Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto3

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Ehdotus sockpuppet-policyksi

Tein ehdotuksen siitä, millainen fi-wikin käytäntö tässä asiassa voisi olla. Keskustelut, ehdotukset ja sen sellaiset sopivat parhaiten käytännön keskustelusivulle. —MikkoM (♫) 8. kesäkuuta 2006 kello 22.46 (UTC)

Malline:Tiedoston tiedot

Toin Commonsista tällaisen mallineen kuin {{Tiedoston tiedot}} ja uusin Lisää tiedosto -sivun. Toivottavasti jokainen kuvia lisäävä henkilö käyttää ja täyttää tätä mallinetta, sillä nykyisellään monista (lähes kaikista) sitaattikuvista puuttuu tekijänoikeuden haltijan tiedot. -Samulili 10. kesäkuuta 2006 kello 21.22 (UTC)

Siis jos haluaa tallentaa kuvan Wikipediaan, on kerrottava oma nimi, vaikka haluaisi pitää sen salassa? --Alfred Dengan 11. kesäkuuta 2006 kello 06.32 (UTC)

Ei. --kompak 11. kesäkuuta 2006 kello 06.57 (UTC)

Tarkoitatko kohtaa "tekijänoikeuden haltija"? Se voi olla myös nimimerkki. (Mutta toisaalta, jos sinä olet tekijänoikeuden haltija, voit lisätä kuvan Commonsiin (jossa kysytään toki samat tiedot).) -Samulili 11. kesäkuuta 2006 kello 09.06 (UTC)

Tuo malline näytti niin viralliselta, että tuollainen ajatus tuli mieleen. Kitos vastauksesta. --Alfred Dengan 11. kesäkuuta 2006 kello 10.31 (UTC)

Ohje:Merkitse lähteet

Meillä on olemassa selkeä käytäntö, jonka mukaan lähteet tulee merkitä. Haluamatta aloittaa pitsa-sotaa, tiedustelisin, että pitäisikö meidän luoda suositus siitä, miten lähteet merkitään lähdeluetteloon? Tällä hetkellä lähteiden merkitsemistavasta ei ole olemassa mitään suosituksia ja sen seurauksena lähteitä merkitään hyvinkin eri tavoilla. Tästä on seurauksena ainakin hiukan epäjohdonmukainen ulkoasu. Ehdottaisin, että sovimme jonkun yleisesti käytössä olevan tavan esittää lähdeluettelo - esimerkiksi tämä Metodix.com-sivustolla oleva aineisto vaikuttaa aivan järjelliseltä. --Lendu 12. kesäkuuta 2006 kello 11.18 (UTC)

Huomasin juuri, että malline:kirjaviite toimii <ref>-tageissa, eli ongelma on tältä osin ratkaistu. Onko meillä vastaavia mallineita verkkoviitteelle, sanomalehtiviitteelle ja artikkeliviitteelle? Osaisiko joku tehdä sellaiset? --Lendu 12. kesäkuuta 2006 kello 13.06 (UTC)

Yritin metodixin mukaan tehdä sellaista: Malline:Verkkoviite -tKahkonen 12. kesäkuuta 2006 kello 15.52 (UTC)

• Janne Pikkarainen: Suomalaismies hakee hymiöille tavaramerkkiä Net.nyt 5.6.2006 12.20. MBnet.

Muokkasin sen nyt keskikokoiseksi (suosituin vaihtoehto keskustelun perusteella, kukaan ei ainakaan kannattanut nykyistä). Ainakin omilla selaimillani se näkyy oikein (FF/Opera/IE), jos jollain ei näy niin sanokoot (ja tarvittaessa sitten palauttakoon). --JTS 31. heinäkuuta 2006 kello 15.22 (UTC) Voisikohan verkkoviitettä vähän tiivistää tähän tapaan (mitään vakiintunutta tapaahan ei vielä ole). En mitään mallinetta viitsinyt vielä tehdä. Mutta jos siitä tekisi tuon näköisen? --Erkkimon 29. kesäkuuta 2006 kello 17.39 (UTC)

• MBnet: Suomalaismies hakee hymiöille tavaramerkkiä (Janne Pikkarainen, 5.6.2006 klo 12.20)

Nyt näin. Käykö? -tKahkonen 9. elokuuta 2006 kello 19.22 (UTC)

• Janne Pikkarainen: Suomalaismies hakee hymiöille tavaramerkkiä Net.nyt 5.6.2006 12.20. MBnet. Viitattu 12. kesäkuuta 2006.

Päättyneiden äänestysten äänestysivujen suojaus

Ehdottaisin sellaista käytäntöä, että päättyneiden äänestysten äänestysivut suojattaisiin. Nykyisin käy aina välillä niin, että aloittelevat käyttäjät muokkaavat jo päättyneitä äänestyksiä ja näitä joudutaan sitten palauttelemaan. Suojaamalla tällaiset vahingot saataisiin vältettyä. Mitään syytä jo päättyneiden äänestyssivujen muokkaamiseen ei varmaankaan ole. --Joonas (kerro) 14. kesäkuuta 2006 kello 13.10 (UTC)

Kannatan. Tämä on minullakin joskus käynyt mielessä. --Alfred Dengan 14. kesäkuuta 2006 kello 13.12 (UTC)

Kannatan, kuten myös arkistoitujen poistoäänestysten suojausta. --Jetman 14. kesäkuuta 2006 kello 13.13 (UTC)

Tästähän päätettiin irkissä jo tapaus comeiran jälkeen eikä tässä pitäisi olla mitään enempää keskusteltavaa. Kuten joonasl mainitsi, ei ole olemassa mitään oikeaa syytä muokata jo päättyneitä äänestyksiä. Jos arkistoidussa äänestyksessä on jotain ongelmaa (henkilökohtainen hyökkäys yms.), joka pitäisi saada muutettua, voi sitä tienkin pyytää lähimmältä ylläpitäjältä. --kompak 14. kesäkuuta 2006 kello 13.21 (UTC)

Sanoisin että niitä ei tarvitse suojata. Tarkoitus on suojata sivuja joita vandalisoidaan usein, äänestyksiä pitäisi koskea samat säännöt. Jos niitä vandalisoidaan, niin ne pitää suojata, muuten ei ole mitään syytä suojata. Comeira-tapaus on hyvä esimerkki. Se suojattiin juuri koska sita vandalisoitiin. Mutta kun kerran irkissä on jo päätetty, niin... -- Jniemenmaa 14. kesäkuuta 2006 kello 13.29 (UTC)

Mikä on tämä, tämä on mikä? Siis jossain ihmeen irkissä keskustelu ja asioiden päättäminen. Jossa ei siis pitäisi olla mitään keskusteltävää. Mutta on herra Kompakilta hivenen töksähtävästi todettu ja sanottu. Onko tuo sellainen meidän irkkailemattomien kannalta henkilökohtainen hyökkäus, niin sen voisi implitiittisesti kokea ;) Vai onko se vain tökeryyttä sanoinnoissa? Kysyy se vanha ja irkkaamaton --Alexius Manfelt 14. kesäkuuta 2006 kello 14.01 (UTC)

Tuskin tästä kannattaa mitään irc-salaliittoa lähteä rakentamaan. Ajattelin vain, että äänestysten (niin ylläpitäjä, SS kun poistoäänestystenkin) suojaaminen vain helpottaisi työtä ja estäisi ihmisiä vahingossa muokkaamasta sivuja, joita ei ole tarkoitettu muokattavaksi. Jos tästä ei saada yhteisymmärrystä aikaiseksi, niin ei nykyinenkään tilanne ongelmallinen ole. --Joonas (kerro) 14. kesäkuuta 2006 kello 14.45 (UTC)

Asia on yhdentekevä siinä mielessä, että arkistosivujen suojaus ei vaikuta minkään käyttäjän oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Arkistosivuja ei muutenkaan saa muokata. Jos joku ylläpitäjä vaivautuu niitä suojaamaan, siitä ei ole mitään haittaa, mutta en ole varma pitääkö tätä edes miksikään käytännöksi kirjata. Mielestäni suojauksen pitäisi olla sallittua, mutta ei ketään velvoittavaa. —MikkoM (♫) 14. kesäkuuta 2006 kello 15.14 (UTC)

Käsittääkseni äänestyksiä voi päättää ja arkistoida myös normaalikäyttäjä ja tällöinhän suojaus ei onnistu samalla kertaa. Varmaankin riittää kun sivuja suojataan tarvittaessa. --Tomia 14. kesäkuuta 2006 kello 16.07 (UTC)

Periaatteessa kyllä, mutta olisi parempi jos arkistointi jätettäisiin osaaviin käsiin. Normikäyttäjä ei myöskään voi hoitaa hommaa loppuun esim. poistoäänestyksen ollessa kyseessä, joten olisi parempi että ylläpitäjät hoitaa sen. --kompak 15. kesäkuuta 2006 kello 04.44 (UTC)

Ei niitä suositeltujen äänestysten arkistointeja jaksa odottaa... Kyllä ne voi kuka vain tehdä. Poistaminen on sitten jo toinen juttu. -tKahkonen 15. kesäkuuta 2006 kello 09.46 (UTC)

Moderointimenettely: Artikkelin poistaminen jälkiä jättämättä

Huomasin, että yleisiä kirjastoluokkia koskeva alkuperäinen artikkeli on poistettu. Mistä selviää kuka sen on poistanut, jotta voisi kysyä, miksi alkuperäinen ja nykyistä kattavampi artikkeli on poistettu. Moderointiin liittyy myös vastuu ja alttius saada palautetta. Auru Aro 15. kesäkuuta 2006 kello 10.56 (UTC)

Poistot löytyvät poistolokista. --kompak 15. kesäkuuta 2006 kello 13.20 (UTC)

Wikipedia:Kommenttipyyntö

Monissa muun kielisissä Wikipedioissa on monivaiheisia sovittelumekanismeja käyttäjien välisten riitojen ratkaisemiseksi. Olen tehnyt esityksen yksinkertaiseksi sovittelukäytännöksi vanhaan keskusteluun ja en.wikin malliin pohjautuen. Kommentteja ja keskustelua tästä voi jatkaa ao. keskustelusivulla. --Trainthh 16. kesäkuuta 2006 kello 13.15 (UTC)

Artikkelien tarkistamisesta vielä kerran (koskee etenkin ylläpitäjiä)

Ero-namiskalla on helppo todeta, onko viimeinen muutos asiallinen. Mutta sanamuoto "Merkitse artikkeli tarkastetuksi" tarkoittaaa minusta sitä että koko artikkeli on tarkastettu lähteiden ja paikkansapitävyydenkin osalta, niettä onko taas käytäntö toinen kuin sanamuoto? --Höyhens 17. kesäkuuta 2006 kello 20.24 (UTC)

Parhaiten tuo työkalu soveltuu vandalismin tarkistamiseen. Olisihan se ihanteellista, jos voisi aina tarkistaa koko artikkelin, mutta parhaiten siitä on hyötyä, jos ylläpitäjät tarkistavat uusien nimimerkkien ja ip:iden muutokset ja merkkaavat ne tarkastetuiksi, jos ei ole ongelmaa. Jos on ongelma niin palautus. Laajemmissa muokkauksissa tietysti hankalaa, eikä niitä pitäisi merkitä tarkastetuiksi, ellei ole aivan varma, että tieto on oikein. Ja sellanen pyyntö kaikille ylläpitäjille, että merkatkaa omat muutokset tarkastetuiksi (löytyy asetukset -> muokkauskenttä -> merkitse muutokset tarkastetuiksi). – linnea 17. kesäkuuta 2006 kello 20.49 (UTC)

Eikö sitä sitten voisi muuttaa muotoon "Viimeisin muutos tarkastettu". Toisaalta, pelkkä viimeisimpien(kään) erojen tarkastus ei auta, jos joku on muuttanut muutaman kerran artikkelia sotkemisen jälkeen, muttei ole huomannu virheellistä tietoa. --Lovemachine 24. kesäkuuta 2006 kello 00.38 (UTC)

Tt

Malline:Tt

Pitääkö teidän muiden mielestä {{Tt}}-malline laittaa uuden käyttäjän sivulle, jotta hän pääsisi katsomaan ohjeita, käytäntöjä jne...? Keskustelua aiheesta on ollut täällä ja täällä. Kysäisen muiden mielipiteitä, sillä emme pääse yhteisymmärrykseen Iirolaihon kanssa. Alfred Dengan, MiPe ja minä ainakin olemme sitä mieltä, että ne voi laittaa ja Iirolaihon mielestä pitäisi odottaa ensimmäistä muokkausta. Joten mitä mieltä olette? --Kouluhai ۞ 18. kesäkuuta 2006 kello 07.38 (UTC)

Itse olen tulkinnut tt-mallineen olevan malline käyttäjille jotka tekee artikkelin asiasta mutta unohtavat esimerkiksi wikilinkit, luokan, tynkämerkinnät tmv. --Agony (403) 18. kesäkuuta 2006 kello 07.41 (UTC)

Noin minäkin olen tulkinnut. --iirolaiho (kitinää) 18. kesäkuuta 2006 kello 07.49 (UTC)

Sitä mallinetta ei todellakaan tarvitse tunkea jokaiselle uudelle käyttäjälle, kun niistä ehkä 5% koskaan muokkaa Wikipediaa. Se vaan ruuhkauttaa tuoreita muutoksia ja luo turhia sivuja roppakaupalla (vaikka ei täältä paperi lopu). Jos sen haluaa laittaa, niin sen voi laittaa, kun käyttäjä tekee ensimmäisen muutoksen. Ja jos ei muista laittaa sitä sillon... no ei se ole mikään häpeä tai pakko. Tuo on ylimääräistä kivaa Wikipediassa, eikä mikään Suuuri Tehtävä, mitä täytyy noudattaa. Välillä tuntuu muutenkin, että Wikipedia on joillekkin joku leikkikenttä, missä saa pisteitä eri jutuista ja tehtävistä mitä suorittaa.. – linnea 18. kesäkuuta 2006 kello 07.57 (UTC)

Uudet käyttäjät voivat aivan hyvin klikata niitä linkkejä Ohjeen pääsivulla kuin omalla keskustelusivullaankin. Ongelma ei myöskään ole se, ettei tervetuliaiskommentin lisäämismuutos erottuisi vandalisointimuutoksesta, vaan se, että vandalismi hukkuu tervetulotoivotusten joukkoon. --iirolaiho (kitinää) 18. kesäkuuta 2006 kello 08.03 (UTC)

Tilastoistahan tiedämme, että suurin osa uuden tunnuksen luovista ihmisistä ei koskaan tee yhtään muokkausta. Commonsissa taasen on botti, joka toivottaa tervetulleeksi jokaisen uuden käyttäjän, jolla on yksi muokkaus. Se myös tekee logeja tällaisista käyttäjistä, jotta muut käyttäjät voivat tarpeen tullen käydä opastamassa uusia käyttäjiä. Meidän pitäisi pyrkiä tähän, mutta sitä odotellessa lisätä tt vain niille käyttäjille, jotka tekevät yhdenkin muokkauksen. -Samulili 18. kesäkuuta 2006 kello 10.01 (UTC)

Minustakin on turhaa laittaa jokaisella uudelle tunnukselle tt mallinetta. Tästä on sekin hyöty että uuden tulokkaat erottaa Toiminnot:Recentchanges sivulla punaisista keskustelulinkeistä. Lisää joko ensimäisen muokkauksen jälkeen tai sitten kun tulee ongelmia. --Tomia 18. kesäkuuta 2006 kello 14.34 (UTC)

Parempi antaa linkit ohjeisiin heti ettei joudu sotkuja korjailemaan. Siis heti kun käyttäjä on alkanut muokata (kerrankin). -tKahkonen 18. kesäkuuta 2006 kello 14.48 (UTC)

Tervetulomallineiden laitto kaikille uusille käyttäjille on tarpeetonta spämmäystä. Uusille kirjoittajille mallineen voi toki pistää. —MikkoM (♫) 18. kesäkuuta 2006 kello 17.33 (UTC)

Olen edelleen sitä mieltä, että Tt-mallineen voisi laittaa heti, mutta koska yleinen mielipide tuntuu olevan sitä vastaan, jatkossa odotan ensimmäistä muokkausta. Tiedoksi Linnealle, Wikipedia ei ole minulle mikään leikkikenttä. --217.64.179.228 19. kesäkuuta 2006 kello 07.38 (UTC)

Sisäänkirjautuminen unohtui. --Kouluhai ۞ 19. kesäkuuta 2006 kello 07.39 (UTC)

Olenkin huomannut, että on tuntunut mielekkäämmältä laittaa tervetulomalline uusille muokkaajille kuin muokkauksia tekemättömille. Keskustelusivullani keskustelin aiheesta kompakin kanssa ja minusta tuntuu, että pääsimme yhteisymmärrykseen. Lisäksi: toivon, että Linnea ei tarkoita minua mainitessaan, että Wikipedia on joillekuille leikkikenttä. En itse koe Wikipediaa sellaiseksi. Linnean vertauksessa "pisteistä eri jutuista ja tehtävistä" mieleeni tuli eräs asia, johon minäkin olen osallistunut. Joka tapauksessa näen Wikipedian ensisijaisesti tietosanakirjana, jonka tietosisältöä haluan kehittää joistakin käytäntöihin liittyvistä pienistä erimielisyyksistä huolimatta. Muuten, jos joku ehtii, voisi olla hyvä lisätä tt-mallineen sivulle jonkinasteinen "käyttöohje". --Alfred Dengan 19. kesäkuuta 2006 kello 13.00 (UTC)

Laitoin tervetulomallineita sisäänkirjautuneille, joilla oli yksi muokkaus tai enemmän ja huomasin, että sittenkin on järkevämpää laittaa malline vasta ensimmäisen muokkauksen jälkeen. Oli mukava katsella, miten uusi käyttäjä muokkaa ja laittaa sitten tt-malline. Joku oli merkannut tiedonlisäyksen pieneksi muokkauksesi, toinen saanut test3-mallineen jne... Oli mukavampi avustaa heitä alkuun, kuin laittaa kyseinen malline käyttäjälle, joka ei ollut vaivautunut ensimmäistäkään muokkausta tekemään, oli vain luonut tunnuksen. Olitte kuitenkin oikeassa, näin on parempi. --Kouluhai ۞ 19. kesäkuuta 2006 kello 19.14 (UTC)

Hiukan olen ihmetellyt tuota kun olen huomannut että niitä tervetulojuttuja on lätkitty käyttäjille heti kun ovat rekisteröityneet. Itse siis sain kyseisen infon kuukausi sen jälkeen kun olin rekisteröinyt (muokkauksia siis jo aika paljon siihen mennessä). Mistään mokailuista minulle ei oltu ilmoiteltu, enkä mitään suurempia ole kai sössinytkään. Ensimmäiset artikkelit toki oli opettelua ja luokkia en tainnut heti lisätä, mutta tästäkään ei kukaan mitään sanonut vaan ihan itse olen osannut tiedon sitten myöhemmin etsiä ja laittaa. Ihmettelin vain välillä että onko minua syrjitty kun toiset toivotetaan tervetulleeksi heti ja minut vasta kuukauden päästä :) --Hanna V 22. kesäkuuta 2006 kello 09.59 (UTC)

Joo, on siinä sellainen tietty nimimerkkiraja... Vakavasti, jotkut näyttävät kuvittelevan, että tt on valitusta jostakin sössimisestä. -tKahkonen 22. kesäkuuta 2006 kello 10.47 (UTC)

Toiset niitä mallineita ovat lisänneet kaikille uusille, jotkut muokanneille ja luonnollisesti jotkut eivät kellekään. Joskus on voinut olla hetki, jolloin kukaan ei ole ollut tt-mallineita jakamassa ja myöhemmin tervetulotoivotus ei ole enää tuntunut ajankohtaiselta. --Alfred Dengan 22. kesäkuuta 2006 kello 12.12 (UTC)

Tuohon Kahkosen kommenttiin: Joo, jotain tuollaista epäilinkin. Sitä on vaan kytätty siellä, että jos ei puhuta sille mitään niin josko se tajuaisi lähteä pois :D No joo, vitsi vitsi. Sitä vain kummastelin kun sain säätää niin pitkään keskenäni. Ehkä olen ollut vain niin pieni ja huomaamaton:) Tuli siis vaan se infolaatikko jokseenkin myöhässä ja oli siinä vaiheessa aika tarpeeton kun olin ohjeet ja muut kaivanut jo itse muualta. --Hanna V 22. kesäkuuta 2006 kello 22.30 (UTC)

Ainakin tämä malline on mukavampi ensimmäinen tervehdys toisilta käyttäjiltä kuin esimerkiksi: "Test". Tällaisen "varoituksen" antaminen ei ainakaan laske rimaa kirjoittaa uudelleen. Toisaalta se, että vain osalle kirjautuneista annetaan "tt" voi todellakin johtaa siihen, että sekin tulkitaan huomautukseksi jostakin "väärästä". Itse olisin sitä mieltä, että joko se annetaan kaikille (heti) tai vain sitten eräänlaisena hyväntahtoisena huomautuksena jostakin pienestä kämmistä, josta yleensä annetaan "test". --Lovemachine 24. kesäkuuta 2006 kello 00.31 (UTC)

Test on tarkoitettu ainoastaan muokkauskokeiluille. Tt:n voi antaa, jos käyttäjä tarvitsee opastusta esimerkiksi wikimuotoiluissa tai muuten vain uudelle muokkaajalle. --iirolaiho (kitinää) 8. heinäkuuta 2006 kello 07.01 (UTC)

Juuri niin, mutta kun se "test" on usein se ensimmäinen viesti muilta käyttäjiltä, jos on yrittänyt jotain muokkailla ja ei olekkaan ihan onnistunut, niin ei se kannusta uudelleen yrittämäänkään. Siksi ensinmäiseksi pitäisi juuri antaa se "tt". --Lovemachine 13. heinäkuuta 2006 kello 01.20 (UTC)

Tämä artikkeli

Siirretty sivulta Keskustelu käyttäjästä:Hartz. -tKahkonen 19. kesäkuuta 2006 kello 16.34 (UTC)

Tämän kaltaisista muokkauksista kysyisin, että olenkos missannut sen kohdan missä lukee, että tämä artikkelia ei pitäisi noin käyttää? Nimimerkillä "väärinkö sen just aiemmin olin siihen lisännyt". :) --Hasdrubal 19. kesäkuuta 2006 kello 13.51 (UTC)

Tämä artikkeli -mallinetta käytetään artikkelissa, joka on kiistatta muita sanan merkityksiä yleisempi eli ensisijainen. Mallineella on mielestäni kaksi käyttökohdetta:

1. Viitataan ensisijaisesta artikkelista sanan toiseen merkitykseen: esim. Koira -> Koira (kiinalainen horoskooppi).

2. Viitataan ensisijaisesta artikkelista täsmennyssivulle, koska merkityksia on useita: esim. Mars -> Mars (täsmennyssivu).

