Zulun kieli
| Zulu | |
|---|---|
 Zulua äidinkielenään puhuvien osuus Etelä-Afrikassa vuoden 2011 väestönlaskennassa. |
|
| Oma nimi | isiZulu |
| Tiedot | |
| Alue |
 Etelä-Afrikka Swazimaa Malawi Mosambik |
| Virallinen kieli |
Etelä-Afrikka |
| Puhujia | 27,7 milj. |
| Sija | 51. |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Zulu Language Board |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | nigeriläis-kongolaiset kielet |
| Kieliryhmä |
bantukielet ngunikielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | zu |
| ISO 639-2 | zul |
| ISO 639-3 | zul |
Zulu (omakiekinen nimi: isiZulu) on Etelä-Afrikassa puhuttava bantukieli.[1] Zulua puhuu äidinkielenään noin 12 miljoonaa ihmistä, pääosin zulu-kansan jäsentä. Yhteensä puhujia on 27,7 miljoonaa, mikä tekee zulusta maailman 51. puhutuimman kielen.[2] Zulua ymmärtää noin puolet eteläafrikkalaisista.[3] Yli 95 prosenttia zulun puhujista asuu Etelä-Afrikassa. Loput asuvat pääasiassa Malawissa, Mosambikissa ja Swazimaassa.[4] Zulu on yksi Etelä-Afrikan 11 virallisesta kielestä.[5]
Zulun katsotaan olevan elinvoimainen ja sen lähimmät sukulaiskielet ovat muun muassa xhosa, ndebele ja swati.[6]
Kieltä kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla.[7]
Zulun kieleen on omaksuttu lainasanoja englannin ja afrikaansin kielistä.[8] Seuraavassa Sowetosta tallennetussa zulunkielisessä näytteessä afrikaansperäiset sanat on lihavoitu ja englanninkieliset merkitty kursiivilla:[9]
»I-Chiefs isidle nge-referee's optional time, otherwise ngabe ihambe sleg. Maar why benga stopi this system ye-injury time?»
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Norm. | Lat. | ||||||
| Avulsiivi | Norm. | kǀ | kǁ | k! | |||
| Asp. | kǀʰ | kǁʰ | k!ʰ | ||||
| Soin. | gǀ | gǁ | g! | ||||
| Nas. | ŋǀ | ŋǁ | ŋ! | ||||
| Soin. nas. | ŋgǀ | ŋgǁ | ŋg! | ||||
| Nasaali | m | n | ɲ | ŋ | |||
| Klusiili | Norm. | b | d | k | g | |||
| Asp. | pʰ | tʰ | |||||
| Ejek. | pʼ | tʼ | kʼ | ||||
| Impl. | ɓ | ||||||
| Affrikaatta | Norm. | dz | tʃ | dʒ | ||||
| Ejek. | tsʼ | tʃʼ | kxʼ | ||||
| Frikatiivi | f | v | s | z | ɬ | ɮ | ʃ | h | ɦ | ||
| Tremulantti | r | ||||||
| Latreraali | l | ||||||
| Puolivokaali | w | j | |||||
Lähde:[10]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | o | |
| Puoliavoin | ɛ | ɔ | |
| Avoin | a |
Lähde:[10]
Kielioppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Zulun perussanajärjestys on verbi-objekti. Subjekti ilmaistaan yhdessä verbin kanssa. Muita verbin taivutusmuodoista ilmeneviä asioita ovat muun muassa tempus, kausatiivisuus, aspekti ja kieltomuoto.[11]
Persoonapronominit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Zulun persoonapronominit ovat:
- mina = minä
- wena = sinä
- yena = hän
- thina = me
- nina = te
- bona = he
Etuliitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muiden bantukielien tapaan zulussa käytetään etuliitteitä muokkaamaan sanojen merkitystä. Yksiköille ja monikoille on eri etuliitteet.lähde?
| Luokka | Etuliite | Esimerkki |
|---|---|---|
| 1 | umu- | umuntu (ihminen) |
| 2 | aba- | abantu (ihmiset) |
| 3 | umu- | umuthi (puu) |
| 4 | imi- | imithi (puut) |
| 5 | i-, ili- | izulu (taivas) |
| 6 | ama- | amazulu (taivaat) |
| 7 | isi- | isibani (lamppu) |
| 8 | izi- | izibani (lamput) |
| 9 | n-, in- | indlovu (norsu) |
| 10 | izin- | izindlovu (norsut) |
| 11 | u-, ulu- | ulimi (kieli) |
| 14 | ubu- | ubuntu (ihmisyys) |
| 15 | uku- | ukudla (syödä) |
Sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Zulu on vaikuttanut Etelä-Afrikassa puhuttavaan englantiin sanastollisesti: paikallisia zulusta lainattuja sanoja ovat muun muassa donga ('ditch', oja), ubuntu ('humanity', ihmiskunta) ja muti ('medicine', lääke). Yleisenglantiin ja muihin maailman kieliin zulusta lainattuja sanoja ovat muun muassa impala ja mamba.[12]
Zulunkielisiä fraaseja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- "Sawubona" ("Päivää" yhdelle henkilölle)
- "Sanibonani" ("Päivää" useammalle henkilölle)
- "Unjani" ("Kuinka voit/mitä kuuluu?" yhdelle))
- "Ninjani" ("Kuinka voitte/mitä kuuluu?" useammalle)
- "Ngiyaphila" ("Hyvin/hyvää", vastaus edellisiin)
- "Ngiyabonga" ("Kiitän sinua")
- "Siyabonga" ("Kiitämme sinua")
- "Isikhathi sithini?" ("Paljonko kello on?")
- "Mina funani wena." ("Minä rakastan sinua.")
- Amandla! ("Valta!")
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Zulu Ethnologue. Viitattu 22.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Ranked: The 100 Most Spoken Languages Around the World Visual Capitalist. 15.2.2020. Viitattu 22.6.2022. (englanti)
- ↑ ZULU - South African Language Zulu 2022. sa-venues.com. Viitattu 22.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Zulu language and pronunciation omniglot.com. Viitattu 22.6.2022.
- ↑ South Africa - Languages 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 22.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.6 - Zulu glottolog.org. Viitattu 22.6.2022.
- ↑ ScriptSource - Zulu written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 22.6.2022.
- ↑ Zulu language 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 22.6.2022. (englanniksi)
- ↑ The languages of South Africa International Marketing Council of South Africa. Arkistoitu 14.7.2007. Viitattu 15.8.2007. (englanniksi)
- ↑ a b Zulu 2022. Languages Gulper. Viitattu 22.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Zulu Language - Structure, Writing & Alphabet 2022. MustGo. Viitattu 22.6.2022. (englanti)
- ↑ Zulu Language in South Africa SouthAfrica.com. Viitattu 22.6.2022. (englanti)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]