Yksinkertaistetut merkit
| Yksinkertaistetut merkit | |
|---|---|
.svg) "kiinalaiset merkit" yksinkertaisin merkein |
|
| Tyyppi | logogrammi |
| Kielet | kiinan kieli |
| Aikakausi | 1956– |
| Kirjoitussuunta | vasemmalta oikealle |
| ISO 15924 | Hans, 501 |
Yksinkertaistetuilla merkeillä (yksink.: 简体字; perint.: 簡體字; pinyin: jiǎntǐzì) tarkoitetaan nykyään Kiinan hallituksen nimittämän uudistuskomitean vuonna 1954 laatimaa merkkien yksinkertaistamissuunnitelmaa (汉字简化方案). Tämä suunnitelma yksinkertaisti useita merkkejä, mutta joidenkin merkkien piirtovetojen määrä ei kuitenkaan vähentynyt muutoksella, vaan jopa lisääntyi, kun niiden useista käytössä olleista epävirallisista muodoista vakiinnutettiin käyttöön vain yksi muoto. Yksinkertaistetut merkit ovat olleet käytössä manner-Kiinassa vuodesta 1956 lähtien, sen sijaan Taiwanissa ja Hongkongissa käytetään yhä perinteisiä merkkejä. Myös Singaporessa on siirrytty käyttämään yksinkertaistettuja kirjoitusmerkkejä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Merkkejä on yksinkertaistettu useita kertoja ennen 1950-lukua, mutta yksinkertaistukset eivät yleensä ole jääneet viralliseen käyttöön, vaan lähinnä käsin kirjoittamisen helpottamiseksi.[2] Aluksi 1956 käytöstä poistettiin joitakin merkkejä kokonaan. Vuonna 1964 julkaistiin pidempi lista yksinkertaistetuista merkeistä, jossa radikaalien (kirjoitusmerkkien runkojen) määrää vähennettiin 189:ään alkuperäisestä 214:stä.[3] Lisäksi yksinkertaistaminen on johtanut siihen, että osa merkeistä on niin samannäköisiä, että ne sekoitetaan keskenään.[4]
Merkkien yksinkertaistuksen tarkoituksena oli lukutaitoisuuden parantaminen. On vaikeaa arvioida, missä määrin yksinkertaistus on asiaan vaikuttanut, mutta lukutaitoprosentti on noussut huomattavasti vuoden 1956 jälkeen ja on nykyään selvästi yli 80 %. Todelliseksi syyksi merkkien yksinkertaistukselle on myös väitetty Kiinan kommunistisen puolueen halua katkaista kiinalaisten side omaan historiaansa, sillä perinteiset merkit edustivat vanhoja tapoja, joita vastaan Mao hyökkäsi kulttuurivallankumouksen yhteydessä.[5]
Käyttö alueittain
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hongkong
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hongkongissa käytetään perinteisiä merkkejä, ja kaupungissa nousee aina säännöllisesti kohu, kun virallisissa yhteyksissä käytetään yksinkertaisia merkkejä. Esimerkiksi vuonna 2016 Hongkongin hallintojohtaja Leung Chun-ying sai osakseen kritiikkiä, kun tämä käytti yksinkertaisia merkkejä Facebook-tilillään.[6]
Kansalaisaktivistit ovat vastustaneet yksinkertaistettujen merkkien käyttöä Hongkongissa, sillä perinteiset merkit nähdään osana paikallista identitettiä.[7] Yksinkertaistettujen merkkien vastustaminen on osa Manner-Kiinan jatkuvan vaikutusvallan kasvamisen vastustusta hongkongilaisten keskuudessa.[8]
Singapore
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Singapore alkoi yksinkertaistaa kiinan kielen kirjoitusmerkkejä 1960-luvun lopulla julkaisemalla listan kirjoitusmerkeistä, joita kouluissa oli tarkoitus käyttää. Näistä 498 oli yksinkertaistettuja ja 502 perinteisiä. Vuodesta 1993 lähtien Singaporen käyttämät kirjoitusmerkit ovat olleet samat kuin Manner-Kiinassa.[9]
Malesia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Malesiassa käytetään myös perinteisiä merkkejä esim. kauppojen kylteissä, sanomalehdissä ja kalligrafiassa.[9] Kirjoitusmerkkien yksinkertaistaminen aloitettiin 1970- ja 1980 -luvuilla.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ A Guide To Singapore's Languages 17.11.2017. Culture Trip. Viitattu 13.6.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Introduction to Simplified Chinese Characters 27.5.2020. CLI. Viitattu 13.6.2022. (englanti)
- ↑ Ji, Fengyuan: Language and Politics during the Chinese Cultural Revolution: A Study in Linguistic Engineering (pdf) (s. 76) 1998. University of Canterbury. Viitattu 25.11.2020.
- ↑ Chinese writing – Characteristics Encyclopedia Britannica. Viitattu 25.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Simplified vs Traditional Chinese Characters | China Uncensored 2.8.2013. China Uncensured. Viitattu 25.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Ellie Ng: CY Leung criticised for using simplified Chinese characters in social media post Hong Kong Free Press (HKFP). 21.11.2016. Viitattu 25.11.2020. (englanniksi)
- ↑ War of Words: Hong Kong activists' fight against Mandarin and Simplified Chinese | Coconuts TV 25.3.2016. Coconuts TV. Viitattu 25.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Sebastian Veg: Hong Kong's Enduring Identity Crisis The Atlantic. 16.10.2013. Viitattu 25.11.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Simplified Chinese characters omniglot.com. Viitattu 13.6.2022.