Lisäksi mielestäni artikkeleista, jotka ovat täsmennyksiä (suluissa jotakin) ei tarvitse viitata täsmennyssivulle, koska se ei luultavasti ole sanan ensisijainen merkitys ja luultavasti täsmennyssivun kautta juuri tultiin. --Hartz 19. kesäkuuta 2006 kello 15.21 (UTC)

Toisaalta sinne voidaan tulla suoraan linkin kautta: Adriano. Silloin on hyvä olla suora linkki täsmennyssivulle, koska muuten käyttäjä joutuisi kirjoittamaan otsikon osoiteriville. -tKahkonen 19. kesäkuuta 2006 kello 15.32 (UTC)

On kai myös mahdollista, että täsmennyssivulle tullaan kielilinkin kautta esim. en-wikistä ja johtuen eri Wikipedioiden hieman erilaisista artikkelien jaotteluista sulullisesta muodosta pitäisi päästä täsmennyssivulle (näin on muistaakseni minulle jonkun kerran käynyt). Varmaankin pitää paikkansa, että sululliselle sivulle on tultu todennäköisesti täsmennyssivulta. Nyt jos kuitenkin ajattelee satunnaista lukijaa, niin ylimääräinen "tämä artikkeli" saattaa helpottaa käyttökokemusta niissä epätodennäköisemmissä tapauksissa selvästi. Artikkelin nimen kirjoittaminen kun on aika monimutkaista. Sitten on ne tapaukset, jossa kyseessä on esimerkiksi joukko henkilöitä (vaikkapa hallitsijoita), joiden erottaminen toisistaan on lukijalle jokseenkin hankalaa. Tulee esimerkiksi mieleen joku Brutus, jossa noista eri tyypeistä ei ota pirukaan selvää. Ainakin noissa tapauksissa linkittäminen konsistentisti jokaisesta brutuksesta täsmennyssivuun selkeyttäisi kyllä koko kokonaisuutta. Voitaisiinko ehkä ajatella, että mahdollisimman idioottivarman käytettävyyden nimissä noita "tämä artikkeli" -mallineita voitaisiin käyttää mieluummin ehkä liian paljon kuin liian vähän? --Hasdrubal 19. kesäkuuta 2006 kello 15.50 (UTC)

Kysytäänkö User:Agonyn mielipidettä, kun hän on ainakin lisännyt kasapäin mallinetta? "Mikä oli hänen visionsa" ja mitä mieltä hän olisi muutoksesta suuntaan tai toiseen. --Hartz 19. kesäkuuta 2006 kello 15.55 (UTC)

Siirretään juttu suoraan [kahvihuoneeseen]. -tKahkonen 19. kesäkuuta 2006 kello 16.14 (UTC)

Ok, ehdottaja tekee. :) --Hartz 19. kesäkuuta 2006 kello 16.15 (UTC)

Itse olen törmännyt seuraavanlaisiin tapauksiin:

1. Artikkeli ja Artikkeli (tarkenne) => Artikkeli alle malline {{tämä artikkeli}} viittaamaan Artikkeli (tarkenne)
2. Artikkeli täsmennyssivuna => Ei mallinetta mihinkään sivuista
3. Artikkeli ja Artikkeli (täsmennyssivu) => Artikkeli alle malline {{tämä artikkeli}} viittaamaan Artikkeli (täsmennyssivu)
4. Artikkeli (tarkennus) => Ei mallinetta

Eli vastauksena kysymykseen: artikkeleihin joissa on tarkennus (esim. Makedonia (Kreikka)), tämä artikkelia ei käytetä. --Agony (403) 19. kesäkuuta 2006 kello 16.17 (UTC)

Mutta pitäisikö käyttää ja jos ei niin miksi ei? Esim. en-wikissä Makedonian alussa on linkki täsmennyssivulle (en:Macedonia (Greece)) ja itse olen lisäillyt noita tämä artikkeleja hyvinkin liberaalisti mallineen luomisesta lähtien. Jos tästä ei ole aiemmin keskusteltu ja vastalauseita ei esiinny, varmaan jatkossa noita voidaan ripotella hieman runsaamman käytännön mukaisesti. --Hasdrubal 19. kesäkuuta 2006 kello 16.36 (UTC)

Minusta ei kannata jättää kirjoittamisen varaan siirtymistä täsmennyssivulle. Napsauttelu on paljon mukavampaa. Mikä haitta on, että "tämä artikkeli" on joka sivulla? -tKahkonen 19. kesäkuuta 2006 kello 16.36 (UTC)

Mielestäni taas ei mallinetta ei tulisi lisätä sivulle jolla on jo tarkenne, ohessa muutama syy: a) malline kärsii inflaation b) vaikka joku linkittää Adriano, pysytään yhä aiheessa enkä usko että jalkapallosta lukeva kaipaa luettavaa historiallisesta konkistadorista Adriano (huom, esimerkki hatusta) joka melkein valtasi vuonna 4 eaa. Rooman (ja jos kaipaakin, uskon että lukija osaa hakea oikean artikkelin josta pääsee toiseen aihealueeseen). --Agony (403) 19. kesäkuuta 2006 kello 16.45 (UTC)

Mikä tämä mallineen kärsimä inflaatio on? -tKahkonen 19. kesäkuuta 2006 kello 16.50 (UTC)

Sama inflaatio mikä käy mille tahansa mitä lasketaan liikkeelle liikaa. Mallineen tuoma hyöty pienenisi ja olisi lopulta olematon kun käytännössä kolmannes artikkeleista sisältäisi viittauksia aihealueista toisiin. Mallineen tarkoitus on ensisijaisesti toimia avustavana hakuelementtinä (IMO). --Agony (403) 19. kesäkuuta 2006 kello 16.55 (UTC)

Eikös hyöty vaan kasvaisi? IMO näin. Esimerkiksi olisi hölmöä olla linkittämättä Tarton rauhasta Viron Tarton rauhaan ja toisin päin. -tKahkonen 19. kesäkuuta 2006 kello 17.00 (UTC)

Mietitään caset: 1) Käyttäjä syöttää hakuun "Tarton rauha" ja pääsee artikkeliin joka ei välttämättä ole oikea -> tämä artikkeli avustaa haussa. 2) Käyttäjä syöttää hakuun "Tarton rauha (Viro)" ja pääsee artikkeliin joka on varmasti se mitä haettiinkin -> tämä artikkeli ei tarjoa enää apua hakuun. Tietenkin kannatan että Viron artikkelissa mainitaan myös toisesta Tarton rauhasta, koska oletuksena on että oikeaan artikkeliin päästessä artikkeli luetaan eikö? --Agony (403) 19. kesäkuuta 2006 kello 17.05 (UTC)

Linkin kautta tullessaan käyttäjä haluaa päästä muihin samannimisiin käsitteisiin. En näe mallinetta pelkästään hakuapurina. -tKahkonen 19. kesäkuuta 2006 kello 17.08 (UTC)

Eli Tiikeri (kiinalainen_horoskooppi) saapuvan käyttäjän on päästävä artikkeliin Tiikeri (täsmennyssivu) ennen kuin on edes lukenut koko artikkelia? Mielestäni tämä linkitys voitaisiin tehdä kohdassa "Katso myös".--Agony (403) 19. kesäkuuta 2006 kello 17.19 (UTC)

Miksipäs ei? Täsmennyssivulle olisi hyvä päästä tuollaisesta artikkeliin kuulumattomasta osasta. Katso myös -osioon linkitys hukkuu ja käytettävyys siis pienenee. -tKahkonen 19. kesäkuuta 2006 kello 17.21 (UTC)

Otetaan yhteenveto tähän väliin, helpottaa seuraamista (ja vähentää sisennyksiä):

• {{tämä artikkeli}} myös tarkenteella varustetuille sivuille (ehdotettu "käytäntö"):
  1. Selkeyttää linkistä saapuneiden navigointia
  2. Kertoo selkokielisesti että sanalla on myös muita merkityksiä
• {{tämä artikkeli}} pois tarkenteella varustetuilta sivuilta (nykyinen "käytäntö"):
  1. Malline ei kärsi inflaatiosta
  2. Malline pysyy merkitykseltään hakua avustavana elementtinä

Näistä lähtökohdista (+ niistä jotka missasin, voi mainita alapuolella) jatketaan. --Agony (403) 19. kesäkuuta 2006 kello 18.58 (UTC)

Sivuhuomautuksena sen verran, että kumpaakin tyyliä on ilmeisesti käytetty mallineen luonnista lähtien, käytöstä ei ilmeisesti ole aiemmin keskusteltu eikä kumpikaan näistä ole siten varsinaisesti nykyinen käytäntö eikä ehdotettu käytäntö. --Hasdrubal 19. kesäkuuta 2006 kello 19.08 (UTC)

Sitä vain, että ei kai tuo ole nykyinen käytäntö. Ei ainakaan minulla ole ollut :-) Jos käsitetään haku vain osoiteriville tai hakukenttään kirjoittamiseksi, silloin kakkosvaihtoehto täyttyy. Jos taas "hauksi" oletaan myös linkin painaminen, voidaan "hakua avustava" lisätä myös ylempään ehdotukseen. Minusta taas joko tämä tai jokin muu samantapainen täsmennyssivumalline pitää laittaa jokaiseen synonyymisivuun, koska sillä helpotetaan käyttäjää. -tKahkonen 19. kesäkuuta 2006 kello 19.09 (UTC)

Sulkutäsmennyksellä nimetyt sivut, joista halutaan linkki täsmennyssivulle, voivat vaatia erillaisen tekstin, kuin mitä syntyy {{tämä artikkeli}}-mallineella. Niille voisi olla oma malline, mutta kannatan sitä, että täsmennyssivulle olisi helppo linkki. -Samulili 19. kesäkuuta 2006 kello 19.11 (UTC)

Juu. Kaksi erillistä käytännössä saman asian ajavaa mallinetta tosin vaikuttaisi turhan sekavalta. -tKahkonen 19. kesäkuuta 2006 kello 19.26 (UTC)

Käytäntö oli juuri keskustelun uupumisen vuoksi lainausmerkeissä, nykyinen tulee taas useammin käytetystä tavasta (eli malline on itse luonut itselleen kaksi erilaista "käytäntöä" joista alempi on oman näkemykseni mukaan ollut yleisempi). --Agony (403) 19. kesäkuuta 2006 kello 19.32 (UTC)

Lisää kommentteja ei ole tullut, joten johtopäätöksenä keskustelun perusteella näkisin mallineen laajemman käytön saaneen riittävästi tukea rajatumpaan käyttöön verrattuna. Taidanpa ehtiessäni palautella mallinetta joihinkin alussa viitatun kaltaisiin artikkeleihin, joista se oli poistettu. --Hasdrubal 28. kesäkuuta 2006 kello 18.11 (UTC)

Tärkeä tiedotus useita käyttätunnuksia käyttäville

Wikipedian uusi sockpuppet-käytäntö sanelee, että jos käytät useita käyttäjätunnuksia Wikipedian muokkaamiseen, sinun on vähintään merkittävä vaihtoehtoiset tunnukset vaihtoehtoisiksi tunnuksien käyttäjäsivulla. Sinun ei ole aivan pakko kertoa, että ne ovat juuri sinun tunnuksiasi, mutta tämä on erittäin suositeltavaa.

Käytännön yksityiskohtia voidaan vielä viilata, mutta on selvää, että ainakin sockpuppettien merkitsemiselle on konsensus.

Sockpuppet-käytäntöä rikkovat tunnukset voidaan estää pysyvästi. Siirtymäaikaa sallittaneen ainakin viikko; jos jatkat sockpuppet-muokkaamista tästä eteenpäin, sinua koskee kyseinen käytäntö. Tietenkin järkeä käytetään — jos olet ollut wikilomalla muokkaamattomana, sinun ei välttämättä oleteta tietävän heti käytännöstä. —MikkoM (♫) 24. kesäkuuta 2006 kello 15.53 (UTC)

Ilmoituksen käyttäjäsivulla voi helposti hoitaa luomallani mallineella Malline:Altteri, jota voi käyttää anonyymisti tai nimetysti:

Anonyymi ilmoitus: {{altteri}}

Nimetty ilmoitus: {{altteri|Omistaja}}

—MikkoM (♫) 24. kesäkuuta 2006 kello 19.22 (UTC)

Hauska nimi mallineelle. -tKahkonen 24. kesäkuuta 2006 kello 22.07 (UTC)

Raamatun kirjoihin liittyvistä mallineista

Väänsin tässä mallineen Raamatun kaanonista lisättäväksi Raamatun kirjojen artikkeleihin. Kun sen olin vääntänyt, huomasin, että sivujen lopussa onkin jokin malline. Mielestäni aiempi malline on sekavampi ja epäkäytännöllisempi kuin malline Kaanon. En kuitenkaan viitsinyt käydä poistelemaan niitä vanhoja mallineita, jos joku vaikka innostuisikin käärmeistymään aiheesta - siispä toin asian esille täällä. Esim. tässä artikkelissa molemmat mallineet ovat käytössä yhtä aikaa: Ensimmäinen kirje korinttolaisille. Ne voivat toki olla yhtä aikaakin käytössä, mutta mielestäni se on järjetöntä. Joten olisiko syytä vaihtaa vanha malline uuteen kaikissa Raamatun kirjoihin liittyvissä artikkeleissa? --Erkkimon 25. kesäkuuta 2006 kello 21.56 (UTC)

Missä Kirje galatalaisille tuossa omassa mallineessasi? --psych3 26. kesäkuuta 2006 kello 04.39 (UTC)

Täydentelin tuota rippiraamatun pohjalta, nyt siinä taitaa olla kaikki. Onhan tuo ihan siistin ja selkeän näköinen. Se voi tietysti lyhyemmissä artikkeleissa näyttää vähän oudolta kun malline on 3 kertaa tekstin mittainen (tosin näinhän se on taksoissakin ollut aina) :) --Faldion 26. kesäkuuta 2006 kello 04.53 (UTC)

Tein mallineet VT ja UT sivun loppuun sijoitettaviksi pääasiassa siksi, että Vanhan testamentin kirjojen artikkeleissa on myös mallineet Toora/Nevi'im/Ketuvim heprealaiselle Raamatulle. Olisi hyvä jos kummatkin olisivat samalla tavalla, mutta kumpaakin ei voi laittaa nätisti artikkelin laitaan. Tietysti jälkimmäiset voi poistaakin, jos haluaa biasoitua kristilliseen Raamattuun. Toinen epämääräisempi syy oli jonkinlainen ajatus mallineesta "Raamatun kirja", joka tulisi oikeaan ylänurkkaan ja johon tulisi perustiedot (kirjoittaja, ajoitus, lukuja/jakeita, yms.) ja ehkä kuva. Tällöin navigointiapu olisi lopussa. Uusi malline on hyvän näköinen sinällään, eikä pituus ole ongelma, koska kaikista kirjoista saa hyvin kirjoitettua vielä mallinettakin pidemmän artikkelin. --Tomisti 26. kesäkuuta 2006 kello 06.15 (UTC)

Kiitoksia vastauksista. Ja pahoittelen kritiikkiäni vanhaa mallinetta kohtaan, koska se ei ollut ollenkaan huono. Ja hieno homma, että mallinetta on nyt täydennelty. Näin Wikipedia toimii. Tuossa lueskelin mm. artikkelia 1. Mooseksen kirjasta ja siellä on kuva "Tähtien ja planeettojen luomisesta", joka on oikeassa reunassa ja olisi Kaanon-mallineen tiellä. Mielestäni tämän tyyppiset kuvat eivät ole mitenkään välttämättömiä Wikipediassa, koska tämän tyyppiset kuvat ovat taiteilijoiden näkemyksiä eivätkä oikeastaan liity asiaan, vaikka kyllä elävöittävätkin artikkelia. Sen lisäksi olen suuresti ihmetellyt Kreationismi-artikkelissa olevaa kuvaa, joka ei mielestäni valota artikkelin lukijalle oikeastaan yhtään mitään. Pahoittelen jälleen, jos kritiikkini osuu johonkin Wikipediaaniin. Ei yhtään mitään henkilökohtaista. Olen vain vähän kyllästynyt "turhiin kuviin" Wikipediassa. Mutta mitä mieltä olemme tuon tapaisten "turhien" kuvien poistamisesta (tai vaikkapa siirtämisestä toiseen kohtaan) mallineiden tieltä? Vaikka voisivathan tuollaiset kuvat toki olla artikkelissa, kunnes tilalle saadaan jotain informatiivisempaa. --Erkkimon 26. kesäkuuta 2006 kello 09.11 (UTC)

Monessakin artikkelissa ellei useimmissa on kuvia, jotka ovat mallineen tiellä. "Pääpaikalle" oikeaan yläkulmaan olen pyrkinyt laittamaan itse kirjan sivua esittävän kuvan jos sellainen on löytynyt, esim. Psalmit tai Ilmestyskirja. Mikäli uutta Kaanon-mallinetta (jonka nimi muuten on melko huono, ihan vain "Raamattu" tai "Raamatun kirjat" voisi olla parempi) halutaan käyttää, kuvat voi ehkä siirtää vasempaan laitaan hieman kuten sivulla Raamattukin on tehty. Vanhat mallineet, mukaanlukien Toora/Nevi'im/Ketuvim-mallineet, voinee poistaa. --Tomisti 26. kesäkuuta 2006 kello 11.59 (UTC)

Aye. Siirsin mallineen nimelle {{Raamatun kirjat}}. --Erkkimon 26. kesäkuuta 2006 kello 12.13 (UTC)

Alussa loi Käyttäjä A temppelin esiripun pituisen mallineen. Malline tosin heitti kuvat hornan kuuseen, ja artikkeleissa oli jo olemassa vastaavia, vähäeleisempiä mallineita, mutta uudessa mallineessa oli kiva ikoni. Käyttäjä B, vanhan liiton muokkaajia, saapui paikalle ja perusteli aikaisempia mallineita parilla punnitulla ajatuksella. Kukaan ei kuunnellut, sillä kaikki ihastelivat uutta mallinetta. Tai ehkä sittenkin: Käyttäjä A valitti toisaalla, että artikkelien alussa olevat pitkät linkkilaatikot ovat typerän näköisiä, epäkäytännöllisiä ja sivun rakenteen hajottavia – ei, hän puhuikin sisällysluetteloista. Pian Käyttäjä B:kin antoi katseensa langeta kivaan ikoniin ja hylkäsi vanhat mallineet. Opetus: uusi malline on pokemonejakin tehokkaampi meemi. --Tsemii 26. kesäkuuta 2006 kello 20.58 (UTC)

Heh :) Wikipedia taitaakin olla paikka, jossa innokkain tekee ja muut ihmettelevät ("Ahkera päätyy päälliköksi, laiskuri toisten käskettäväksi", Sananl. 12:24). Tavallaan uusi malline tuo artikkelisarjaan ryhtiä ja yhtenäisen ulkoasun, joten siinä on muitakin etuja kuin ikoni. Yhtenäisen ulkoasun tosin saisi tuollaisella "Raamatun kirja" -mallineellakin. Jos seuraava innokas tekee joskus sellaisen, vanhat mallineet voi taas ottaa käyttöön — eihän tuohon vaihtamiseen mennyt kuin tunti. --Tomisti 10. heinäkuuta 2006 kello 03.42 (UTC)

Televisiosarjojen ja elokuvien nimien suomentaminen

Nyt Wikipediassa on molempia, sekä alkukielisiä että suomennoksia artikkeleiden niminä. Vallitseva käytäntö kuitenkin lienee, että jos tuotantoyhtiö/maahantuoja on joskus nimennyt tuotteensa suomeksi, tätä suomenkielistä nimeä tulisi käyttää myös uusien artikkelien luomisessa. Vahvistaisiko joku? Kiitos... --Jaakonam 26. kesäkuuta 2006 kello 11.34 (UTC)

Yleens käytetään nimeä, jota käytetään ohjelmatiedoissa ja elokuvan levityksessä Suomessa, koska tämä on todennäköisesti myös yleisimmin käytetty nimi Suomessa. —MikkoM (♫) 26. kesäkuuta 2006 kello 11.36 (UTC)

Vaalit 2007

Eduskuntavaalit 2007 ovat lähestymässä. On paikallaan luoda käytäntö ehdokkaiden ja esivaaliehdokkaiden listaamisesta. Nähdäkseni vaaliehdokasluokan poistokeskustelussa ehdotettu lista vuoden 2007 vaalien ehdokkaista on järkevä. Samoin vaalipiirin sivulle voi laittaa listan vaalipiirin ehdokkaista. Esivaaliehdokkaista listojen teko ei ole järkevää, koska kyseessä on epävirallinen prosessi. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei yksittäisistä ehdokkaista pidä tehdä omia sivuja, jos he eivät muutoin ylitä merkittävyyskynnystä. Ehdokkaat olisi myös järjestettävä aakkosjärjestykseen eikä puolueittain, jotta vaalityön teko tulee vaikeammaksi. Olisi myös sovittava, listataanko ehdokkaat vasta piirin hyväksynnän jälkeen vai vasta ehdokaslistojen yhdistelmän valmistuttua. Kannatan jälkimmäistä, sillä edellinen asettaa ehdokkaat eri asemaan. Uskoakseni Wikipedian väärinkäyttö tulee lisääntymään vaalien lähetessä, joten voisi olla hyvä luoda vaaleihin liittyvä poiston perustelumalline laitettavaksi käyttäjäsivulle.--M. Porcius Cato 29. kesäkuuta 2006 kello 15.18 (UTC)

Minkäänlaisia ehdokaslistoja ei mielestäni tänne tarvita. Sen verran monia niitä on. Ehdokaslistat löytää sitten kyllä googlella jos haluaa. Pian käy niin että ehdokkaan A kampanjatiimi löytää googlella ehdokkaansa nimen täältä ja innostuu kirjoittamaan artikkelin. Tyydytään tekemään listoja läpipäässeistä sitten vaalien jälkeen. --psych3 29. kesäkuuta 2006 kello 15.32 (UTC)

Hämeen vaalipiiri-artikkeliin oli laitettu (onneksi vielä punaiset) linkit kaikista Kokoomuksen ja Keskustann esivaaliehdokkaista. Tämä ei ole mielestäni tarkoituksenmukaista, minkä vuoksi tulinkin tänne kahvihuoneeseen jauhamaan. Olen valmis hyväksymään ajatuksesi siitä, että ehdokaslistoja ei laiteta Wikipediaan laisinkaan. Mielestäni vaalipiiriartikkeleille on hyödyllisempää, jos niissä esitetään vaalipiirin vaalitulokset esim. koko vaalipiirin olemassaolon ajalta. Vielä parempaa olisi, jos tällainen tieto lisäämisen lisäksi kommentoitaisiin siten, että lukija ymmärtäisi, mistä muutokset puolueitten kannatuksessa johtuvat. --M. Porcius Cato 30. kesäkuuta 2006 kello 05.40 (UTC)

Linkittäminen on järkevää jo siksi, että kun aiheesta tulee artikkeli, on siihen olemassa valmis linkki jo muissa aiheissa. Näin vältytään turhalta wikittämiseltä myöhemmin, kun pohjat on tehty jo valmiiksi. Kannattaisi ennemmin wikittää artikeleita kuin poistaa jo wikitettyjä nimiä. Koskaan ei voi etukäteen ennustaa, mistä tulee merkittävä myöhemmii. J K Paasikivikään ei syntynty Hämeenkoskella valtiomiehenä eikä hän ollut kovinkaan merkittävä vielä Suomen Senaatissa alkuaikoinaan. Kansanedustajat ja mahdolliset kansanedustajaehdokkaat ovat 18.3.2007 tasa-arvoisia. Riviedustajia koskevat tiedot voi koota jonkin yhteen artikkeliin vaikkapa vaalipiireihin. Heistä voi tulla kansanedustajia. Toisaalta monet kansanedustajat, jotka ovat kansanedustajuutensa vuoksi merkittäviä, eivät ole enää sitä 18.3.2007 jälkeen. Monikaan ei ymmärrä sähköisen viestinnän ja demokratian dynaamista luonnetta, vaan haluaa marmoritauluja, mihin osoittaa etusormella, kun joku tekee jotain luovaa. Kommentin jätti 81.175.154.30 (keskustelu – muokkaukset).

