
Lähteet
- Kotimaisten kielten keskuksen nykysuomen sanalista v. 1. (taivutustyyppi = 12)
Substantiivi
agronomia
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta agronomi