Jos on ollut kerran kansanedustaja Suomessa, ansaitsee minusta artikkelinsa. Emme kuitenkaan tee artikkeleita varastoon tai varmuuden vuoksi, vaan tarvittaessa, tällöin parhaimmillaan hyvinkin nopeasti. Osa ehdokkaista on "täytettä", eräät liikkeellä jopa pelleilymielessä, joskin harvoin. Eli enemmän kuin poliittiset broilerit, meitä kiinnostavat kypsät kanat ja kukot Crash 12. heinäkuuta 2006 kello 09.55 (UTC)

Mikä on käytäntö vaaliehdokkaiden suhteen jotka eivät ole olleet kansanedustajana (viitaten mm. artikkeliin Henna Hopia). --Agony (403) 30. heinäkuuta 2006 kello 11.55 (UTC)

Roskaa ja poisto. -tKahkonen 30. heinäkuuta 2006 kello 12.06 (UTC)

Samaa mieltä, merkitty roskaksi. --Agony (403) 30. heinäkuuta 2006 kello 12.16 (UTC)

Tässäkin tapauksessa ehdokas tehnyt itse itsestään artikkelin. Tämä ei ole todellakaan jäämässä sarjassaan ainoaksi vastaavaksi tapaukseksi, tämä on tärkeä ennakkotapaus. --psych3 30. heinäkuuta 2006 kello 12.18 (UTC)

Näyttelijöiden esiintymiset

Eli onko täällä ollut tapana laittaa näyttelijöiden artikkeleissa olevaan listaan, missä on ne elokuvat missä tietty näyttelijä on esiintynyt, laittaa myös sivu-osat? Vai pelkästään pää-osat?

Toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan; tuosta kysymyksestä taisi tulla hieman vaikeasti ymmärrettävä, mutta jos joku osaisi muotoilla kysymyksen paremmin, niin olisi hyvä että hän sen tekisi. ---DragonMaster- 30. kesäkuuta 2006 kello 08.41 (UTC)

Itse olen listannut yleensä mahdollisimman paljon esiintymisiä, mutta jos henkilön meriittilista on pitkä, olen listannut vain esiintymiset niissä elokuvissa/ohjelmissa, jotka on esitetty Suomessa. --Tve4 30. kesäkuuta 2006 kello 08.36 (UTC)

Sit olis toinen kysymys: Kun elokuvia laittaa listaan niin tuleeko uusin vai vanhin elokuva päällimäiseksi? ---DragonMaster- 30. kesäkuuta 2006 kello 08.57 (UTC)

Vanhin ensin antaa paremman kuvan näyttelijänurasta ja on tietosanakirjamaisempi. IMDB:ssähän ne listataan toisin päin, mutta se on enemmänkin mainostusta mun mielestä. Samoin kun ne pitäisi mielestäni listata kronologisesti eikä aakkosjärjestyksessä. – linnea 30. kesäkuuta 2006 kello 09.45 (UTC)

Aiheeseen liittyen; kannattaa käyttää Valtion elokuvatarkastamoa ja IMDb:n suomiversiota lähteenä elokuvien suomennokselle. Ei tarvitse sitten jälkeen päin tehdä uudelleenohjauksia tai -nimeämisiä elokuva-artikkeleille. 20th Century Foxiin ja Warner Bros.:iin pompsahti monta uutta sinistä linkkiä, kun vaihdoin elokuvien nimet "virallisiksi"... --Jaakonam 30. kesäkuuta 2006 kello 11.32 (UTC)

Toivottavasti minusta ei ole vaivaa kun tuli taas yksi kysymys mieleen: Jos näyttelijä on näytellyt jossain TV-sarjassa, kuuluuko sekin lisätä filmografiaan? Jos taas artikkelissa on lista elokuvista niin pitäisikö tehdä toinen lista TV-sarjoista missä hän on näytellyt? En oikein tiedä mitä tuo filmografia tarkoittaa? Siis pelkästään elokuvia vai myös TV-sarjoja? HUOM: En tarkoita että joku näyttelijä olisi vain vieraillut sarjassa parissa jaksossa! ---DragonMaster- 30. kesäkuuta 2006 kello 12.01 (UTC)

No eipä tietenkään ole vaivaa. Kukaan täällä ei tiedä kaikesta kaikkea ja suurin osa ei edes vähästä mitään. :-) Minun mielestäni elokuvat vs. tv-sarjat –jaottelussa kannattaa käyttää väliotsikointia, eli "Filmografia" isoksi otsikoksi kahdella onyhtäsuurikuin-merkillä ja sen alle sitten kaksi pienempää otsikkoa "Elokuvat" ja "TV-sarjat" kolmella onyhtäsuurikuin-merkillä: samaan tapaan kuin yhtyeartikkeleissa on usein eroteltu albumit, singlet, videot, dvd:t, demot jne. Onhan olemassa lukemattomia näyttelijöitä, jotka ovat breikanneet isossa roolissa television puolella ja siirtyneet elokuviin, tai ensin elokuvissa ja sitten tehneet merkittäviä tv-rooleja, joten ei se tieto tarpeetonta ole. --Jaakonam 30. kesäkuuta 2006 kello 23.41 (UTC)

Ollako tynkä, vai eikö olla?

Onko mielestänne artikkeli Kerettiläisyys enää tynkä? Mielestäni se on jo kunnollinen artikkeli, joskin sitä voisi kyllä laajentaa. Ja kyllä sitä tajutaan laajentaa, vaikkei siinä tynkämerkintää olisikaan. Entäpä artikkeli Halleluja? Tuosta aiheesta ei kauheasti enempää koherenttia tekstiä voi edes saada. Onko tuollaista järkeää pitää tynkänä? --Erkkimon 30. kesäkuuta 2006 kello 23.00 (UTC)

Ota vaan tynkä-malline pois. --Zxc 30. kesäkuuta 2006 kello 23.06 (UTC)

Tynkyydestä voidaan olla montaa mieltä. On olemassa artikkelin pituisia juttuja, missä jokin osio on edelleen tynkä, koska artikeli on tasapainottamaton. Tässä mielessä olisi oikea ratkaisu se, että tynkä-nimike vaihdetaan kesken-nimikkeeseen ja SIIHEN KOHTAAN ARTIKKELIA, mikä on tasapainottamaton tai vajaa. Kommentin jätti 81.175.154.30 (keskustelu – muokkaukset).

Loin mallineen {{Laajenna}}, jonka voi tästä lähtien lätkäistä siihen kohtaan, joka tulee laajentaa. Sitten tietää, mitä pitää vielä laajentaa ennen kuin artikkelista voidaan ottaa tynkämerkintä pois. Englanninkielisessä wikissä on yleinen laajennuspyyntökin, mutta tynkämerkintähän ajaa saman asian. --Erkkimon 1. heinäkuuta 2006 kello 16.55 (UTC)

Muistaakseni noita laajenna-mallineen tyylisiä on ollut, mutta ne on poistettu. Wikipedian periaatehan on, että jokainen voi lisätä tietoa. Ja jos joku tietää asiasta jotain, varmasti osaa ja älyää itsekin että tietoa on vähän. Ei siihen erikseen tarvita mitään ihmemallineita. --Tve4 1. heinäkuuta 2006 kello 16.58 (UTC)

OK. Revin ton mallineen sitten hiiteen. Mutta siis just ton takia mun mielestä tota tynkämerkintäänkään ei tarvitse noissa artikkeleissa loputtomiin pitää. --Erkkimon 1. heinäkuuta 2006 kello 17.05 (UTC)

No minä oon osittain samaa mieltä tuon tynkämerkinnän kanssa: ne voisi olla pienempiä ja huomaamattomampia, eikä tuollaisia plakaatteja kuin nykyään. En-wikipediassa tynkämallineet on paljon huomaamattomampia. --Tve4 1. heinäkuuta 2006 kello 17.13 (UTC)

Joo, enkkuwikistä voisi ottaa mallia myös tyngäksi luokitteluun: kattelin pikasesti artikkeleita, ja tossa ois hyvänä esimerkkinä artikkeli aiheesta en:Open Software Foundation, jota ei ole merkitty tyngäksi, vaikka melko lyhyt onkin. Eli tästä lähtien vois mun mielestä viljellä vähän hillitymmin tota tynkämerkintää, koska tynkämerkinnän poistaminen ei tarkota sitä, ettei artikkelia enää laajennettaisi. Vastustaako kukaan? --Erkkimon 1. heinäkuuta 2006 kello 19.49 (UTC)

Ilmeisesti ei. --Erkkimon ^(Itkumuuri) 8. heinäkuuta 2006 kello 22.28 (UTC)

Puolueiden nimet: isolla vai pienellä?

Onko jossain keskusteltu yleisesti puolueiden nimien kirjoittamisesta? Parissakin puolueartikkelissa on kinasteltu isosta ja pienestä alkukirjaimesta. Kielikello-lehden numerossa 3/2003 oli tällainen suositus: ”Puolueiden viralliset nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella ja puoluerekisteriin merkittyä kirjoitusasua noudattaen. Juoksevassa tekstissä puolueen nimi voidaan kuitenkin kirjoittaa paitsi kokonaisena virallisena nimenä myös epävirallisena, jolloin se kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella (keskustapuolue, sosiaalidemokraatit) samoin kuin sanat, joilla viitataan puolueen jäseniin (vihreät).” --Mikko Silvonen 9. heinäkuuta 2006 kello 14.48 (UTC)

Siinähän se. -Samulili 9. heinäkuuta 2006 kello 14.50 (UTC)

Eli nimet kirjoitetaan isolla aina, kun ne ovat virallisessa muodossa (Vihreä liitto, Suomen Keskusta) ja pienellä silloin, kun käytetään epävirallisia muotoja (vihreät, kokoomus, keskusta), tai viitataan henkilöihin (vihreät, perussuomalaiset). --Ap4k 9. heinäkuuta 2006 kello 15.25 (UTC)

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.2.html#gem-erisn

Suomen kielen kielioppisääntöjen mukaan puolueiden nimet tulee kirjoittaa pienellä. Mutta puolueet itse ovat omaksuneet tavan kirjoittaa oma nimensä isolla. Tämä kirjoitustapa on siirtynyt puoluerekisteriinkin.

Kuitenkin sanomalehdet mielestäni yleensä kirjoittavat puolueet pienellä alkukirjaimella.

Huomatkaa myös sotien nimet, esim. talvisota ja jatkosota, jotka on Wikipediassa kirjoitettu oikein, vaikka isolla kirjoittaminenkin on yleistä. --Vesahjr 9. heinäkuuta

Muokkaussota ja bänni

Wikipedia:Muokkaussota artikkelin mukaan käyttäjä voidaan tilapäisesti bännätä jos hän on tehnyt vähintään kolme palautusta samaan artikkelin vuorokauden aikana. en.wikin käytäntö antaa bännausmahdollisuuden jos palauttaa yli kolme kertaa. Onko fi.wikin tiukempi linja tarkoituksellinen vai käännösvirhe?--Teveten 9. heinäkuuta 2006 kello 15.06 (UTC)

Missä mielessä tiukempi? Suomiwikissä on mahdollista palauttaa saman vuorokauden aikana artikkeleita vaikka A-A-B-B-C-C-D-D-E-E eikä bänniä ropsahda. Enkkuwikissä saattaa ropsahtaa bänni jo kohdassa A-A-B. --Agony (403) 9. heinäkuuta 2006 kello 16.19 (UTC)

"The policy states that an editor must not perform more than three reversions, in whole or in part, on a single Wikipedia article within a 24 hour period." Siispä banni rapsahtaa en.wikissä vain jos samaa artikkelia palauttaa yli kolme kertaa. Suomessa riittää kolme kertaa saman artikkelin palautus. Siis en.wikissä banni vaatii vähintään 4 kertaa, fi.wikissä riittää kolme.--Teveten 9. heinäkuuta 2006 kello 19.01 (UTC)

Enkkuwikin winkin mukaan näin ei kuitenkaan olisi, vaan esittämäni malli A-A-B-Bänni olisi käytössä. Virallisesta päätöksestä en saanut kyllä kirveelläkään ulos tätä tietoa, liekö sitten joku "pelottelukeino" tulokkaille... --Agony (403) 10. heinäkuuta 2006 kello 04.44 (UTC)

en:Wikipedia:Tip of the day/July 8, 2006 puhuu kuitenkin saman artikkelin, mutta eri kappaleen palauttamisesta.--Teveten 10. heinäkuuta 2006 kello 06.24 (UTC)

Olen ymmärtänyt niin, että saman artikkelin neljännestä palautuksesta ropsahtaa bänni. Eli kolme olisi suurin sallittu palautusten määrä samassa artikkelissa vuorokauden aikana. --iirolaiho (kitinää) 25. heinäkuuta 2006 kello 08.33 (UTC)

Wikipedia:Muokkaussota -artikkelin mukaan käyttäjä voidaan tilapäisesti bännätä jos hän on tehnyt vähintään kolme palautusta samaan artikkelin vuorokauden aikana. Eli pitäisikö teksti muuttaa "vähintään neljä palautusta"?--Teveten 27. heinäkuuta 2006 kello 16.47 (UTC)

Urheilukilpailujen nimeäminen

Tällä hetkellä artikkeleiden nimeämisessä on sekalaista käytäntöä (nimi eri muodoissa: Jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailut, Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut, Jääkiekon MM-kilpailut ja vuosi eri paikassa Jääkiekon MM-kilpailut 2005, 1924 talviolympialaiset) ja siitä on ollut eri paikoissa keskustelua: 1, 2, 3 ja 4, ainakin.

Ehdotan yhtenäistä käytäntöä, jota jo kannatettiinkin:

• Laji + tarkenne + vuosi

• Lajin MM-kilpailut vuosi (Jalkapallon MM-kilpailut 2006)
• Lajin EM-kilpailut vuosi (Jalkapallon EM-kilpailut 2008)
• Lajin maanosan mestaruuskilpailut vuosi (muut kuin EM) (Jalkapallon Afrikan mestaruuskilpailut 2006)
• Lajin SM-kilpailut vuosi (Maastohiihdon SM-kilpailut 2006)
• Kilpailut vuosi (olympialaiset vuosi) (Talviolympialaiset 2006)
  • Laji olympialaisissa vuosi (Suomi talviolympialaisissa 2006)
• Lajikausi vuosi–vuosi (NHL-kausi 2005–2006)

Poikkeuksena vakiintuneet nimet, esimerkiksi Kalevan kisat 2006. -tKahkonen 10. heinäkuuta 2006 kello 12.55 (UTC)

Esimerkiksi lyhenne EM-kilpailut on hyvä, koska tällöin voidaan välttää jännät keskustelut siitä, ovatko ne oikeastaan "Euroopan mestaruuskilpailut", "Euroopan-mestaruuskilpailut" vai "euroopanmestaruuskilpailut". --Hautala 10. heinäkuuta 2006 kello 13.00 (UTC)

Vaikuttaa sopivalta. Sitten on vain lajifriikkejä, jotka leikkaavat lajin irti kehyksistään eli kisoista ja kirjoittavat vaikka artikkelin Taitoluistelu olympiakisoissa 1940. Yhtenäinen käytäntö kannattaisi varmaan uilottaa lajihersyttelyihinkin? Crash 12. heinäkuuta 2006 kello 08.40 (UTC)

Hyvä että tekevät. Niin pitääkin tehdä. (Jääkiekko 2006 talviolympialaisissa, Suomi 2006 talviolympialaisissa). Eiköhän olisi parasta niissä sitten laji kilpaluissa vuosi? Lisäsin listaan. Vai: Olympiasten vuosi laji? (Olympialaisten 2006 jääkiekko) -tKahkonen 12. heinäkuuta 2006 kello 10.02 (UTC)

Tuossa lajikausi-otsikossa olisi varmaan syytä käyttää pidempää viivaa, tyyliin NHL-kausi 2005–2006. Muuten ehdotus näyttää mielestäni hyvältä. --Jannex 12. heinäkuuta 2006 kello 10.16 (UTC)

Niin, tai sitten näin: NHL-kausi 2005 - 2006. -tKahkonen 12. heinäkuuta 2006 kello 10.34 (UTC)

Vastustan. Epäjohdonmukainen systeemi. Miksi väkisin lyhentää maailman- ja Euroopan-mestaruuskilpailut ja muita taas ei? Nykyisin pääosa eri urheilukilpailuista on sitä paitsi pitkällä nimellä, poikkeuksena jääkiekko ja yleisurheilu. --SM 12. heinäkuuta 2006 kello 10.40 (UTC)

Yleinen käytäntö muuallakin? "Voidaan välttää jännät keskustelut siitä, ovatko ne oikeastaan 'Euroopan mestaruuskilpailut', 'Euroopan-mestaruuskilpailut' vai 'euroopanmestaruuskilpailut'."? Lyhennetään EM, koska MM ja SM lyhennetään myös? -tKahkonen 12. heinäkuuta 2006 kello 10.48 (UTC)

Olisi toivottavaa, että ei alettaisi vetää tähän mukaan mitään epämääräisiä "yleinen käytäntö" -horinoita. Ei se ole mikään peruste, että tehdään siksi niin, koska tehdään myös vastaavassa tapauksessa, jossa perusteet ovat yhtä epämääräiset samalla tavalla. Tämä muistuttaa ns. kehäpäätelmää. Miksi EM- kun taas ei vaikkapa AfM-, PAM, EAM, AaM, AuM ja sitten vielä kansalliset mestaruuskilpailut siihen. Ja tähän ilman viivaa vai viivan kanssa -kysymykseen törmää joka tapauksessa, eli tuo on todella surkea peruste. Ja kuten jo edellisessä viestissäni sanoin, pitkien muotojen käyttäminen on jo muodostunut oikeastaan käytännöksi: kaikkien muiden urheilulajien paitsi kahden kohdalla urheilukilpailuartikkelit ovat lyhentämättömällä nimellä. --SM 12. heinäkuuta 2006 kello 10.54 (UTC)

Yleiskielessä horistaan EM-kilpailuista. AfM ja PAM ei siksi, koska niitä ei käytetä missään. Vastustatko kaikkea tuossa ehdotettua? -tKahkonen 12. heinäkuuta 2006 kello 11.16 (UTC)

Nyt puhutaan kai otsikkotasosta, nimeämisestä? Tekstissä voi sitten käyttää vaihtelun vuoksi niin vakiintunutta lyhennettä kuin koko nimeäkin, halutessaan. Litaniasta "AfM-, PAM, EAM, AaM, AuM " arvaan ensimmäisen tarkoittavan Afrikan mestaruutta, muut jäävät hämärään. Mitä kielenhuoltoon tulee, TV:n sijaan suositellaan kai käytettäväksi koko sanaa televisio, voin vain arvailla kumpi sana johtaa Wikipedian frekvenssipörssiä. Eli on suositukset ja sitten toisaalta on käytännöt. Crash 14. heinäkuuta 2006 kello 12.51 (UTC)

Aivan yhtä lailla puhutaan maailman- ja Euroopan mestaruuskilpailuista, kuten myös käytetään kilpailut-sanan sijasta sanaa "kisat". Mikään noista ei ole väärin, ei siitä ole kyse: sen sijaan kysymys lienee enemmänkin siitä, että asiasta saataisiin aikaan yhtenäinen käytäntö, millainen nykyinen ehdotus kuitenkaan ei ole, koska siinä toisien kilpailujen nimissä oltaisiin käyttämässä lyhenteitä ja toisten ei. Tuo ei ratkaisisi mitään, muuttaisi vain nykyisen epäyhtenäisen käytännön eri tavalla epäyhtenäiseksi minkä lisäksi aiheuttaisi huomattavasti melko turhaa työtä. --SM 12. heinäkuuta 2006 kello 11.20 (UTC)

Sekö on ainoa mitä vastustat tuossa? -tKahkonen 12. heinäkuuta 2006 kello 13.11 (UTC)

No enhän minä ole ilmoittanut muuta vastustavani. Tosin ei minusta nykyisessä olympialajien "laji xxxx talvi/kesäolympialaisissa" -tavassa mitään vikaa ole, mutta kyllä tuo toisenlaien tapakin käy, tosin sekin aiheuttaisi vain ylimääräistä työtä, sillä noitakin on jo aika lailla ehditty tekemään. --SM 12. heinäkuuta 2006 kello 13.14 (UTC)

Nyt selvä (alkuun oli kai "epäjohdonmukainen systeemi" kaikkiaan). Mikä on ehdotuksesi lyhentämisen ja pidentämisen suhteen? -tKahkonen 12. heinäkuuta 2006 kello 13.22 (UTC)

No tätä asiaahan tämä ehdotus lähinnä koskee, että ei tuo "kaikkiaan" väärin ollut. Mielestäni johdonmukaisin eli yhtenäisn tapa olisi käyttää kaikista pitkää muotoa, kuten on tähänkin saakka tehty muutamaa poikkeusta (yu ja jääkiekko) lukuunottamatta. --SM 12. heinäkuuta 2006 kello 13.29 (UTC)

Mitä pitkää muotoa noista? -tKahkonen 13. heinäkuuta 2006 kello 01.03 (UTC)

Yleisesti pitkien muotojen käyttöä. Viivallinen muoto olisi varmaankin parempaa suomea, viivaton mahdollisesti jopa väärin. Nyt kaikki noudattavat kyllä muotoa, jossa viivaa ei ole yhdistämässä sanoja. Euroopanmestaruus ja suomenmestaruus voidaan kielitoimiston mukaan kirjoittaa yhteen pienellä, mutta sitten taas muita alueellisia mestaruuksia ei, minkä johdosta tätä ei voida noiden kohdalla käyttää jos halutaan olla yhdenmukaisia, mihin tällä käytännöllä siis ollaan pyrkimässä. --SM 14. heinäkuuta 2006 kello 16.28 (UTC)

Siis "N:n mestaruuskilpailut", esimerkiksi "Euroopan mestaruuskilpailut", "maailman mestaruuskilpailut". Kannattaako muut? Minä en. -tKahkonen 14. heinäkuuta 2006 kello 16.55 (UTC)

Voisit myös itse kertoa perustelut miksi vastustat tätä. Nimeämisen yhtenäisyyshän tässä on tavoitteena, ja tämä näyttäisi olevan ainoa tapa saavuttaa se. Maailmanmestaruuskilpailuthan voi kirjoittaa tietysti yhteen ilman viivaa, koska maailma ei ole mikään erisnimi. --SM 14. heinäkuuta 2006 kello 17.07 (UTC)

Olen ne esittänyt ja antanut ehdotuksen, jota muualla ehdotti ML ja toisaalla Neofelis Nebulosa. Minusta ei ole hyvä kirjoittaa "maailman mestaruuskilpailut", niin kuin yhtenäisyysehdotuksesi mukaan pitäisi. Se kun haiskahtaa yhdyssanavirheeltä ja antaa 90 google-osumaa. Lyhyt muoto on nopeampi kirjoittaa ja luulen, että moni niin aluksi tekeekin. Afrikan ja muiden maanosien mestaruuskilpailuihin ei tarvitse kehitellä Wikipediaan omaa lyhennettä. Muihin kilpailuihin on lyhenne. -tKahkonen 14. heinäkuuta 2006 kello 17.28 (UTC)

Ehkä ilmaisin itseäni epäselvästi, mutta en ole ehdottanut muotoa "maailman mestaruuskilpailut", vaikka se ei sellaisenaan olekaan yhdyssanavirhe sen enempää kuin vaikkapa "Euroopan mestaruuskilpailut". On kuitenkin epäselvää, onko erikseen kirjoittaminen virhe siinä tapauksessa, jos edellä on sana, esim. "Jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailut", pitäisi olla "Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut". Jos ollaan tarkkoja oikeakielisyyden suhteen, myös EM ja MM ovat vakiintuneisuudestaan huolimatta lyhenteinä virheellisiä, mestaruuskilpailut-sanaa ei kirjoiteta isoa alkukirjainta käyttäen, pitäisi kaiketi olla Em. ja mm. --SM 14. heinäkuuta 2006 kello 17.34 (UTC)

Et muuten edelleenkään antanut perusteluita sille, miksi kannatat epäyhtenäisyyteen pyrkivää tapaa. Eikä kukaan muukaan ole kertonut, miksi se on parempi kuin yhtenäinen ja selkeä lyhentämättömiä sanoja käyttävä muoto. Kyllä tietosanakirja on muutenkin sellainen teos, missä olisi hyvä välttää tarpeettomien lyhenteiden käyttoä. Mielestäni on suoraan sanottuna hölmöläisen hommaa tällainen, että epäyhtenäinen tapa korvattaisiin toisella tavalla epäyhtenäisellä tavalla. --SM 14. heinäkuuta 2006 kello 17.39 (UTC)

Mikä yhtenäinen tapa? Annoin muuten perustelut. -tKahkonen 14. heinäkuuta 2006 kello 18.42 (UTC)

Yhtenäiseksihän nimeämistä ei voi saada, koska se vaatisi törkeän "maailman mestaruuskilpailut"-muodon, jota kukaan ei onneksi ole kannattanut. Mielestäni "Euroopan mestaruuskilpailut" on myös aika ruma. Koska siis täyttä yhtenäisyyttä ei saavuteta kummassakaan tapauksessa, voidaan EM avata aivan hyvin nätimpään ja kielellisesti yhtä oikeelliseen muotoon "euroopanmestaruus". --ML 19. heinäkuuta 2006 kello 11.24 (UTC)

Voisin jopa kannattaa muotoa "Euroopan-mestaruuskilpailut", mutta EM-k on mielestäni kätevin noista. Saako tästä keskustelemalla mitään vai äänestetäänkö (!). Entä mielipidetiedustelu? -tKahkonen 19. heinäkuuta 2006 kello 11.27 (UTC)

Äänestykseen vaan. Tässä on taas eräillä niin äkkiväärät mielipiteet, ettei keskustelemalla mihinkään päästä. --ML 19. heinäkuuta 2006 kello 11.30 (UTC)

Kyllä itsekin olisin valmis kannattamaan muotoja Euroopan-mestaruuskilpailut, Afrikan-mestaruuskilpailut jne., mitkä siis olisivat yhtenäisiä maailmanmestaruuskilpailujen kanssa. Kaiken lisäksi se olisi varmasti kieliopillisesti oikea tapa. En vain ehdottanut, koska ajattelin että sitä vierastettaisiin kovasti. Jos tätä ei kukaan vastusta, niin silloin mitään äänestystä ei kai tarvita. --SM 20. heinäkuuta 2006 kello 09.42 (UTC)

Rinnastuu täysin vaikkapa "Lapin-matka" kanssa. Kätevämmäksi sanoisin silti lyhyttä muotoa. Voihan sen silti niin kirjoittaakin aina... paitsi artikkelin nimeen. -tKahkonen 20. heinäkuuta 2006 kello 09.49 (UTC)

Viikon aikana kukaan ei ole esittänyt vastalauseita. Jokohan tässä voidaan sopia asia sovituksi, vai jäädäänkö odottelemaan vielä jotain? --SM 27. heinäkuuta 2006 kello 13.28 (UTC)

Eipä näy kenelläkään olevan mitään tätä keskustelemalla aikaansaatua yhteisymmärryksellistä ratkaisua vastaan, joten ryhdyn tästä nyt joutessani siirtelemään näitä tämän keskustelemalla syntyneen ratkaisun mukaisille nimille. --SM 7. elokuuta 2006 kello 13.36 (UTC)

Ilmeisesti vuosien siirtämistä loppuun tai järjestystä ei vastusta kukaan. Se voitaneen pitää päätettynä asiana. -tKahkonen 12. heinäkuuta 2006 kello 13.39 (UTC)

Ja yleisyydestä pikainen mitäänsanomaton google-tutkimus:

• mm-kilpailut 119 000
• maailmanmestaruuskilpailut 44 000
• EM-kilpailut 72 100
• Euroopan mestaruuskilpailut 21 400 (jossa siis mukana viivallisen version osumat)
• euroopanmestaruuskilpailut 1 010

-tKahkonen 13. heinäkuuta 2006 kello 01.10 (UTC)

Toisaalta

• mm-kisat 559 000
• em-kisat 51 300

-tKahkonen 13. heinäkuuta 2006 kello 01.13 (UTC)

Klassisen musiikin teoksia käsittelevät artikkelit

Teosartikkelien nimiä on kahdessa formaatissa:

• Franz Lisztin h-molli-sonaatti

ja

• H-molli-messu (Bach)

Kumpaa käytetään? Minusta ylempi on parempi, koska se on kauniimpi artikkelin nimenä. Kumpaakaan muotoa hakija tuskin naputtelee etsi-kenttään ja teos-artikkeleihin päädytään kai useimmiten säveltäjäartikkelien kautta. --Cyborg Orangutan model-123 12. heinäkuuta 2006 kello 08.24 (UTC)

Jälkimmäinen on nimeämiskäytännön mukainen. Kuviohan menee niin, että jos/kun h-molli-sonaatti artikkeleita tulee enemmän kuin yksi, tehdäään täsmennyssivu, jossa ne luetellaan. Ennen muiden teosten artikkelien kirjoittamista, homma hoidetaan redirectillä --Joonas (kerro) 12. heinäkuuta 2006 kello 08.26 (UTC)

Niin, minusta tätä käytäntöä kannattaisi muuttaa, koska en ainakaan tällä hetkellä näe muuta keiona vertailla noita kahta formaattia kuin esteettisyyden. Molempien kohdalla voidaan "h-molli-sonaatti" ja "h-molli-messu" jättää täsmennyssivuksi. Mutta sulkeisiin laitetut täsmennykset ovat turhia, jos artikkelille on olemassa yhtä hyvä vaihtoehtoinen nimi --Cyborg Orangutan model-123 12. heinäkuuta 2006 kello 08.28 (UTC)

Hmm.. periaatteessa kyllä, mutta miksi käytäntö muutettaisiin vain yhden tietosanakirjan osa-alueen osalta? Minusta tässä tapauksessa systemaattisuus on kyllä tärkeämpää kuin esteettisyys. Sitten on vielä tapaus, jossa esim. Mozart on säveltänyt ainakin kuusi C-duuri piano konserttoa.. --Joonas (kerro) 12. heinäkuuta 2006 kello 08.33 (UTC)

No eihän tämä niin tärkeä asia ole, mutta minusta ei asiaa ei voi verrata muihin tietosanakirjan osa-alueisiin, koska niissä problematiikka on vähän erilainen. Mozartin pianokonsertot nimetään varmaan numeron eikä sävellajin perusteella (kuten beethovenin sonaatit), joten esille nostamaasi ongelmaa ei ole. Minusta erityisesti tuollaiset artikkelin nimet kuten Kantaatit (Bach) ja Pianosonaatit (Beethoven) ovat aika tökeröitä... Ehdottamaani käytäntöä voisi soveltaa ainakin niihin (eli Bachin kantaatit) --Cyborg Orangutan model-123 12. heinäkuuta 2006 kello 08.37 (UTC)

Ainakin noissa kantaateissa kyllä voisi, joo. --Joonas (kerro) 12. heinäkuuta 2006 kello 08.55 (UTC)

Sivun poisto yhdistämisen jälkeen

Mitenkäs sivu pitäisi merkitä, jotta se poistettaisiin, kun sen sisältämät tiedot on yhdistetty toiseen samasta asiasta kertovaan artikkeliin? Lisäsin artikkelin Panda_(yritys) tiedot laajempaan Panda-makeistehdas-artikkeliin. Roskaksi vai jokin poistolätkäkö pitää lisätä? Vai siirtoko riittää?--Lovemachine 13. heinäkuuta 2006 kello 00.46 (UTC)

Teet siitä uudelleenohjauksen sivuun, jonne tiedot siirsit. --SM 13. heinäkuuta 2006 kello 00.51 (UTC)

OK. Kunhan varmistin =) --Lovemachine 13. heinäkuuta 2006 kello 00.52 (UTC)

Nimeämiskäytännön mukaan artikkelin nimessä ei käytetä yhdysmerkkiä vaan sulkeita nimeen kuulumattoman täsmennysosan kanssa. Nimen pitäisi siis olla joko Panda (yritys) tai Panda (makeistehdas). Vanhan nimen voi jättää redirectiksi. -tKahkonen 13. heinäkuuta 2006 kello 00.52 (UTC)

Keskustelusivujen arkistoinnista

Keskustelusivujen arkistointi on mennyt viime aikoina (toisin oli silloin kun minä olin nuori) aivan holtittomaksi. Kerrataanpa tarkat säännöt, jotka löytyvät sivulta Wikipedia:Käyttäjäsivu:

Kun sivu alkaa kasvaa liian pitkäksi tai viestit ovat useita kuukausia vanhoja, vanhimpia viestejä voi arkistoida alasivulle.

Korostus lisätty, jotta pointtini tulisi siis selväksi. -Samulili 15. heinäkuuta 2006 kello 20.01 (UTC)

Missä epäkohtia on ollut? (tämän lisäksi...) -tKahkonen 15. heinäkuuta 2006 kello 21.00 (UTC)

Niitä on ollut muutamia. Tarkoitukseni ei ollut tarkoitus osoitella. -Samulili 15. heinäkuuta 2006 kello 21.06 (UTC)

Ensin luin tuon väärin, mutta sitten huomasin tain. Tarkoitus tuli selväksi (vain vanhimmat arkistoidaan, ei kaikkea), mutta tuo useita kuukausia on tietysti tulkinnanvarainen. Taannoin arkistoitiin Halos-sivulta pressanvaalin aikainen keskustelu, mikä, vaikka olikin vain kuukauden pari vaalin jälkeen, oli mielestäni oikein. Tiettyjen tapahtumien jälkeen viikko tai parikin tuntuu ikuisuudelta :-) -tKahkonen 16. heinäkuuta 2006 kello 10.54 (UTC)

Plagiointi/kopiointi

Ajattelin aloittaa uuden aiheen sillä että teen lähes suoran käännöksen englannin kielisestä versiosta. Juttu tulee varmasti muokkaantumaan tekemisen aikana, mutta lähtökohtaisesti kaikki tieto tulee englannin kielisestä versiosta. Lopullinen tarkoitus ei ole tehdä kopiota, vaan pohja mitä pystytään tulevaisuudessa parantamaan.

Onko tämä ok vai täysin moraalin ja yleisen käytännön vastaista? --Rollipeikko 21. heinäkuuta 2006 kello 11.12 (UTC)

Tämä on sallittua, kunhan ilmoitat yhteenvetokentässä, että kyseessä on käännös englanninkielisestä Wikipediasta. --Jannex 21. heinäkuuta 2006 kello 11.13 (UTC)

Interwikityksen ongelmia

Terve, yleisestä ongelmasta, joka tuli eteeni, kun loin artikkelin kyläyhdistyksestä. Sen interwikittäminen ei olekaan helppoa. Suomen kyläyhdistystä vastaisivat ruotsin byaråd ja byalag, englannin village association ja village committee. Englannin osalta ei ole ongelmaa, koska ko. artikkeleita ei ole. Yleisongelmana siis se, että käsitteillä on eri merkityksiä eri kielissä.

Ruotsista (sv) löysin artikkelin byalag, jonka sisällöstä puolet viittaa historialliseen kylähallintoon, joka suomalaisessa on aivan oikein kylä-artikkelissa (Suomessa se osuus ei kuulu kyläyhdistys-artikkeliin). Toinen puoli ruotsin artikkelista viittaa asiaan tässä uudessa kyläyhdistys-artikkelissa, joka sekin asiana on suomalaisessa oikeassa artikkelissa. Mielestäni myös ruotsin artikkeli on oikein rajattu. Nyt jätin iw:tyksen kokonaan pois, koska sv:byalagin iw suomen kumpaan tahansa toisi puolittaisen virheen. Ratkaisumahdollisuuksia: 1) Iw:tän sv:byalagin ja fi:kyläyhdistyksen keskenään ja siedän sen, että pieleen meni puoleksi. :-Z Ongelmana ei ole yksi virhe-iw:tys vaan se, että se kertautuu aikanaan muihin kieliin. 2) Käyn tekemässä ruotsalaisille byaråd-artikkelin, jonka iw:tän kyläyhdistykseen ja vice versa. Jätän byalagin olemaan itsekseen, muuten paitsi lisään Ks. myös-osioon byaråd. :-o 3) Muokkaan sv:byalagin sellaiseksi, että Suomenkin kyläyhdistys-järjestelmä siinä näkyisi. Sitten teen sv:byalag-fi:kyläyhdistys-iw:n. Suomenruotsissa vaan kun ei käytetä nimikettä byalag, joten ei hyvä sekään :-( 4) Kahdessa edellisessä:tietysti se ongelma, että oma ruotsinkielen taito ei ehkä riitä siihen tasoon, jota ruotsalaiset haluaisivat omalta Wikiltään. :-I

Voidaan käsitellä tämä ongelma ihan omanaan, mutta huomaan suomen ja muiden Wikien vertailulla, että en ole läheskään ainoan tämän tyyppisen ongelmakäsitteen edessä. Neuvoja, kiitos. --Ville E. 27. heinäkuuta 2006 kello 07.19 (UTC) --Ville E. 9. elokuuta 2006 kello 15.33 (UTC)

Paras ratkaisuhan olisi tietysti, että tekisit sv-wikiin tuon byaråd -artikkelin. Se koko wiki on muutenkin yhtä minitynkää, että tuskin niitä yksi lisää haittaa. --psych3 27. heinäkuuta 2006 kello 13.16 (UTC)

Miten pystyy lisäämään esim. commonsiin kuvia muista WWW-sivustoista?

--62.248.246.94 27. heinäkuuta 2006 kello 17.02 (UTC)

tuosta lähtee. Sinun täytyy kuitenkin ensin rekisteröityä commonsiin. terv.--Teveten 27. heinäkuuta 2006 kello 17.09 (UTC)

Tyhjät vuosilukuartikkelit

Tyhjät vuosilukuartikkelit tulisi poistaa, sillä ne ovat roskaa ja huonontavat Wikipedian laatua. Ei anna kovin hyvää kuvaa kun satunnaisella sivulla tulee vastaa tuollaisia usein. Näissä sivujen luontiin ei ole käytettä edes mitään suurta vaivaa, sillä niiden luonti onnistuu helposti lisäämällä 3 väliotsikkoa ja malline. Toisin kuin ehkä tyhjiä eliömallineita on perusteltu sillä, etteivät ne ole tyhjiä vaan niissä on eliömalline, jossa oikeasti on tietoa eliöstä. Noniin, nyt voitte ruveta riitelemään asiasta. :) – linnea 28. heinäkuuta 2006 kello 07.44 (UTC)

Niin, eräs vaihtoehto on ruveta järjestelmällisesti täyttämään vuosiartikkeleita vaikka jonkun projektin puitteissa. Historiaprojekti kelvannee. Minä voin osallistua jos muita innokkaita löytyy. Jos ei löydy niin ehkä sitten se poistaminen voisi olla paikallaan... --Hasdrubal 28. heinäkuuta 2006 kello 07.51 (UTC)

Samalla vaivalla kuin että ne poistaisi, voisi joku kerätä jollain konstilla listan tyhjistä vuosiartikkeleista. Tämän avulla niiden täydentäminen olisi helppoa, itsekin voisin jokusen artikkelin väsätä. --Jannex 28. heinäkuuta 2006 kello 08.49 (UTC)

Siitä vaan täyttämään. Tyhjät artikkelit löytyvät todella helposti, kun vaan selaa vuosia. Toisaalta.. voisihan nuo tyhjät merkata jotenkin ja antaa vaikka kuukausi aikaa. Jos sinä aikana ei ole saatu mitään aikaan niin pois vaan. – linnea 28. heinäkuuta 2006 kello 09.35 (UTC)

Wikipedia:Roska-määritelmän mukaan tyhjät sivut ja luokat ovat roskaa, eli tässä ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä.--Teveten 28. heinäkuuta 2006 kello 07.56 (UTC)

Toisaalta ihmishistoriasta löytyy varmasti yksi merkittävä tapahtuma käytännössä jokaiselle vuodelle, jolloin artikkeli puoltaa paikkaansa a) merkittävänä ja b) tarpeellisena. Näitä ei mielestäni tulisi poistaa vain sen takia koska merkittävä tapahtuma ei ole vielä löytänyt tietään artikkeliin. --Agony (403) 28. heinäkuuta 2006 kello 08.47 (UTC)

Varmasti joka vuodelta löytyy suuri määrä merkittäviä tapahtumia, sitä en epäile lainkaan. Se ei kuitenkaan mitenkään muuta sitä tosiasiaa, että tyhjä artikkeli tai luokka on roskaa.--Teveten 28. heinäkuuta 2006 kello 09.23 (UTC)

Ilmoittauduit siis vapaaehtoiseksi täydentämään tyhjät vuosiartikkelit. --kompak 28. heinäkuuta 2006 kello 09.29 (UTC)

Jep, varmasti löytyy myös paljon aiheita jotka ovat merkittäviä ja pitäisi olla artikkeli. Silti niitä varten ei luoda tyhjää sivua. – linnea 28. heinäkuuta 2006 kello 09.35 (UTC)

Muodollisesti tyhjä on roskaa. Mutta tässä on tarkoitus ollut tehdä wikipedian laajetessa ilmeisen tarpeellisia pohjia vuosille ja laajemmille historian pätkille systemaattisesti. Katso tarkempi selvitys alla ja vertaa laajempaan en-wikiin. Hienosäätö voi olla toki tarpeen siinä, minä aikoina käytetään millaista systeemiä. --Aulis Eskola 28. heinäkuuta 2006 kello 10.54 (UTC)

Jonkunlainen kompromissiehdotus olisi, että ainakaan uusia tyhjiä vuosilukuartikkeleita ei luoda. Ehkä tuolta vanhimmasta päästä voisi poistaa ainakin tuollaisia uudelleenohjauksia vuosista vuosikymmenartikkeleihin, esim. 500-luku eaa näyttäisi että artikkelit on olemassa, mutta ne on suurimmaksi osaksi uo. (joissain tapauksissa tyhjiin vuosikymmenartikkeleihin). Mitä uudempaan historiaan sitten tullaan niin sitä varmemmin on jotain kerrottavaa vuoden tarkkuudella. Uudemman ajan vuosiartikkeleja voisi olla "valmiina" tyhjinäkin, ehkä varsinkin uudemmilla käyttäjillä olisi silloin helpompaa lisätä tietoja. Missä sitten tyhjien artikkelien säilytysrajan ajallisesti pitäisi mennä niin raja on varmaan epämääräisessä kohdassa. (edit:Tyhjien vuosilukuartikkelien säilytysrajaa ei tarvitse enää miettiä, täyttäminen on käynnissä.) --IA 28. heinäkuuta 2006 kello 09.20 (UTC)

Kyseiset uudelleenohjaukset on senverran harhauttavia, esim vuosi 527 eaa on uo vuosikymmeneen 520-luku eaa, jossa on kumminkin tapahtumia vuoden tarkkuudella, että nämä vanhat vuosisadat vaatisi jotain laajempaakin remonttia ja tietojen siirtelyä vuosikymmenartikkeleista vuosiartikkeleihin...koska minulla ei ole delete-nappia käytettävissä niin roska-luokkaan alkaa tulla tavaraa...--IA 28. heinäkuuta 2006 kello 10.07 (UTC)

Nuo uo:t on muistaakseni tehty tarkoituksella, kun ei haluttu tehdä eaa-vuosista omia artikkeleja laisinkaan. Arkistoista saattaa ehkä löytyä jotain keskustelua tästä, kannattaa varmaan tarkistaa ennen laajamittaista dellimistä... --Hasdrubal 28. heinäkuuta 2006 kello 10.17 (UTC)

Tässä pitäisi selvittää onko nuo relevantteja uudelleenohjauksia vuosista vuosikymmeniin, vuodet tarvitsisivat omat artikkelinsa jos tarvetta on. Jos taas vuosikymmenartikkeli on kokoelma tapahtumia vuosittain niin se on päällekkäinen vuosiartikkelin kanssa (vuosikymmen tai vuosisata-artikkelit mielestäni toimisivat vain yleisempänä selostuksena ko. ajanjakson tapahtumista) --IA 28. heinäkuuta 2006 kello 10.46 (UTC)

En-wikissä raja yksittäisille vuosiartikkeleille on vuodessa 500 eaa, joten sopiva raja uudelleenohjauksille yksittäisistä vuosista lienee sitten sitä vanhemmat, jossa siirrytään yleisempiin vuosikymmenartikkeleihin.--IA 04:32, 4 elokuu 2006 (UTC)

Minusta noita jo luotuja ei kannata poistaa. Tyhjiinkin sivuihin on linkkejä artikkeleista jolloin tyhjän vuosiartikkelin olemassa olo helpottaa hakemista. Lisäksi vuosiartikkelien kielilinkit on aika työläs poistaa nyt ja lisätä kun uudelleen kun artikkelia tarvitaan. --Tomia 28. heinäkuuta 2006 kello 10.33 (UTC)

Tyhjät vuosilukuartikkelit on mielestäni hyvä poistaa juurikin siksi, että ne ovat roskaa. Sellaisten tekstien ilmestyminen satunnainen sivu -napilla ei ole hyväksi imagollemme, ja lisäksi artikkelien määrä väärentyy. Uusia vuosilukuartikkeleita on lisäksi kätevää ruveta kirjoittelemaan, kun tietojen puuttuminen näkyy linkin punaisuudesta. --Hapo 28. heinäkuuta 2006 kello 10.56 (UTC)

Tarvitaanko oikeasti noista kaikista vuosista vuosiartikkeli, kymmenlukuartikkeli, satalukuartikkeli JA vuosisata-artikkeli? Näitä voisi oikeasti tiivistää niin että olisi hyviä artikkeleita / luetteloita, eikä niin että meillä on kasa tyhjiä artikkeleita / artikkeleita, joissa on yksi tai kaksi merkintää. – linnea 28. heinäkuuta 2006 kello 10.23 (UTC)

Vuosilukujärjestelmästä taustaa

Tulenpa aikoinaan systeemiä luoneena heittämään muutamia kommentteja, jotta tätä järjestelmää ei purettaisi (todennäköisesti vain puolittaisesti, koska järjestelmä on laaja) ainakaan ilman perusteltuja päätöksiä.

Historiikista wikissä: Aluksi systeemi toimi ilman mallineita kankeasti. Järjestelmällinen työtä kohti ajassa siirtymisen mallineiden käyttöä tulee tehdä.

Siirtymisjärjestelmä ja vuosiyksiköt: Toki järjestelmä on asittain teennäinenkin, mutta aikanaan ajateltiin, että ainakin viimeisimmälle parille vuosituhannelle kertyy tapahtumia melkoisesti vuositttain. Vuosikymmeniin, vuosisatoihin ja vuosituhansiin voidaan kerätä laajempia historiallisia trendejä ja ne toimivat myös "liikkuvälineinä" ajassa. Täten ne ehkä kannattaisi säilyttää läpi historian. Järjestlemä olisi näin käyttäjälleenkin selkeämpi. Vertaa myös en-järjestelmä vuosista.

Vanhempi aika: Vanhimmat vuodet on ollut ajatus ohjata laajempiin aikoihin (vuosikymmenet), koska tapahtumia kertyy hyvin vähän ja ajoituskin on epätarkkaa eaa. Ihan vanhimmista vuosista voitaisiin tehdä vain vuosisatatasoiset tai vieläkin laajemmat artikkelit.

Tyhjät artikkelit: Pohjat vuosiluvuille on luotu hyvin tarkoituksellisesti sitä varten, että uudemmat käyttäjät voivat valmiisiin pohjiin täyttää asioita. --Aulis Eskola 28. heinäkuuta 2006 kello 10.46 (UTC)

Pitäisi sopia miltä aikakaudelta voi olla ja on järkevää olla omat vuosiartikkeli/vuosikymmen/vuosisata. Tietysti esim. 1900-luvulta nämä kaikki on hyvä olla ja ne ovat järkeviä. Mitä taas tulee esim. 600-lukuu eaa.. Niin tuolla ei oikeasti ole oikeen mitään tapahtumia. Ja onko niistä edes lähteitä? Mielestäni joku 600-luku eaa. riittäisi mainiosti (voitte todistaa vääräksi) eikä tarvita edes vuosikymmenartikkeleita. Tuohon satalukuun voisi sitten tehdä yksittäisestä uudelleenohjaukset, jos se nähdään järkeväksi. Ja mitä tulee argumenttiin, että uusille käyttäjille helpompi täydentää: a) sitä ei ole näkynyt oikeastaan tapahtuvan b) tuollaisen sivun luominen on hyvin helppoa läntäämällä vaan siihen malline, lisäämällä luokka ja iw-linkit, jos tätä ei osaa, voi aina vaan läntästä pelkän tiedon ja joku kokenut voi korjata. Mutta en näe miksi näillä aika-artikkeleilla olisi erityisasema Wikipediassa. Mutta mistä kohtaa tehdään rajat? Mistä kohtaa saa olla omat vuosiluvut? Mistä kohtaa omat vuosikymmenet? – linnea 28. heinäkuuta 2006 kello 10.53 (UTC)

Kannatan ehdottomasti tuota, että ihan vanhoista vuosista on vain vuosisata-artikkeleita. Ehkäpä voisi olla niin, että viimeisimmistä tuhannesta vuodesta on vuosiartikkelit, sitä aiemmista tuhannesta vuodesta vuosikymmenartikkelit ja siitä taaksepäin vuosisata-artikkeleita. --Hapo 28. heinäkuuta 2006 kello 11.00 (UTC)

En kannata, sillä käytettävissä oleva tieto ei ole lähellekään noin lineaarisesti jakautunut. Jostain antiikin Kreikasta ja Roomasta on olemassa paljon enemmän tietoa ja merkittäviä tapahtumia kuin keskiajalta. Yhdistämisessä ei ole syytä hätiköidä, ja mielestäni tulisi keskittyä ennemmin tiedon tuottamiseen kuin tuhoamiseen. --Jannex 28. heinäkuuta 2006 kello 11.11 (UTC)

Tässä on luotu tulevaisuuden järjestelmää vielä kovin suppeaan fi-wikiin. Vertaapa historiatiedoiltaankin selvästi laajempaan en-wikiin. Minusta aivan liian suuria kokonaisuuksia tehdä vuodet 1-1000 vain vuosikymmenittäin! --Aulis Eskola 28. heinäkuuta 2006 kello 11.15 (UTC)

Vertaamalla en-wikiin näkee vähän mihin (ehkä) ollaan menossa. En-wikiä on käytetty paljon järjestelmän pohjana (olen osin ollut touhuamassa myös siellä). 500eaa on melkoisesti vuosikymmenisiä tapahtumia. Toki raja vuosikymmenisiin artikkeleihin voidaan siirtää 0-kohdan tienoillekin. Tulevaa tarvetta varten pohjaa tässä on luotu eikä nykyistä tilannetta varten. Vuosisatainen käytäntö voisi tulla voimaan sitten jonkin matkaa eaa.

Vuosijärjestelmällä ja mm. yksikköjärjestelmällä on erityinen sijansa wikipediassa ja se oantaa järjestelmälle erityistä voimaa. Systemaattisuuteen ohjaamista ei tarvita meille vakiokäyttäjille - muutama tuttu "loitsu" on helppo heittää - mutta uudet käyttäjät tarvitsevat konkreettista ohjausta. (Olen toiveikas käytön ja käyttäjien määrästä tulevina vuosina, vertaa vuosijärjestelmää myös sanakirjan tavoitteet ohjata artikkelit tiettyyn formaattiin) --Aulis Eskola 28. heinäkuuta 2006 kello 11.12 (UTC)

En-wikin järjestelmä näyttäisi olevan seuraava: artikkeleja yksittäisistä vuosista vuoteen 500 eaa, vuosikymmenartikkeleja vuoteen 1700 eaa, vuosisata-artikkeleja vuoteen 4500 eaa, vuosituhat-artikkeleja vuoteen 10 000 eaa ja sen jälkeen siirrytään geologisiin ajanjaksoihin (myöhäispaleoliittinen kausi). Tuo vaikuttaisi kai suunnilleen järkevältä jaolta. --IA 03:40, 4 elokuu 2006 (UTC)

Miten järjestelmään saa vuoden 4000 eaa? Tutkin sitä esikatseluna, ja se vaikutti hyvin hyvin hämärältä ja monimutkaiselta. –– Evakonpoika 11. elokuuta 2006 kello 21.49 (UTC)

Miten olisi, jos nyt tyhjät vuosilukuartikkelit muokattaisiin uudelleenohjaukseksi. Vaikka hapon järjestelmän mukaan. Jos tulee tietoja, jotka voidaan lisätä siihen sivuun, niin on helppo historiasta palauttaa versio, missä on iw:t yms. kaikki kunnossa. Näin ei tuhottaisi jo tehtyä työtä, mutta luotaisiin oikeasti toimiva järjestelmä. – linnea 28. heinäkuuta 2006 kello 11.38 (UTC)

Tämä olisi ihan hyvä idea. Tällä tavoin itse systeemiin ei tarvitse puuttua (kun uudelleenohjaukset on helppo poistaa) ja tyhjät artikkelit eivät enää häiritse ketään. Vuosi 1000 on kuitenkin huono rajavuosi, pistetään se mieluummin jonnekin uuden ajan alkuun keskiajan sijaan. --Hasdrubal 28. heinäkuuta 2006 kello 11.46 (UTC)

Miten vaan ohjeistetaan tilanne, että jos on jotakin lisättävää "olemattomalle" vuodelle, pitää palauttaa vuosiartikkelin pohja? Sinänsä uudelleenohjauksella korvaaminen on lukijan sekä kirjoittajan kannalta toimiva systeemi. Selvästi nyt tehtyjä poistoja parempi ja olen poistamisia vastaan, koska niitä voi palauttaa vain ylläpitäjät. --Aulis Eskola 28. heinäkuuta 2006 kello 12.12 (UTC)

Siis tyyliä tämä: 120 ja 150?! Tallessa ensin toivottu muoto mallineineen ja sitten REDIRECT. Uudelleenohjaus vielä vuosisatoihinkin, jos ei edes vuosikymmenissä ole sisältöä. (Tosin vuosikymmeniin voisi etsiä mieluusti edes jotakin sisältöä...) --Aulis Eskola 28. heinäkuuta 2006 kello 12.48 (UTC)

En tiedä, onko jo alettu tekemään uudelleenohjauksia, mutta kun se on turhaa työtä, niin miksi. Tehdään elokuusta vaikka vuosiartikkelien tempauskuukausi ja korjataan homma kerralle eikä kolmella. Samalla voisi vähän miettiä, että mitä vuosista oikein halutaan kertoa. Pelkkiä luetteloitako vain? -Samulili 28. heinäkuuta 2006 kello 20.47 (UTC)

Yksi järjestelmän säilyttämisen peruste olisi se, että nyt olemme käsittääkseni varsin "harmonisia" en-wikin kanssa. En tiedä, että en-järjestelmää oltaisiin muuttamassakaan. Tietojen vertailu sinne on selkeämpääm, jos järjestelmä on varsin samanmoinen. Eli muuttaa voidaan, mutta perusteet muuttamiseen pitäisi olla kohtuullisen voimakkaita. (Selvän vuosijärjestelmän muuttamisen haluaisin vietävän äänestykseen ennen töihin ryhtymistä, sen verta perustavasta asiasta on kysymys.) --Aulis Eskola 28. heinäkuuta 2006 kello 11.39 (UTC)

Noh, pysykäämme nykyisessä vuosilukujärjestelmässä. Toimii se näinkin. --Hapo 29. heinäkuuta 2006 kello 11.14 (UTC)

Siltä varalta, että joku alkaa tekemään valmiista pohjista järjestelmällisesti tai hajanaisesti (niinkuin näyttää nyt tapahtuvan) uudelleenohjauksia niin en kannata. Vie vain hieman pidemmän aikaa jonkun faktan etsiminen vaikka muunkielisistä wikipedioista ja sen lisääminen. Tämä on pienen kielialueen wikipedia ja käyttäjiä ei välttämättä ole niin hirveästi näitä täydentämään, mutta varmaan esim. vuoden kuluttua asiat on laajentuneet ja täydentyneet merkittävästi. Toinen kysymys on miten toimitaan yksittäisten vuosien kanssa kun mennään esim 500 eaa vanhempiin aikoihin. Onko siellä ollut tähän mennessä joku sellainen systeemi, että jos vuosilukuun on linkitetty (jostain muusta artikkelista kuin vuosilukuartikkeleista), niin siitä on voitu tehdä uudelleenohjaus vuosikymmeneen (nämä uo:t eivät siis ole olleet mitään valmiita pohjia vaan pelkkiä uudelleenohjauksia tähänkin saakka).--IA 31. heinäkuuta 2006 kello 13.29 (UTC)

Tuo muuhun wikiin siirtymisen sekavuus on tosiaan yksi seikka, jonka takia minäkin kannatan järjestelmän säilyttämistä, mutta sen uudellenohjausten vaihtoehdon joteskin kuitenkin hyväksyisin (toisen kielen vuosiin pääsee taas niistä suuremmista aikajaksoista). Tässä on hirveän monia kriteereitä vaikuttamassa...

Juuri noita 500 eaa ja aikaisempia vuosia on tavattu ohjata vuosikymmenartikkeleihin täällä sekä en-wikissä. --Aulis Eskola 31. heinäkuuta 2006 kello 13.39 (UTC)

Yksi pieni yksityiskohta olisi se, että jos johonkin vuoteen (kysymys on nyt lähinnä 500 eaa tai aikaisemmin) on linkitetty jostain artikkelista ja siitä tehdään uudelleenohjaus vuosikymmenartikkeliin, niin tehdäänkö samalla kaikista vuosista sillä vuosikymmenellä uo. vuosikymmenartikkeliin, vaikkei niihin olisi linkkejä muista kuin vuosiartikkeleista ja vuosikymmenartikkeleista tulisi pelkkiä tyhjiä pohjia. Tähän liittyen luodaanko uusia tyhjiä vuosikymmen- tai vuosisata-artikkeleita pelkästään siksi, että johonkin ko. ajanjaksoon osuvaan vuoteen on linkitetty.--IA 2. elokuuta 2006 kello 15.32 (UTC)

"luodaanko uusia tyhjiä vuosikymmen- tai vuosisata-artikkeleita pelkästään siksi, että johonkin ko. ajanjaksoon osuvaan vuoteen on linkitetty" Toistaiseksi niitä ajanjaksoja on luotu olemaan systeemin mallina tuolla 500 eaa kohdillakin (mallinemuutokset toki monin kohdin aivan rempallaan). En-wikissä vuosikymmeniin on kertynyt melkoisesti materiaalia 1000-500 eaa. Onko liikaa odottaa, että fi-wikissäkin kertyisi lähiaikoina jotakin likipitäen kaikkiin vuosikymmeniin tuolle ajalle?! Jos näin voitaisiin odottaa, tekisin tuohon kohti vielä vuosikymmenartikkelien pohjat. --Aulis Eskola 21:57, 4 elokuu 2006 (UTC)

Lähteiden vaatimiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota

Nykyisinhän lähteiden merkitsemiseen (eli niiden puuttumiseen) suhtaudutaan monesti hyvin liberaalisti, vaikka lähdevaatimus on wikipedian käytäntö.

Asian ongelmia kuvaa surkuhupaisa ja wikipedian luotettavuuden puutetta kuvaava tuore episodi:

• 29.7.2006 Kauppalehti Pressossa [1] Markku Paretskoi kertoo kolumnissa etsineensä netistä, mitä "pissis" tarkoittaa ja löytäneensä wikipediasta artikkelin pissis jossa siteraattiin häntä. Peretskoi ei siis tiennyt sanan merkitystä ja törmäsi wikipedian artikkeliin, jossa hänet mainittiin käsitteen etymologian asiantuntijaksi!--Teveten 29. heinäkuuta 2006 kello 06.49 (UTC)

Olen samaa mieltä. Lähteiden merkitsemiseen tulisi kiinnittää paljon nykyistä enemmän huomiota (kuten myös lisättävien tietojen tarkistettavuuteen muutenkin). --JTS 29. heinäkuuta 2006 kello 13.36 (UTC)

Joskus tuntuu tapahtuvan väärinkäsityksiä lähteiden merkitsemisen suhteen. Okei, lähteitä ei ainakaan nootteina oo mun mielestä kovinkaan usein liikaa. Kuitenkaan tämä kaltaisille asioille, kuin että jalka on ihmisen ruumiinosa, ei tarvita mitään lähteitä. Eli mun mielestä lähteet tulee merkitä sellaisiin kohtiin, jotka voidaan kyseenalaistaa. Sen lisäksi asiantuntijat saattavat kirjoittaa Wikipediaan, jolloin kirjoittaja on auktoriteetti. Mielestäni lähteitä tulee vaatia lähde-mallineella, jos tieto on kyseenalaista. Jos sisältö on kiistatonta, ei lähteiden perään tarvitsisi itkeä periaatteen vuoksi. Ugh! --Erkkimon ^(Itkumuuri) 30. heinäkuuta 2006 kello 12.38 (UTC)

Kai tässä on enemminkin vikaa Markku Paretskoissa kuin Wikipediassa, jos herra ei muista Pissa-Liisasta vuonna 1987 Pahkasikaan kirjoittaneensa. --TBone 30. heinäkuuta 2006 kello 12.52 (UTC)

Onko sinulla kyseinen Pahkasika tallessa? Jos on, niin pistä siitä valokopio Paretskoille. Jos et halua laittaa, niin minä voin lähettää.--Teveten 30. heinäkuuta 2006 kello 13.55 (UTC)

Ei ole. --TBone 31. heinäkuuta 2006 kello 05.32 (UTC)

Oliko Pahkiksessa mainittu "pissis" vai "Pissa-Liisa"? Enpä minäkään aluksi tiennyt mistä "pissis" tulee kun kulin sen joitakin vuosia sitten ensi kerran. "Pissa-Liisa" on vanhempi ilmaus kuin 1987. --Frank 31. heinäkuuta 2006 kello 08.38 (UTC)

Olen asiasta samaa mieltä Teveten kanssa. Mielestäni lähteiden merkitseminen voitaisiin aloittaa suositelluista sivuista. Ohjeissa lähteitä vaaditaan, mutta äänestyksissä menee kaikenlaista läpi. Ymmärrän, että lähteiden merkitseminen on tylsää ja työlästä, mutta uskoisin siitä olevan tulevaisuudessa suuri hyöty. Tieto on paljon helpompi tarkistaa, jos sen alkuperä on täsmällisesti merkitty. Mihinkään kirjoittajan auktoriteettiin ei mielestäni wikipediassa voi vedota. --JV 30. heinäkuuta 2006 kello 19.15 (UTC)

Lähde on vastine tekstin sisällön kyseenalaistukselle. Jos tekstissä ei ole mitään kyseenalaistettavaa, ei tarvita lähdettäkään. Jos sisältö ei ole kiistatonta, on lähde syytä merkitä auktoriteetiksi. Tätä mieltä minä olen. --Erkkimon ^(Itkumuuri) 30. heinäkuuta 2006 kello 20.06 (UTC)

Erkkimon, en taida täysin ymmärtää mitä tarkoitat. Tuolla käytäntösivulla on mielestäni ihan hyvin perusteltu, miksi lähteet tulee merkitä. Lähteiden merkinnässä ainakin minä noudattaisin tavanomaista akateemista käytäntöä (jolloin numerotiedot ja olennaiset väitteet viitataan). Koska uusi tutkimus ei kuulu wikipediaan, lähteetöntä tavaraa täällä ei pitäisi olla. Mielessäni on lähinnä yhteiskuntatieteen teksti. Olen saanut vaikutelman, että eri aihealueille olisi hyödyllistä saada niille soveltuvat viittausohjeet (esim. historialle). --JV 30. heinäkuuta 2006 kello 21.54 (UTC)

Lähteiden merkitseminen on kestävempää (mikä nyt tuntuu itsestäänselvältä ei välttämättä ole sitä vaikka 5 vuoden päästä), ja samalla antaa varmennettavissa olevaa tietoa muillekin kuin normaalin yleissivistyksen omaaville. Lähteitä tuskin tarvitsee todistamiseen että jalka on ihmisen ruumiinosa, mutta tietoihin jotka eivät varmastikaan kaikille ole itsestäänselvyyksiä olisi mielestäni hyvä lähteistää. Esimerkiksi erilaisiin suoritin-artikkeleihin on hyvä merkitä hyviä lähteitä, vaikka niitä löytääkin google-haulla miljoonittain. Ylilähteellistämiseen en vielä Wikipedia-urallani ole törmännyt. Toki onhan sekin mahdollista, mutta mielestäni sen puiminen ei kuulu tähän keskusteluun. Palataan asiaan sitten jos sellaista ilmiötä aletaan havannoida. --JTS 30. heinäkuuta 2006 kello 22.03 (UTC)

Jalka on ihmisen ruumiinosa (Frank H. Netter: "Atlas of Human Anatomy" section VI "Lower limb", Ciba-Geigy Limited 1989) ;)--Teveten 31. heinäkuuta 2006 kello 05.07 (UTC) Unohtakaa äskeinen vitsi. Se näyttää vievän keskustelun väärään suuntaan.--Teveten 31. heinäkuuta 2006 kello 06.33 (UTC)

Keskustelusta näytää unohtuneet se, mitä olemme tekemässä - siis ensyklopediaa! Jos katsotte noita kirjallisia vasteineita ensyklopedialle, niin niissä ei ole tekstiä rasitettu valtaisalla noottiaparaatille, vaan käytetyt lähteet on merkitty jokaisen artikkelin loppuun. Kuiteankin tämän tekemisessä on kyse hyvin yleisen tason tiedota ja tiedon yksinkertaistamisesta ja popularisoinnista. näin ollen ei ole mielekästä raskaan viitteistön käyttö. Tiukoissa tieteellisissä teoksissä on usein jopa lähes puolet tekstistä nootteja, mutta kuka haluaa niitä tänne. Kun Wikipediassa ei ole uutta tutkimusta, niin periaatteessa jokaisen sivistyneen ihmisen pitäisi hallita melko kuhtuullisesta jo perustiedot asioista. Joten useimmiten lähdeluettelo riittäisi artikkelin lopussa. Kuitenkin tilastot ja muut numerotiedot olisi syytä merkitä viitteeiin, sillä ne voitaisiin helpommin päivittää ja saattaa ajan tasalle. --Alexius Manfelt 31. heinäkuuta 2006 kello 08.34 (UTC)

Ymmärsit eo tyhmän vitsini vääriin. En ole vaatimassa, että joka asia täytyy perustella lähdeviittein. Tarkoitus on nyt keskittyä siihen, että suurimmassa osassa artikkeleita ei ole minkäänlaisia lähteitä. Se on todellinen ongelma, en ole vielä nähnyt wikipediassa ainoatakaan artikkelia, jota olisi kuormitettu liiallisilla lähdeviitteillä.--Teveten 31. heinäkuuta 2006 kello 06.33 (UTC)

Ystävä hyvä, en ymmärtänyt väärin, en edes pitänyt sitä huonona, vaan hyvänä esimerkkinä. Tosin viitteestä puuttui sivunumero?:) Niin, onneksi niitä, liiallisen nootiston artikkeleita, ei ole tullut vastaan, sillä kuten joskus aiemmin perustelin esim. taloustiede-artikkelin kirjoittajille, niin melkein joka sanaan tai ainakin virkkeeseen pitäisi liittää lähdeviite. Se olisi jo työlästä lukea. Kuitenkin olen ehdottomasti lähdeteosten merkitsemisen kannalla, mutta loppuun sijoitettuna osiona. Kuten sanoin, yleisivistystä pitää olla ja kun ei ole uutta tutkimusta niin ei tarvitse kaikkea osoittaa nootilla. Itse olen sekä taloustieteiliojä että myös historioitsija ja kummassakin tieteessä on uuden tiedon suhteen erittäin tarkata noottivaatimukset, mutta niitä on mieletöntä soveltaa ensykolopediaan. Tilastot ovat asia erikseen, kuten kerroin. --Alexius Manfelt 31. heinäkuuta 2006 kello 07.53 (UTC)

Lähdeviitteet kyllä voidaan piilottaa vaikka javascriptillä (eli artikkelin toimintoihin nappi, "näytä lähdeviitteet"). Joskus ehdotinkin tälläistä toimintoa jossain, mutta toisaalta ei sille ainakaan nykyisellään ole sinänsä tarvetta, lähdeviitteitä kun näkee sen verran harvoin. Mutta lähdeviitteiden rumuus ei missään nimessä saa olla mikään este lähteiden merkitsemiselle. Se ongelma kyllä voidaan korjata teknisillä keinoilla. --JTS 31. heinäkuuta 2006 kello 09.06 (UTC)

Aivan. <vetää henkeä> Mutta myös populaarikulttuuriin liittyvissä artikkeleissa tulisi olla lähteitä merkitty, varsinkin jos artikkelissa esitetään väitteitä, sitaatteja tai jotain muutakin kuin yleistietona pidettävää asiaa. Tevetenin esimerkki ei todellakaan ollut älytön, koska tieteellisen julkaisun ja tietosanakirjan raja on juuri siinä, että tieteellisessä artikkelissa jalan on ensin oltava todistettavasti ruumiinosa, ennen kuin voidaan sanoa, että jalkaa käytetään tavallisesti ihmisen liikuttamisen apuvälineenä. Takaisin pääraiteelle: Wikipedian lähdeohje on ihan liian epätäsmällinen, koska kirjaimellisesti tulkittuna se antaa mahdollisuuden joko lähteiden merkitsemiselle tai niiden merkitsemättömyydelle. Se taas avaa mahdollisuuden jokaiselle kiistää artikkeliin kirjoitetut väitteet, jolloin ääritilanteessa tuloksena on kahdenlaisia artikkeleita: sellaisia, joissa puolet pituudesta on käytetty lähdeviitteille ja -luetteloille ja sellaisia, joissa joka toisessa virkkeessä lukee ^lähde?. Wikipediaa aktiivisesti jokusen kuukauden tarkkailleena minusta äänestyksissä, äänestyskäyttäytymisessä ja -perusteissa on jo oireita ylilyönneistä, jotka voivat helposti ulottua myös lähdekäytäntöihin. En silti ole huolissani lähteistä tai niiden puutteista. Paretskoin tapaus on vähintään hyvä herätys kaikille aktiivisille kirjoittajille, mutta enintään silti vain yksittäinen tapaus. Wikipediassa on kuitenkin tuhansia tynkiä ja yli 700 minitynkää, joissa asiaa ei ole edes yhden lähdemerkinnän arvoisesti. Suositellut artikkelit ovat asia erikseen, ja niiden vertaisarvioinneissa onkin hyvin painostettu lähteiden merkitsemisestä. <haukkoo henkeä> --Jaakonam 31. heinäkuuta 2006 kello 09.14 (UTC)

Hyvä Alexius, olen edelleen kanssasi erimieltä siitä, kuinka tarkkaan wikipediaan lähteet tulisi merkitä. Perustelet kantaasi sillä, että tietosanakirjassa lähteitä ei käytetä. Wikipediassa tilanne on toinen, koska teksteillä ei ole yhtä kirjoittajaa/kustantamoa, joka maineellaan takaa laadun (vrt. Britannica). Vaikka sinä olisit kirjoittanut artikkeliin Kadonnutta aikaa etsimässä aivan oikein Proustista, voin minä käydä sen tietämättömänä sotkemassa. Jos laittaisit tekstiisi viitteet, olisi oikea versio myöhemmin helppo palauttaa ja tieto tarkistaa. Otan havainnollisuuden vuoksi esimerkiksi lauseen "Eritoten arvostettu NRF/Gallimard-kustantaja hylkäsi teoksen Proustin diletantin ja seurapiirihenkilön maineen vuoksi." Se sisältää täsmällistä historiallista tietoa ja väiteen Proustin persoonasta. Pitäisikö minun kahlata lähteinä listatut 9 teosta läpi tiedon tarkistamiseksi vai tarjoatko puhelinnumeron, johon voin soittaa ja kysyä teosta ja sivunumeroa, kun tahdon lauseen tarkistaa? Vaihtoehtoisesti voisit tarjota kirjoittamasi kappaleen perään teoksen ja sivunumerot/luvun, jonka perusteella teksti on kirjoitettu. Tuskin kuitenkaan vastusta tarkistettavuutta, joka on yksi wikipedian lähtökohdista. --JV 31. heinäkuuta 2006 kello 14.19 (UTC)

Olemme siis olleet synnyttämässä uutta suurta ja entistäkin uljaampaa nettilegendahautomoa! :D Kiitos siitä meille kaikille wikisijöille --Aulis Eskola 31. heinäkuuta 2006 kello 13.47 (UTC)

Wikipedian artikkelin väite, jossa siteerattiin Helsingin Sanomia 21.11.2004 piti sikäli paikkansa, että kyseisessä lehdessä todellakin sanotaan näin. Paretskoi ei kuitenkaan ole itse täysin varma, pitääkö kyseinen väite paikkansa. Tarkalleen ottaen hän ei myöskään kolumnissaan väitä, että artikkelissa olisi virhe. (puhelinkeskustelu 4.8.06)--Teveten 06:47, 4 elokuu 2006 (UTC)

Harmi, että puhelinkeskustelua ei ilmeisesti oikein voi merkitä lähteeksi wikipediaan?--Teveten 06:54, 4 elokuu 2006 (UTC)

Kyllä nähdäkseni periaatteessa voi tietyissä rajoitetuissa tapauksissa. Kirjoitin jotain tästä aikanaan sivulle Keskustelu:Pakkoruotsi/Arkisto2 kohta "Uusi lähde: Soita jos et usko". (Tällaisia lähteitä ei tietysti pitäisi käyttää, jos kirjallisia on saatavilla.) --Hasdrubal 07:00, 4 elokuu 2006 (UTC)

Joo kyllähän tuo henkilökohtainen tiedonanto, "personal communication" on tiedelehdissä hyväksytty lähdeviite. Wikipedian ja tiedelehden tilanne kuitenkin poikkeaa siinä, että tiedelehdessä artikkelin kirjoittajan nimi on tiedossa ja hän vastaa omalla arvovallallaan ja kunniallaan siitä, että siteerattu henkilö todellakin sanoi puhelimessa näin. Wikipediassa on ainoastaan nimimerkki Teveten joka väittää keskustelleensa Paretskoin kanssa asiasta. Tässä on mielestäni oleellinen ero.--Teveten 07:05, 4 elokuu 2006 (UTC)

Varmaan hyvin pitkälti näin. Nimimerkkiyttä voi tietysti monella tavalla pitää Wikipedian luotettavuutta rajoittavana tekijänä muutenkin. Olennaista on tarkistettavuus: onko puhelinsoitto tarkistettavissa? Kirjalliset lähteet voi ainakin tarkistaa helpommin kuin puhelinsoitot. Puhelinsoiton sisällön voisi periaatteessa tarkastaa soittamalla Paretskoille uudestaan (mikä tietysti on erittäin huono idea, jos useampi rupeaa lähteitä tarkastelemaan). Tämän huomioiden puhelinsoitto voi mielestäni kelvata lähteeksi joissain hyvin harvoissa tilanteissa, jossa jostain detaljista ei todellakaan löydy mitään mitään muuta kelvollista lähdettä. Mutta hyvin rajoitetusti ja "heikkona" todisteena. Eihän ne henkilökohtaiset tiedonannot tiedepiireissäkään ole mitenkään erityisen luotettavassa maineessa... --Hasdrubal 07:23, 4 elokuu 2006 (UTC)

Puhuttu wikipedia?

Eli voitaisiinko myös suomen kieliseen wikiin perustaa se enkglanniksi http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:WikiProject_Spoken_Wikipedia --Tigru 29. heinäkuuta 2006 kello 07.00 (UTC)

Ehdotatko siis, että suomalaiset lukisivat en.wikiä englanniksi, vai että fi.wikiä luettaisiin suomeksi? Jälkimmäisen ehdotuksen ongelma on se, että suomea puhuu reilu 5 miljoonaa ihmistä, englantia puhuu äidinkielenään 300-500 miljoonaa ihmistä ja joten kuten 1.9 miljardia [2]--Teveten 29. heinäkuuta 2006 kello 07.19 (UTC)

Ei siihen mitään erillistä Wikiä tarvita, mikki käteen vain ja pakkaa oggiksi, tallenna tiedosto ja laita artikkeliin linkki siihen. Nauramme sitten kun lausut "keessarin" nimen väärin. --Mikko Paananen 29. heinäkuuta 2006 kello 07.21 (UTC)

(...mistä tuli mieleen, että vanhaa keskustelua artikkeliäänityksistä löytyy sitten täältä. Kannattaa ehkä ohimennen vilkuilla ennen kuin aloittaa.) --Hasdrubal 29. heinäkuuta 2006 kello 07.32 (UTC)

Tarkoitin että olisiko kenenkää mielestä siinäjotain järkeä perustaa Puhuttu Wikipedia suomenkieliseen wikiin.--Tigru 29. heinäkuuta 2006 kello 07.30 (UTC)

Tämä on ehdottoman hyvä idea, jos joku vaan sen viitsii toteuttaa. Äänitetyistä artikkeleista olisi monenlaista hyötyä. --kompak 29. heinäkuuta 2006 kello 10.35 (UTC)

Voisin kuvitella, että artikkelien saaminen puheen muotoon olisi kätevintä puhesyntetisaattorin avulla. Silloin suurimman työn tekisi tietokone ja artikkelin päivittyessä uusien puheversioiden tekeminen olisi vaivatonta. Ongelmana on vain se, että suomeksi puhesyntetisaattoreita on saatavilla aika vähän ja lähes kaikki ovat kaupallisia ohjelmia.

SuoPuhe on kuitenkin ilmainen ohjelma, joka ainakin demoversion perusteella vaikuttaisi saavan aikaan ihan ymmärrettävää ääntä. Pystyisiköhän sitä jollakin tavalla hyödyntämään artikkelien muuntamisessa puheeksi? Omat Unix-taitoni ovat sen verran olemattomat, etten ole pystynyt ohjelmaa hyödyntämään mitenkään. Ehkä joku asioista enemmän ymmärtävä osaisi ottaa tähän kantaa. – Nysalor 29. heinäkuuta 2006 kello 14.13 (UTC)

Osaisiko joku sanoa, että mitä hyötyä ja kenelle tälläisesti syntetisaattorilla tuotetuista artikkeleista olisi hyötyä? Sokeille? --psych3 29. heinäkuuta 2006 kello 14.30 (UTC)

Hyötyjä on listattu englanniksi täällä. Suomenkielisten artikkelien suhteen tärkeimmät edut taitavat olla, että sokeat pystyvät kuuntelemaan artikkeleita ja että artikkeleita voi kuunnella muuta puuhatessaan. Tietysti joku suomea opiskelevakin saattaisi niistä hyötyä. – Nysalor 29. heinäkuuta 2006 kello 14.37 (UTC)

Syntetisaattorilla puhutuista artikkeleista ei ole kenellekään yhtään mitään hyötyä. Sokeilla sellainen on jo selaimen yhteydessä ja muutkin voivat sellaisen helposti asentaa. Jos artikkeleita aletaan äänittää, tulee niiden ehdottomasti olla ihmisen ääneen puhumia. --kompak 30. heinäkuuta 2006 kello 18.21 (UTC)

Ja onhan projekti tuon englannin kielsien sivun mukaan myös (esim) ranskaksi, saksaksi, espaniaksi, italiaksi, hollanniksi, portugaliksi, liettuaksi ja tsekiksi--Tigru 29. heinäkuuta 2006 kello 14.45 (UTC)

Lait, rikokset ja suomikeskeisyys

Mielestäni lakeihin tulisi kehittää jonkinasteinen käytäntö, sillä tällä hetkellä esimerkiksi sotilasrikos, arvopaperimarkkinalaki, kielilaki jne. on kaikki hyvin suomikeskeisiä (vaikka kyseisiä lakeja ja rikosnimikkeitä on varmasti myös muilla valtioilla). Latasin jo kielilakiin {{korjattava/Suomi}} kunnes Frank valotti että tämä on enemmänkin käytäntö kuin poikkeus. Itse toivoisin joko a) yleismaailmallisempaa katsausta tai b) etuliitettä Suomen artikkelinimiin. --Agony (403) 29. heinäkuuta 2006 kello 12.02 (UTC)

Olisi kieltämättä mielenkiintoista saada verrata lakejamme muiden maiden vastaaviin, mutta hirveä hommahan siinä olisi. Suomalaisiakin lakeja on vasta muutamia. Itse mietiskelin sellaista että kansalaisia eniten koskevia lakeja otettaisiin lisää mukaan selkokielisinä. --Frank 29. heinäkuuta 2006 kello 13.46 (UTC)

Minun mielestäni lakiartikkelien soisi kertoa Suomen käytännön lisäksi ainakin Yhdysvaltojen käytännöstä. --iirolaiho (kitinää) 30. heinäkuuta 2006 kello 17.58 (UTC)

Minun mielestäni ennemminkin muiden EU-maiden. Mutta kukin miten haluaa. --Frank 30. heinäkuuta 2006 kello 18.11 (UTC)

Yhdysvaltain lainsäädäntö eroaa meikäläisestä niin paljon, että siitä on järkevämpää kirjoittaa omat artikkelinsa. Koska siellä vallitsee common law -järjestelmä, ei meikäläisen lainsäädännön mukaisia käsitteitä ole usein edes olemassa. Pelkkiä tynkiä ei kannata kirjoittaa. Paremminkin olisi tosiaan järkevää kirjoittaa Frankin ehdotuksen mukaan muiden EU-maiden lainsäädännöstä. Erityisesti Ruotsin ja Saksan lait ovat lähellä meikäläisiä ja antavat usein valaisevia vertailukohtia. Ranskan laki taas on lähteenä EU-oikeuden käsitteille, joten sekin on meille tärkeämpi kuin Yhdysvaltojen. --M. Porcius Cato 13. elokuuta 2006 kello 20.13 (UTC)

Minua ei haittaa vaikka artikkelissa kerrottaisiinkin Suomen lainsäädännöstä. Ei se estä muiden maiden lisäämistä. -tKahkonen 30. heinäkuuta 2006 kello 18.16 (UTC)

Onelmana on se, että monet lait eivät yksi yhteen. Toisin sanoen jotakin Suomen lakia vastaa toisessa maassa X-määrä lakeja joissa on sitten vähän muutakin ja päinvastoin. Siinä tilanteessa on hyvin ymmärrettävää ja erittäin kannatettavaa, että suomenkielisellä nimellä kerrotaan Suomen laista. -Samulili 30. heinäkuuta 2006 kello 18.57 (UTC)

Wikipedian suomalaisuudesta ja suomenkielisyydestä on vedelty suuntaviivoja jo hyvän aikaa. Suomalainen lainsäädäntö on luontevaa olla mukana alusta lähtien, muuten on kirjoitettava kenen laista on kysymys jo otsikossa. Suomenkielisiä ja kieltä taitavia asuu niin paljon myös muiden valtioiden alueilla, että ehkä pitäisi kuitenkin olla Suomen kielilaki, jos puhutaan Suomen laissa olevasta kielilaista. --Höyhens 1. elokuuta 2006 kello 11.25 (UTC)

Suomenkielisistä ehdottomasti suurin osa asuu Suomessa. Fi-Wikipediaa tietolähteenään käyttävistä vielä suurempi osa. Mielestäni on järkevää kirjoittaa Suomea käsittelevät artikkelit ilman etuliitettä "Suomen" ja lisätä artikkeleihin tarvittaessa kohta "Käsite ulkomailla" tai "muualla maailmassa". Tämä noudattaisi perinteistä suomalaisten tietosanakirjojen tapaa. Jos vertaatte vaikkapa en-Wikipediaan, huomaatte, että samaa periaatetta noudatetaan useimmissa anglosaksisia instituutioita käsittelevissä artikkeleissa. --M. Porcius Cato 13. elokuuta 2006 kello 20.13 (UTC)

Suositeltu tähti nyt liian pieni?

Suositeltujen artikkeleiden muista artikkeleista erottava tähti on nyt näköjään saanut uuden paikan. Eihän siinä mitään, mutta eikö se ole nyt vähän turhan pieni ja huomaamaton? Eikö sen kokoa kannattaisi muuttaa pienestä vähän suuremmaksi ? Itse asiassa suositeltujen artikkeleiden oikeaan ylänurkkaan mahtuisi kyllä suurempikin tähti (esim. ). Muiden wikipedioiden tähdet, kuten ranskan ja ruotsin, ovat huomattavasti suurempia ja erottavat näin tavallisen ja suositellun artikkelin hyvin toisistaan. --Rommel2 29. heinäkuuta 2006 kello 13.38 (UTC)

Minustakin iso tähti olisi parenpi.--Tigru 29. heinäkuuta 2006 kello 14.38 (UTC)

Minulla ei muutoksen jälkeen näy enää tähteä laisinkaan. (En-wikin tähti kyllä näkyy.) --Hasdrubal 29. heinäkuuta 2006 kello 14.49 (UTC)

Minullakin esiintyy sama ongelma, selaimena Firefox 1.5.0.5. --Stonda 30. heinäkuuta 2006 kello 12.21 (UTC)

Opera 9:llä toimii (toisin kuin edellinen ehostusyritys kasisarjan Operalla). --Agony (403) 30. heinäkuuta 2006 kello 12.22 (UTC)

Olen nyt kokeillut kahdessa paikassa uusimmalla Foxilla sekä kirjautumattomana että kirjautuneena eikä mitään näy. IE:llä näkyy. Pitänee palauttaa mallineen vanhaan ulkonäköön, jos kukaan ei osaa fiksata tätä. --Hasdrubal 31. heinäkuuta 2006 kello 13.00 (UTC)

Mullakaan ei aluksi näkynyt. Mutta päivitin firefoxissa sivun cytl+f5 ja se auttoi. Pari kertaa taisin räpyttää. Myös sivuhistorian tyhjennys pitäisi auttaa. Jos se toimii en-wikissä, ei pitäisi olla mitään teknistä syytä, miksei se toimisi sulla täälläkin. Kommentin jätti linnea (keskustelu – muokkaukset).

JTS:n tekemän muutoksen jälkeen alkoi näkyä. --Hasdrubal 1. elokuuta 2006 kello 10.43 (UTC)

Isompi parempi. Pienestä tulee mieleen, että tarkoitus on piilottaa :-) Tuo "vähän suurempi riittää. -tKahkonen 29. heinäkuuta 2006 kello 15.40 (UTC)

Kannatan isoa. --Erkkimon ^(Itkumuuri) 30. heinäkuuta 2006 kello 12.32 (UTC)

Kannatan keskikokoista. --iirolaiho (kitinää) 30. heinäkuuta 2006 kello 17.59 (UTC)

Äänestetään! (...voi ei...) --Jaakonam 30. heinäkuuta 2006 kello 23.08 (UTC)

Tähän asiaan pitäisi todella saada muutos. Miten tälläinen äänestys järjestetään, kun pienemmän tähden tilalle tulevan tähden koko ei ole ihan selvillä? Tulisiko se esimerkiksi näin: "Kannatatko jo olemassa olevaa (), vähän isompaa () vai vielä isompaa () tähteä suositellun artikelin tunnukseksi?" --Rommel2 30. heinäkuuta 2006 kello 23.37 (UTC)

Ja tästä on ihan turha äänestää. Jo käytäntö sanoo, että asiat tulisi ensisijaisesti ratkaista keskustelemalla. Tähden ei ole tarkoitus olla mikään suuri huomiota herättävä. Ainoastaan Wikipediaa aktiivisesti käyttävät ovat kiinnostuneita suositellut sivut statuksesta ja he osaavat nähdä tähden pienempänäkin. Se voisi ehkä olla hieman suurempi, mutta ehdottomasti sen ei ole tarkotus olla suuri ja huomiota herättävä. – linnea 31. heinäkuuta 2006 kello 15.02 (UTC)

Luulisi, että esim. esitelmää kouluun tekevää nuorta kiinnostaa, jos artikkeli ollaan luokiteltu täällä tasoltaan suositelluksi. Ja muitakin aiheesta kiinnostuneita saattaa kiinnostaa jos aihe on useamman ihmisen mielestä hyvä sekä kattava, silloin lisätietoa ei ehkä tarvi enää muualta lähteä hakemaan. --psych3 31. heinäkuuta 2006 kello 15.18 (UTC)

Muokkasin sen nyt keskikokoiseksi (suosituin vaihtoehto keskustelun perusteella, kukaan ei ainakaan kannattanut nykyistä). Ainakin omilla selaimillani se näkyy oikein (FF/Opera/IE), jos jollain ei näy niin sanokoot (ja tarvittaessa sitten palauttakoon). --JTS 31. heinäkuuta 2006 kello 15.24 (UTC)

Ihan hyvä että muuttui, mutta isompikin kelpaa. Mitä mieltä muut ovat? --Rommel2 31. heinäkuuta 2006 kello 16.21 (UTC)

Tähän ei ole ehtinyt ottaa kantaa kovin moni ihminen edes. Ainakin kaikki aktiivisimmat näyttävät puuttuvan keskustelusta. Ja ei enää isommaksi, koska sitten se alkaa jo dominoida tuota yläpalkkia. – linnea 31. heinäkuuta 2006 kello 18.36 (UTC)

JTS pyysi sanomaan,jos ei näy. No minulla ei nyt näy koko mallinetta artikkeleissa, jotka ovat suositeltuja. Missä vika? Käytän firefoxia. --MiPe ^(wikinät) 1. elokuuta 2006 kello 05.40 (UTC)

Ei näy edes muokkausikkunassa? Oletko tyhjentänyt välimuistisi ja rämpyttänyt ctrl+f5:sta? – linnea 1. elokuuta 2006 kello 10.21 (UTC)

Välimuistin tyhjennys auttoi. --MiPe ^(wikinät) 1. elokuuta 2006 kello 14.48 (UTC)

Kannatan pienintä mahdollista tähteä, mieluiten näkymättömän pientä. Tähti rikkoo Wikipedian käytäntöä Avoid self-references. —MikkoM (♫) 1. elokuuta 2006 kello 19.30 (UTC)

Sitten kyllä rikkoo {{tämä artikkeli}}kin. Tähti ei ole osa artikkelia. -tKahkonen 13. elokuuta 2006 kello 23.11 (UTC)

Kappalejaoista

Olisin kiinnostunut kuulemaan Wikipedian muokkaajien näkemyksiä kappalejaoista. Itse olen tottunut siihen, että kappaleet erotetaan toisistaan kahdella tavalla: 1) joko siten, että kappaleiden väliset rivit pysyvät yhdessä ja jälkimmäinen kappale sisennetään tai 2) jälkimmäistä kappaletta ei sisennetä, mutta kappaleiden välillä on yksi tyhjä riviväli.

Annan pari esimerkkiä: verratkaa artikkeleita Björköby ja Seinäjoki. Kumpi näistä pitäisi ottaa malliksi tekstejä kirjoitettaessa? Useimmin näkee jälkimmäistä, mutta itse suosisin edellisen muotoista jäsentelyä.

Onko tässä jotain yhtä linjaa?

skarabe 31. heinäkuuta 2006 kello 18.05 (UTC)

Wikipediassa kappaleet erotetaan yhdellä tyhjällä rivillä, niin kuin konekirjoitetussa tekstissä muutenkin suositellaan. Ilman sisennyksiä. Ja kuten voit huomata, ~kaikki artikkelit on kirjoitettu niin, että on yksi tyhjä rivi välissä. – linnea 31. heinäkuuta 2006 kello 18.33 (UTC)

Eli mitä tuolla tarkoitat: 1) sitäkö, että raakatekstiä kirjoittaessa lyödään yksi tyhjä rivivali, jolloin valmiissa tekstissä näkyy korkeintaan puolen rivin tyhjä väli vaiko sitä, että 2) lyön raakatekstiin kaksi tyhjää riviväliä, jolloin valmiissa tekstissä näkyy kutakuinkin yksi tyhjä riviväli?

Jos ensimmäinen vaihtoehto, en ymmärrä miksi Wikipediassa noudatettaisiin vastoin kaikkia muita oikeinkirjoitussääntöjä omia kummallisia määräyksiään? Onko tämä joku lastentauti, jolle 10 vuoden kuluttua leppoisan nostalgisesti naureskellaan samaan tapaan kuin nyt vaikkapa C-kaseteille...?

skarabe 31. heinäkuuta 2006 kello 19.12 (UTC)

Vaihtoehto 1) seuraavasta syystä: wikipalvelin muuttaa ensin kirjoitetun raakatekstin html:ksi, jonka selaimesi sitten esittää sinulle. Joten raakateksti on materiaalia, joka syötetään aina samoin riippumatta siitä, miten se halutaan esittää. Ulkoasuun voi vaikuttaa wikin asetuksiin puuttumalla (kts. asetukset-valikko) ja selaimesi asetuksista. En tiedä, voiko kappalejaon asetuksia muuttaa. Tekstin lopullisen ulkoasun ja syötön erottelu on todella hieno asia, minkä jokainen latexia käyttävä voi vahvistaa. --JV 31. heinäkuuta 2006 kello 20.05 (UTC)

Wikipediassa käytetään sitä vaihtoehtoa, mitä on käytetty suurimmassa osassa artikkeleita. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää? Jos haluat kappaleiden väliin suuremman välin, niin voit säätää omaa css-tiedostoasi. – linnea 31. heinäkuuta 2006 kello 21.31 (UTC)

Wikipedia ja YouTubeen linkittäminen

YouTube on internetsaitti, johon jokainen voi tallentaa videoita. YouTube kieltää videoiden lataamisen muilta kuin niiden tekijänoikeuksien haltijoilta tai tekijänoikeuksien haltijan luvalla. Tästä huolimatta saitilla on valtava määrä tod.näk. ilman lupaa tallennettuja videoita.

YouTube sisältää paljon videoita, joihin linkittäminen parantaisi artikkeleiden arvoa huomattavasti, koska yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja tv-kuvassa on 25 kuvaa sekunnissa.

Esimerkiksi Pulttibois-artikkelin loppuun "aiheesta muualla" otsikon alle laitettu linkki Herra 47-sketsiin kertoo erittäin paljon kyseisestä ohjelmasta.

Toinen esimerkkilinkki löytyy Elvis Presley-artikkelin lopusta.

Mitä mieltä kansa on tästä? Kyseinen sketsihän on todennäköisesti YouTuben sivulla ilman lupaa, mutta se on YouTuben, tekijänoikeuksien haltijan (MTV:n?) ja sketsin tallentajan ongelma. Jos wikipediaan laitetaan linkki ko. sivulle, niin itse videohan ei ole wikipediassa ja se on YouTubessa joka tapauksessa, linkitetään sinne wikipediasta tai ei.

Wikipedian linkki ainoastaan kertoo, että YouTubesta löytyy tällainen video.

--Teveten 31. heinäkuuta 2006 kello 18.26 (UTC)

Eli siis Wikipediassa linkitettäisiin (todennäköisesti) rikolliseen materiaaliin? En pidä tätä kovin hyvänä vaihtoehtona. Ja YuoTuben materiaalista varmaan 80% on tekijänoikeusrikkomuksia. – linnea 31. heinäkuuta 2006 kello 18.31 (UTC)

Niin. Wikipedia ainoastaan kertoo, että tällainen video on olemassa.--Teveten 31. heinäkuuta 2006 kello 18.33 (UTC)

Minkäslainen artikkeleiden päivitysten suo muodostuu siitä, jos YouTubesta videot joskus häviävät? Eivät ne kai siellä ikuisuuksiin kestä? Tallentajako niiden eliniän määrittelee? --Jaakonam 31. heinäkuuta 2006 kello 18.59 (UTC)

Tallentajahan se määrittelee melkein kaikkien internetissä olevien dokumenttien eliniän, samoilla perusteillahan voisi päättää että Wikipediasta ei linkitettäisi mihinkään? En ota sen kummemmin kanta kannattaako Youtubeen linkittää, videot siellä on kuitenkin aika huonolaatuisia ja useissa tapauksissa laittomasti esillä... --Jannev 31. heinäkuuta 2006 kello 19.09 (UTC)

Luulen (en tiedä), että video on YouTubessa niin pitkään kunnes sen ylläpitäjä tai alkuperäinen tallentaja poistaa. Videot ovat siis toistaiseksi, kuten kaikki maailmassa. Ei nyt kannata kuitenkaan takertua tuohon ylläpitopuoleen, sehän on kaikkien linkkien ongelma. Enemmän kaipaan keskustelua periaatteesta.--Teveten 31. heinäkuuta 2006 kello 19.51 (UTC)

Minun mielestäni on aika lailla paljon vastuullisen, vapaan tietosanakirjan ideologian vastaista tarkoituksella lisätä linkkejä tiedostoihin, joiden levittämisen tiedetään rikkovan tekijänoikeuslakia. -Samulili 1. elokuuta 2006 kello 13.37 (UTC)

Luokka:Sarjakuvat

Luokan nimeksi voisi muuttaa "sarjakuva" yksikössä. Kyseessä on taidemuoto, eivätkä muutkaan taidemuodot ole yksikössä? Ei kai muutos sotkisi mitään? --Frank 07:34, 3 elokuu 2006 (UTC)

182 artikkelia ja 18 alaluokkaa kaipaisi siirtoa uuteen luokkaan. Siinähän olisi aika kivasti tekemistä. --Gurumasa 08:06, 3 elokuu 2006 (UTC)

Eikös botti osaa? --Jaakonam 08:07, 3 elokuu 2006 (UTC)

Huomatkaa, että kummatkin luokat voivat olla olemassa myös samanaikaisesti. Eli yläluokkana Sarjakuva, jossa on sarjakuva-taidemuotoon yleisesti liittyviä artikkeleita, ja sen alaluokkana Sarjakuvat, joissa on yksittäisiä sarjakuvia. Vertailukohtana Luokka:Uskonto ja Luokka:Uskonnot. --Tomisti 08:43, 3 elokuu 2006 (UTC)

Aivan. Ei nyt aleta hötkyillä niiden luokkamuutosten kanssa. Sarjakuva-luokan alle sopisi esimerkiksi tekijät, sarjakuvat taas keskittyisivät pelkästään sarjakuviin. -tKahkonen 09:41, 3 elokuu 2006 (UTC)

Kun tätä kelaa, niin onhan se loogista. Ongelma on se, että pitää kelata... Luokkien nimet ovat fi-wikissä yleensä monikossa ja monikollinen nimi kelvannee sarjakuvillekin. -Samulili 14:07, 3 elokuu 2006 (UTC)

Juuei tässä ongelmaa ole. Aattelin vaan kysyä käykö se botilla mutta jos ei niin antaa olla. Ei kahta eri luokkaa, ei. --Frank 16:09, 3 elokuu 2006 (UTC)

Tämä menee jo vähän alkuperäisen aiheen ohi, mutta minua kiinnostaisi, onko luokitusten muuttaminen botilla ylipäänsä mahdollista. Luokassa Antiikin kreikkalaiset on nimittäin useita alaluokkia, joiden nimeä pitäisi muuttaa (vrt. luokan keskustelusivu). --Mb 17:15, 3 elokuu 2006 (UTC)

P.S.: Sain jo vastauksen omalle keskustelusivulleni, joten ei tarvitse tänne enää kenenkään vastata. --Mb 18:04, 3 elokuu 2006 (UTC)

Onkohan tällainen käyttäjäsivu sallittu

Näin tällaisen sivun, ja ajattelin, että onkohan se ihan käytäntöjen mukainen. Sivu on selvästi propagandaa, joka ei millään lailla liity Wikipediaan. Lisäksi Asterixilla on jo sivu. Ehdotan, että sivu poistetaan. --Totuus 17:00, 4 elokuu 2006 (UTC)

Vaihtoehtoinen käyttäjäsivu. Ei siis tarpeellinen. Lisäksi propagandistinen. Ei kuulu wikipediaan. Kannatan sen poistamista. --Rommel2 17:19, 4 elokuu 2006 (UTC)

Tarpeellinen se on (ks. Wikipedia:Monta käyttäjätunnusta), mutta Wikipedia:Käyttäjäsivu sanoo: (käyttäjäsivulla ei saa olla) "Poleemisia henkilökohtaisia näkemyksiä aiheista, jotka eivät liity Wikipediaan". (poleeminen) -tKahkonen 17:34, 4 elokuu 2006 (UTC)

Mikä tuossa on ongelmana? Siinä esitetään kyllä käyttäjän joitain henkilökohtaisia mielipiteitä (kommunismista/fasismista lähinnä), mutta en ymmärrä miten ne nyt niinkään riidanhaluisia ovat? Sanon että taistelu tälläisiä sivuja vastaan tuottaa enemmän ongelmia kuin se tulee ratkaisemaan. Useimmat käyttäjäsivut ovat propagandaa (olen inklusionisti jne), tämä on vain vähän huonomaineisemman aiheen puolesta. --JTS 15:59, 5 elokuu 2006 (UTC)

"Poleemisia henkilökohtaisia näkemyksiä aiheista, jotka eivät liity Wikipediaan", vaikka yksi lause ei sivusta mielestäni vielä kiellettyä tee. -tKahkonen 16:30, 5 elokuu 2006 (UTC)

Katselee kuka tykkää. Itse kävin just tuosta "tällaisen"-linkistä tsiigaamassa, ja totesin, että otti niin silmiin (se voimakas värisävytys) että äkkiä backspacetusta! Toista kertaa en käy tsekkaamassa sitä. Propagandaa se kyllä oli. –– Evakonpoika 18:00, 4 elokuu 2006 (UTC)

Wikipediaan liittymätön aineisto on sallittu kohtuullisessa määrin — kyllä omasta elämästään ja mielipiteistään saa kertoa käyttäjäsivulla. Jos taas halutaan käytännöksi vain, että Oikeita Mielipiteitä saa kertoa, niin se on ällöttävää. —MikkoM (♫) 16:31, 5 elokuu 2006 (UTC)

Olen täysin samaa mieltä. Ja nyt Samulili näytti tyhjentävän käyttäjäsivun, millä perusteilla (ja miksi ilman mitään varoitusta)? --JTS 7. elokuuta 2006 kello 11.16 (UTC)

Muokkausyhteenvedosta löytyy perustelu. Jos on huomannut, kuka sivun on tyhjentänyt, on varmaan myös huomannut tuon perustelun, joten miksi ihmeessä kysyt sellaisen perään? Kerrataanpa kuitenkin tässä: Wikipedia ei tarjoa kotisivutilaa ja yksi nimimerkki voi kertoa itsestään yhdellä sivulla. -Samulili 7. elokuuta 2006 kello 11.23 (UTC)

Monisanaisuus :-) -tKahkonen 7. elokuuta 2006 kello 11.26 (UTC)

Perustelu on siis että sockpuppeteilla ei saa olla käyttäjäsivuja, vai että sockpuppeteilla ei saa olla käyttäjäsivuja joissa kerrotaan muusta kuin Wikipediaan liittyvistä asioista? Huomauttaisin että melkoisella osalla käyttäjistä on sivuilla Wikipediaan liittymätöntä tietoa, joten periaatteessa nekin kai voitaisiin poistaa tuolla mainitsemallasi perustelulla (joka siis oli kommenttina poistossa), mutta... Toki tuon sivun voidaan katsoa astuneen jonkin rajan yli, mutta väkisinkin tulee mieleen että jos vaikka minulla olisi samanlainen sockpuppet, joka keskittyisi vaikka itämaiseen filosofiaan, ja siinä olisi vastaavanlainen käyttäjäsivu jossa kerrotaan ko. aiheesta, ei se olisi tullut poistetuksi.. --JTS 7. elokuuta 2006 kello 11.34 (UTC)

Uskoakseni Samulili poisti sivun kuitenkin ensisijassa siksi, että sen olemus oli hänelle vastenmielinen. Mielestäni jokaisella on oikeus kertoa lyhyesti omat filosofiset premissinsä, koska se helpottaa heidän muokkaustensa arviointia. Tämä liittyy Wikipediaan. Jos halutaan muokata toisen yksilön sivua, se on muokattava vain siinä määrin, että se täyttää vaatimukset. Esimerkiksi RedStarin sivulla poleemista on mielestäni lähinnä lause: "vain kommunismi voi pelastaaa maailman fasistien pyrkimykseltä luoda Uusi Maailman Järjestys." Tämä olisi voitu muokata esimerkiksi muotoon: "Olen kommunisti ja taistelen vallitsevaa fasismia vastaan." On henkilön oma asia, onko hänestä fasismi vallitseva ideologia. RedStarista se on, mikä luonnollisesti asettaa hänen todellisuudentajunsa kyseenalaiseksi. Tällainenkin yksilö saa silti muokata Wikipediaa ja hänellä on oikeus pitää käyttäjätunnusta. Me muut, joita hän pitää fasisteina, yritämme katsoa hiukan perään.

Jos on olemassa jokin käytäntö, joka estää toissijaisten tunnusten käyttäjäsivut, pyydän kohteliaasti linkkiä sinne. Mielestäni RedStarin ideologia eroaa niin paljon Asterix*:n käyttämästä, että on hyvä antaa molemmille sivupersoonille tilaa esiintyä. --M. Porcius Cato 7. elokuuta 2006 kello 13.53 (UTC)

Wikipedia ei ole webhotelli. Mitä siitä tulisi, jos tänne saisi työntää rajattomasti mielipideroskaa "vaihtoehtoisten käyttäjätunnusten" käyttäjäsivujen alle. Voisi kirjata jonnekin, että vaihtoehtoisen käyttäjätunnuksen sivulla ei saisi olla muuta kuin "tämä on xxx:n vaihtoehtoinen tunnus". --ML 7. elokuuta 2006 kello 14.13 (UTC)

Ei mielestäni. Vaihtoehtotunnuksissa voisi aivan hyvin olla selvennyksenä kerrottuna, minkälaisia muokkauksia sillä tekee. Asterixin tapauksessa: kielisoturi ja aatesoturi :-? -tKahkonen 13. elokuuta 2006 kello 23.07 (UTC)

Minustakin on tarpeetonta kieltää Spuppettien käyttäjäsivut. Spuppetit on kuitenkin tehty jostain syystä, ehkä käyttäjä haluaa osallistua eri Wikiprojekteihin (tai osa-alueisiin yleensäkin) eri nimimerkillä. Tätenhän esim. edit-countia voi seurata eri aihealueilla tarkasti. Ja täten käyttäjäsivutkin ovat enemmän kuin tervetulleita, kertomaan että mitä juuri tämä sockpuppet oikein edustaa. Mielipideroskaa voi muutenkin tunkea käyttäjäsivuilleen ja sen alasivuille, enkä näe miten juuri sockpuppettien käyttäjäsivut eroavat tästä? --JTS 13. elokuuta 2006 kello 23.37 (UTC)

Syntyneet/kuolleet

Harmi, että äänestitte Syntyneet/kuolleet -luokituksen ulos. Vironkielisessä Wikissä se skulaa hyvin. Olen siihen tyytyväinen siellä. –– Evakonpoika 18:05, 4 elokuu 2006 (UTC)

Kello ennen päivää

Miksi kellonaika on laitettu ennen päiväystä? Näyttää hölmöltä. –– Evakonpoika 18:07, 4 elokuu 2006 (UTC)

Laittakaa nyt sitten edes tuo UTC-merkintä sinne kellonaikaan kiinni, sinne se nimittäin kuuluu! –– Evakonpoika 18:08, 4 elokuu 2006 (UTC)

Tämä on bugi, ks. Wikipedia:Kahvihuone (käyttöongelmat). --Mikko Silvonen 18:11, 4 elokuu 2006 (UTC)

Diskografia vai julkaisut

Itse kannatan sanaa diskografia, mutta esimerkiksi artikkelissa Green Day on tullut kiistaa siitä, onko otsikko "Diskografia" vai "Julkaisut". Onko suomenkielisellä wikillä joku tietty käytäntö tässä asiassa? Tällä hetkellä suurimmassa osassa yhtyeartikkeleista on käytössä diskografia eikä julkaisut. Antakaa mielipiteenne ja linkki kirjoitettuun käytäntöön, jos sellainen on. --kebabi 09:42, 5 elokuu 2006 (UTC)

Itse kyselin aikaisemmin samaa, ja tulos oli että kumpikin on oikea muoto, ja viitattiin muun muassa Wikipedia:Artikkelimalli/yhtye. --Agony (403) 09:47, 5 elokuu 2006 (UTC)

Tässähän voisi tietenkin harkita sanan "Julkaisut" käyttämistä sekä muusikko- että kirjailija-artikkeleissa. Nyttemmin on diskografiaa ja bibliografiaa. --Tve4 09:48, 5 elokuu 2006 (UTC)

Ei minustakaan julkaisut välttämättä ole paras muoto, mutta kannatan suomenkielisten omien sanojen käyttöä. Tämä koskee myös sanaa filmografia. Suomi itsessään on hyvin rikas kieli ja miksi emme käyttäisi hyväkseen sen rikkautta. Latinus 09:50, 5 elokuu 2006 (UTC)

Tähän täytyisi kyllä saada jonkinnäköinen käytäntö, koska tälläkin hetkellä joissain on julkaisut ja joissain diskografia. Omasta mielestäni on hiukan outoa selailla eri yhtyeiden artikkeleja ja joka toisessa on sitten diskografia ja joka toisessa taas julkaisut. Julkaisut on tosin siinä mielessä hyvä tähän, että sitä voi käyttää myös eri tarkoituksissa. --kebabi 09:59, 5 elokuu 2006 (UTC)

Ääni julkaisuille. Kerta sisällöllisesti eroa ei sinänsä nimityksissä ole käytettäessä WP artikkeleissa (lukuunottamatta joitain harvoja poikkeuksia, kuten jossa joku on julkaissut sekä kirjoja että musiikkeja, jne), ja xxxgrafia on vierasperäinen sana (jonka merkitystä kaikki eivät edes tiedä), niin ehdottomasti järkevämmältä tuntuu käyttää julkaisut-muotoa. --JTS 14:42, 5 elokuu 2006 (UTC)

Ääni edelleen diskografialle. Mutta onko tästä mahdollista saada virallista äänestystä mitenkään? Jos kaikki vain tänne keskusteluun kertovat oman kantansa ja antavat ääniään, ei se mihinkään virallisesti vaikuta. Käytäntö jää artikkelimallin tapaan siihen että kumpikin käy. Eli virallinen äänestys olisi kätevä. --kebabi 5. elokuuta 2006 kello 19.53 (UTC)

No yritetään edes muodon vuoksi päästä sopuun ilman äänestystä (kuten päästiin sopuun esimerkiksi tuossa suositellut tähtiä isommaksi keskustelussakin). Osaatko yhtään perustella kantaasi diskografia-termille? Minusta se on turhankin alan termi, joka ei välttämättä kerro keskivertolukijalle sen sisältöä, kun taas "Julkaisut" (tai "Musiikkijulkaisut" vaikka jos sekaantumisen vaara on) ei varmasti ole kellekään epäselvä. --JTS 5. elokuuta 2006 kello 22.04 (UTC)

Ehkä minulla se diskografia silmään näyttää paremmalta, kun luen melkeinpä enemmän englantia kuin suomea päivittäin. Musiikkijulkaisut tosin näyttää paremmalta kuin pelkkä julkaisut. Tällä hetkellä täällä annetuista epävirallisen äänestyksen (jota ei edes ole tavallaan aloitettukaan) tilanne on: 1 diskografialle ja 3 julkaisuille. Siinäkin on oma urakkansa olemassaolevista artikkeleista muuttaa tuo diskografia julkaisuiksi tai musiikkijulkaisuiksi, koska diskografia on todella laajassa käytössä tällä hetkellä. Ellei sitten bottia pistetä hommiin. Jos taas diskografian käytölle on jonkun mielestä esteenä se, että kaikki ei ehkä tajua sanaa, on wikissä artikkeli diskografia, jossa se selitetään. --kebabi 6. elokuuta 2006 kello 06.10 (UTC)

Jos ei kuitenkaan anneta työn määrän häiritä, sillä jos jätämme asian "retuperälle" se perusteluna, työmäärä lopulta vain kasvaa ja kasvaa, niin kauan kunnes asia korjataan. Suuntaan tai toiseen, eikös tuota julkaisut-muotoakin sentään jossain käytetä? Diskografia on selitetty Wikipediassa, ok. Mutta siltikin se on mielestäni täysin turhaa sivistyssanojen viljelyä, kun "oikeallakin" suomella pärjää vallan mainiosti. --JTS 6. elokuuta 2006 kello 09.40 (UTC)

"Virallista äänestystä" ei tästä asiasta voi olla, koska artikkelien sisällöstä ei äänestetä. --kompak 5. elokuuta 2006 kello 23.50 (UTC)

Eikös tässä ole kyse pikemminkin muodosta kuin sisällöstä? --Mikko Silvonen 6. elokuuta 2006 kello 06.11 (UTC)

Artikkelin sisältö on se, mikä näkyy muokkausikkunassa. Jos keskustelemalla ei päästä yhteisymmärrykseen, niin sitten on keskusteltava lisää kunnes päästään. --kompak 6. elokuuta 2006 kello 16.54 (UTC)

Julkaisut. Ehdottomasti ( ;) ). wm313 5. elokuuta 2006 kello 20.45 (UTC)

Olen käyttänyt yleisotsikkoa Tuotantoa Julkaisut-otsikon sijasta. Se on minusta jostakin järkiperusteettomasta syystä miellyttävämpi otsikko kuin Julkaisut. Diskografiahan on hierarkiassa näiden alaotsikko, joka voi taasen sisältää useiden erityyppisten äänitteiden alaotsikoita. Yleisotsikon alle mahtuu niin diskografiaa, bibliografiaa kuin filmografiaakin (!). Olen samoin yhtenäisen toimivan linjauksen sekä järkevän kotoperäisten sanojen käytön kannalla. --Noinikkää 6. elokuuta 2006 kello 13.03 (UTC)

Itse käytän tavallisesti diskografiaa, koska se on suomen kielessä suhteellisen vakiintunut termi yhtyeen musiikkituotannosta puhuttaessa. Kebabin ehdotus äänestyksestäkin olisi ihan ok, jos joku jaksaisi sellaisen tästäkin väsätä. --Jetman 6. elokuuta 2006 kello 13.07 (UTC)

Tykkään enemmän diskografiasta, bibliografiasta ja filmografiasta – tuntuvat jotenkin täsmällisemmiltä ja näyttävät mielestäni paremmalta kuin julkaisut. Mutta Noinikkää on oikeassa: jos joku on tehnyt kirjoja, elokuvia ja levyjä, niin nuo ovat alaotsikoita, ja tässä tilanteessa "tuotanto" tuntuu mielestäni aika hyvältä yläotsikolta. Huomaan kyllä, että olen näköjään käyttänyt kaikkia aika sekaisin (!). Mielestäni kumpikin/kaikki voitaisiin ihan hyvin sallia niin kuin viivojen kanssa, ei tämä nyt niin tärkeä juttu ole. Ei noita edes huomaa ellei niihin kiinnitä erikseen huomiota, jokainen voisi laittaa niin kuin haluaa. Turhaa äänestää joka asiasta. --Olli 6. elokuuta 2006 kello 19.16 (UTC)

Myös Ollin äskeinen ehdotus on hyvä, mutta se edellyttää sitä, että kukaan ei sitten muuttele sitä sanaa, jonka artikkelin aloittaja on valinnut. Tämä kiistahan alkoi juuri siitä, kun diskografia muutettiin tuossa Green Day -artikkelissa julkaisuiksi. --Jetman 6. elokuuta 2006 kello 19.20 (UTC)

Tuotanto kuulostaa paremmalta kuin julkaisut. Mutta mielestäni Tuotantoakin olisi parempi käyttää esim. henkilöistä kertovissa artikkeleissa ja alaotsikoiksi diskografiaa, filmografiaa ja bibliografiaa jos siltä tuntuu. Yhtyeartikkeleissa taas tuotanto voi olla ehkä jopa liian laaja, koska yleensä yhtyeet ei tee sekä musiikkia että elokuvia (esim.). Jos täällä nyt päästään sellaiseen sopuun, että kaikki käy niin ollaan taas alkupisteessä, artikkeleihin tulee varmasti juupas-eipäs väittelyä "oikeasta" otsikosta. --kebabi 7. elokuuta 2006 kello 11.04 (UTC)

Jos valita pitää, on Julkaisut-sana tietenkin suomea. Se on täsmällinen sana. Ulkomaisten sanojen perusteleminen täsmällisyydellä on outo harha, jota moni viljelee. Suomi on täsmällinen kieli. -grafia-loppuiset sanat kannattaa korvata jollakin näistä: Levyt, Kirjat, Teokset, Tuotanto, Julkaisu.
Mitä enemmän vierasperäisiä sanoja tekstissä on, sitä hankalammaksi käy lukeminen ja sitä huonommin artikkeli ymmärretään yhdellä lukemalla. Tämä väite perustuu tutkimukseen, jossa verrattiin miten mm. suomalaiset ja ruotsalaiset ymmärtävät omakielistä tekstiä. Suomalaiset ymmärtävät paremmin, koska sanastossa on vähemmän vierasperäisiä sanoja. --Ulrika 10. elokuuta 2006 kello 04.53 (UTC)

Miksi tähän(kin) pitää väkisin änkeä käsiä sitova käytäntö kun kieli tarjoaa useasti mahdollisuuksia ilmaista sama asia eri tavoilla ja näin luoda vaihtelua? En ymmärrä. Kannatan alkuperäisen kirjoittaja valinnan kunnioittamista - tosin edellyttäen että se ei ole virheellinen (diskografia ja julkaisut eivät tarkoita samaa). t., --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 16. elokuuta 2006 kello 09.16 (UTC)

Suomenkieliset nimet englanninkielisessä Wikipediassa

Ajattelin tännekin huudella kun olen laatinut englanninkieliseen wikipediaan käytäntöehdotuksen suomenkielisistä erisnimistä, lähinnä liittyen skandien käyttöön. Niistä on ollut erimielisyyksiä en.wikissä lähinnä jääkiekkoilijoiden osalta, ja yritän saada asiasta aikaiseksi jonkinlaisen käytännön. Jos täällä on muita wikikaksoiskansalaisia, niin käykää ihmeessä antamassa palautetta. Kiitos! Elrith 8. elokuuta 2006 kello 14.56 (UTC)

Erimielisyyksiä nimeämisessä, kun redirect ao-muodosta äö-muotoon hoitaa asian ongelmitta? Kummia nuo en-wikiläiset. -tKahkonen 8. elokuuta 2006 kello 19.32 (UTC)

Ihan yhtä kummia ne on nuo fi.wikiläiset kun jaksaavat tapella siitä, montako p:tä on erään Ruotsin kaupungin nimessä tai vaikkapa väliviivan pituudesta. --kompak 9. elokuuta 2006 kello 10.53 (UTC)

Niin. Kuitenkin kun mittakaava on noin 20 kertaa suurempi, myös Wikihölmöyttä riittää entistä typerämpiin kiistoihin. --Jannex 9. elokuuta 2006 kello 15.06 (UTC)

Tuossahan on kyse siitä, käytetäänkö omalle kielelle väännettyä vai vierasperäistä kirjoitusmuotoa. Vastaavasta taitetaan täällä peistä yhtenään. --ML 9. elokuuta 2006 kello 16.01 (UTC)

Onko? "using Finnish letters does not impair easy recognition", mikä ei kyllä ole ollenkaan sama kuin Ivangorod - Iivananlinna. Pitza ja Uppsala ovatkin typeryyttä... -tKahkonen 9. elokuuta 2006 kello 16.19 (UTC)

Lähempi esimerkki olisi ehkä šakki/shakki-kiista. Siinähän päädyttiin suomen aakkostolle väännettyyn muotoon. Ergo: ei ole itsestäänselvyys, että vierasperäistä kirjainta käytetään edes otsikossa. --ML 9. elokuuta 2006 kello 16.39 (UTC)

Noh, nykyisen nimeämiskäytännön mukaan tuossa on nimeämislähteet ristiriidassa. -tKahkonen 13. elokuuta 2006 kello 22.23 (UTC)

Säilytettävä – Poistettava ja käytännöt

Otsikon aiheesta voi jo päätellä että kyse on armaista äänestyksistä. Käytännöt vaihtelee äänestyksissä hyvin paljon kun halutaan jotain muuta kuin puhtaasti säilyttämistä tai puhtaasti poistamista. Ainakin seuraavia versioita on näkynyt lähiaikoina:

1. Säilytettävä artikkelissa X
   • Tarkoittaa että artikkeli on poistettava mutta sisältö tulee olla artikkelissa X joka yleensä on suurempi kokonaisuus aiheesta
2. Säilytettävä nimellä X
   • Tarkoittaa että artikkeli aiheeltaan on säilyttämisen arvoinen, mutta nimi on väärä
3. Säilytettävä uudelleenohjauksena artikkeliin X
   • Joskus tarkoittaa samaa kuin kohta 1. , joskus taas sitä että sisältöä ei tarvitse säilyttää vaan pelkkä uudelleenohjaus riittää
4. Poistettava, mutta tiedot talteen artikkeliin X
   • Sama kuin 1.
5. Poistettava, mutta jätettävä uudelleenohjaus artikkeliin X
   • Sama kuin 3.

Olisiko aika yhtenäistää käytäntöä, sillä monesti olen nähnyt pienen tiedonhipun jäävän itsenäiseksi artikkeliksi kun käyttäjät ovat äänestäneet vaihtoehdolla 1., ja jokusen kerran että mielenkiintoinen detalji katoaa kokonaan kun kukaan ei siirrä tietoa toiseen artikkeliin mutta äänestävät vaihtoehdolla 4. Oma ehdotukseni olisi että vaihtoehdolla 1. ja 3. äänestävien ääni siirrettäisiin poistettavat-ääniin jolloin logiikka pelaisi itse äänestettävässä artikkelissa (molemmissa vaihtoehdoissa itse äänestyksen kohde halutaan pois mutta tiedot talteen / rd). Lisäksi ehdottaisin että poistetuksi äänestetystä ja poistetusta artikkelista saisi kuka tahansa tehdä milloin tahansa uudelleenohjausartikkelin ilman palautusäänestystä. --Agony (403) 9. elokuuta 2006 kello 06.41 (UTC)

Äh, nyt alkaa oma logiikkakin pettämään, uusi yritys; Vaihtoehto 1: Poistettava alle, vaihtoehto 2: Säilytettävä alle, vaihtoehto 3: Säilytettävä alle, vaihtoehto 4: Poistettava alle, Vaihtoehto 5: Säilytettävä alle. --Agony (403) 9. elokuuta 2006 kello 06.51 (UTC)

En oikein ymmärtänyt mitä tässä yrität ehdottaa. Äänten pakkosiirtämistä kommentin mukaan? Redirectin saa toki tehdä poistettuun artikkeliin ilman palautusäänestystä, mutta en oikein ymmärrä mihin se voisi johtaa, koska aiheesta ei voi olla itsenäistä artikkelia. Eri aiheeseen tai alaotsikkoon johtava redirecti on tyylillinen virhe ja lisäksi harhaanjohtava. --kompak 9. elokuuta 2006 kello 10.21 (UTC)

Eikä edes toimi, muistaakseni. -tKahkonen 9. elokuuta 2006 kello 11.05 (UTC)

Niin ja uudelleenohjausta tai tietojen siirtämistä ei ole koskaan kielletty tekemästä. -tKahkonen 9. elokuuta 2006 kello 11.06 (UTC)

Tietenkin uo itse artikkeliin, ei alaotsikkoon sillä http-protokolla estää rd:t tyyliin #REDIRECT [[Jokuartikkelijossakin#alaotsikko]]. Luonnollisesti uo ei toimi jos poistoäänestyksen alainen artikkeli käsittelee aihetta X ja uo olisi aiheeseen Y, lähinnä tapaukset jossa poistoäänestyksen alainen artikkeli käsittelisi aihetta X ja uo käsittelisi aihetta XYZ (eli samaa aihetta laajempana kokonaisuutena). Eikä myöskään ääniä tulisi pakkosiirtää kommentin perusteella, vaan tarkoituksena olisi että saataisiin keskusteltua käytäntö yhtenäiseksi linjaksi, ja jos joku linjauksen jälkeen länttisi ääniä miten sattuu, olisii sivu johon viitata ja jonka avulla voisi pyytää käyttäjää siirtämään äänen oikean alaotsikon alle. --Agony (403) 9. elokuuta 2006 kello 11.49 (UTC)

Mitä haittaa nykyisestä sekamelskasta on? Uudelleenohjauksia voi tehdä äänestyksen tuloksesta riippumatta. -tKahkonen 9. elokuuta 2006 kello 13.32 (UTC)

Haittaa on lähinnä siitä että artikkeli poistuu vaikka äänestäjä halusi sen säilyvän, ehkä toisessa artikkelissa tai uudelleenohjauksena / artikkeli säilyy vaikka äänestäjä halusi artikkelin poistuvan, tarkoituksena että äänestyksen kohde olisi jäänyt elämään toisessa artikkelissa tai uudelleenohjauksena. --Agony (403) 9. elokuuta 2006 kello 13.55 (UTC)

Mikä estää tekemään säilytetystä uudelleenohjausta? Mikä estää tietojen siirtämistä ennen äänestystä tai vaihtoehtoisesti ylläpitäjän suosiollisella avustuksella poistetusta artikkelista? (käsittääkseni ylläpitäjät näkevät poistettujen sivujen sisällön) Tässä samantapaista keskustelua lisää: 1 ja 2 -tKahkonen 9. elokuuta 2006 kello 14.12 (UTC)

Tuo oli jäänyt huomaamatta "itsenäisenä artikkelina"... Eli käytännössä voin kirjoittaa melkein puutaheinää, ja jos se päätetään poistaa, voin lisätä sen saman aiheen johonkin jo olemassaolevaan artikkeliin ja jatkaa neologismin tmv. puolustamista siellä. Olen vain saanut käsityksen (en löytänyt käytäntösivua jossa näin sanottaisiin) että poistetuksi äänestetyn artikkelin luominen ilman palautusäänestystä on kielletty. Poistotapauksissa ylläpitäjät saa sisällön, ihan oikein mutta entä kun artikkeli päätetään säilyttää koska on käytetty muotoja 1, 2 tai 3? Tietyt arat aihealueet saavat aikaan vain julmetun mylttäämisen mikäli säilytettäväksi päätetty artikkeli yritetään yhdistää isompaan kokonaisuuteen. --Agony (403) 9. elokuuta 2006 kello 14.35 (UTC)

Poistoäänestyksessä äänestetään aiheen, ei sisällön poistamisesta (lukuunottamatta ehkä jotain hyvin harvoja poikkeuksia). Poistettavasta artikkelista voi tietenkin aina kopsia sisältöä johonkin toiseen artikkeliin, jos se vain on relevanttia. Aiemminhan oli käytössä erikseen yhdistämisääni, mutta se huomattiin täysin tarpeettomaksi ja sekoittavaksi. --ML 9. elokuuta 2006 kello 14.41 (UTC)

Juuri tästä syystä suurimmassa osassa tapauksista paras ratkaisu olisi, että aihe säilyy itsenäisenä artikkelinaan. Yhdistämispakkomielteessä, joka on harmillisen yleinen wikipedistien keskuudessa, ei ole mitään järkeä. --SM 9. elokuuta 2006 kello 14.29 (UTC)

Loogisinta olisi minusta äänestää säilyttämisen puolesta mikäli haluaa tiedon säilyvän Wikipediassa. Sinänsä en näe miten tiedon sijainnilla on niin paljon merkitystä että siitä pitäisi jatkuvasti äänestää. Jos esimerkiksi jokin pienyritys ei ole merkittävä, niin se poistetaan jokatapauksessa, vaikkei äänestettäisikään aiheen vaan sisällön merkittävyydestä/ongelmista (miten merkityksettömästä aiheesta oleva tieto voisi olla merkittävää?). Yhdistämiskäytäntö meillä on, ja se on mielestäni ollut ihan toimiva (varmaankin lähinnä siksi kun siinä ei äänestetä ;). Käytetään sitä tietojen sijainnin määritykseen, ja poistoäänestyksiä tietojen poistamiseen. Mutterin historia voi olla sisällöllisesti ihan asia-artikkeli, mutta aivan turha sitä on omana artikkelinaan pitää. Eli yhdistettävä->Mutteri, eikä poistettava->Mutterin historia. Typerää on minusta äänestää poistamisen puolesta jos haluaa artikkelin yhdistyvän johonkin toiseen. Äänestyksen loputtua sitten välttämättä kukaan ei ole yhdistänyt artikkelia (vaikka suurinosa sitä olisikin halunnut), eikä jälkikäteen sitä voi käyttäjä tehdä (eikä tarkistaa että kaikki oleellinen tieto oikeasti siirtyi). --JTS 9. elokuuta 2006 kello 16.29 (UTC)

"Tiedon säilymisestä" ei voi periaatteessakaan äänestää, koska Wikipediassa ei äänestetä artikkelien sisällöstä. Jos pitää vähänkään tärkeänä, että jokin osa poistettavasta artikkelista säilyy muualla, on varmaan itse valmis yhdistämään sen. --ML 9. elokuuta 2006 kello 16.34 (UTC)

Olen nähnyt että näin ei ole. Useissa tapauksissa missä huomattava määrä on halunnut yhdistämistä, yhdistäminen on tapahtunut vasta myöhemmin, ja usein hyvinkin puuttellisesti (vain osa tiedoista on siirretty). On helppo sanoa mielipide "yhdistettävä", mutta paljon työläämpää on tehdä se itse. Ja Wikipediassa kyllä äänestetään artikkelien sisällöstä, räikeimpänä esimerkkinä vaikkapa pizza/pitsa äänestys. Ja myös poistoäänestyksissä tehdään näin, monet ovat jopa myöntäneet pitävänsä yhtenä perusteluna artikkelin nykytilaa (mitä se ei saisi olla, mutta mitä se käytännössä jollain tasolla jokaisella äänestäjällä kuitenkin on). --JTS 9. elokuuta 2006 kello 17.11 (UTC)

Juuri niin, periaatteessa artikkelien sisällöistä ei äänestetä, mutta käytännössä tilanne on toinen. Wikipedisteillä kun on jonkinlainen sairas pakkomielle sen suhteen, että jokin aihe ei voi olla itsenäisenä artikkelinaan, vaikka koko Wikipedia on tavallaan sitä varten suunniteltu. Sen sijaan useista yksittäisistä artikkeleista koostettut mega-artikkelit (joita kutsutaan yleensä "luetteloiksi") ovat heidän mielestään ihan OK, ja suoranaisesti poistoäänestyksissä ehdotetaan itsenäisen artikkelin poistamista ja tietojen yhdistämistä ottamatta huomioon sitä, että sellainen on järjellä ajateltuna aivan helvetin typerää. --SM 10. elokuuta 2006 kello 16.18 (UTC)

Jotenkin alkaisin kaipaamaan aikaisempaa käytäntöä, jossa oli kolme vaihtoehtoa, säilytettävä, yhdistettävä ja poistettava. Nykyisten ohjeiden mukaan (pitäisi) äänestää vain siitä soveltuuko artikkeli aiheensa puolesta itsenäiseksi artikkeliksi, joten yhdistettävä-äänet pitäisi kaikki olla poistettava-kohdassa. Käytännössä yhdistettävä-äänet hajautuu säilytettäviin ja poistettaviin monessa äänestyksessä, kun äänestäjät eivät tiedä, mistä äänestetään. Itse olen ainakin huolehtinut siitä että jos artikkeli näyttää menevän poistoon ja olen itse äänestänyt yhdistettävä (eli poistettava itsenäisenä), niin tiedot on siirretty toiseen artikkeliin. Aina ei tietysti näin tapahdu jos kiinnostuneita yhdistäjiä ei ole. Eli olisin kolmeen vaihtoehtoon palaamisen kannalla koska nykyinen käytäntö ei toimi. Yhdistettävä äänet-olisi yhtä kuin säilytettävä siihen saakka kunnes joku yhdistää, niihinhän voisi vaikka sitten laittaa yhdistettävä-mallineen jos yhdistettävä-kanta on enemmistö, teki sen sitten kuka tahansa myöhemmin, mutta artikkeli siirtyisi silloin tuonne luokkaan Luokka:Yhdistettävät artikkelit.--IA 10. elokuuta 2006 kello 16.39 (UTC)

Yhdistettävä-ääniä on kahdenlaisia, toiset annetaan silloin, kun artikkeli on marginaalisesta aiheesta, mutta sisältää jotain tärkeää tietoa, joka on hyvä saada talteen muualle. Toiset taas silloin, kun artikkelin aihe on tärkeä, mutta tekstiä on niin vähän, että se on väliaikaisesti järkevää yhdistää suurempaan kokonaisuuteen. Eli nykyinen systeemi toimisi kyllä hyvin, jos käyttäjät vain ymmärtäisivät äänestyssysteemin oikein. :) --Jannex 10. elokuuta 2006 kello 19.47 (UTC)

Paitsi että kuka sen yhdistämisen tekee, ja milloin? Ja miksi tiedot pitää poistaa jos tiedot halutaan yhdistää (ettei kaikkien tietojen siirtämistä voi äänestyksen päätyttyä varmistaa)? Jotenkin tietojen poistaminen yhdistämisen yhteydessä (siis poistokäytännön yhteydessä) sotii mielestäni ensinnäkin yhdistämiskäytäntöä vastaan, sekä koko Wikipedian avoimmuuden periaatetta vastaan. Mitä haittaa yhdistämisäänien olemista säilytettävä-kategoriassa on? --JTS 10. elokuuta 2006 kello 20.54 (UTC)

Tästä pitäisi luoda sitten täsmällinen käytäntö (omasta mielestäni se olisi kolmen vaihtoehdon käyttäminen äänestyksissä), ja tuohon ongelmaan kuka tekee yhdistämisen ehdotin ratkaisuksi siirtämistä yhdistettävät luokkaan...siellä on paljon tavaraa muutenkin, joka vain odottaa yhdistämisen tekijää. Nykyään se on ylläpitäjän tai jonkun asiasta kiinnostuneen käyttäjän vastuulla (jos siis artikkeli menee poistoäänestyksessä poistoon). Haittana yhdistämisäänissä säilytettävien joukossa on se, että artikkelia ei oikein voi mennä yhdistämään, koska se todennäköisesti johtaisi palautussotiin säilytettävä itsenäisenä-äänien kanssa, koska ei ole tarkalleen selvillä, kuinka moni halusi yhdistämistä tai säilyttämistä itsenäisenä.--IA 11. elokuuta 2006 kello 18.31 (UTC)

Ainakin yksi poistoäänestys on aloitettu yhdistämisäänestyksenä: Keskustelu:Kanohi -tKahkonen 13. elokuuta 2006 kello 22.58 (UTC)

Japanin romanisaatio

Ohje japanin romanisaatiosta on nähdäkseni vetäisty suoraan englanninkielistä Wikipediasta. Olen ajatellut muuttaa tuota, sillä se ei vastaa suomalaisia romanisaatiokäytäntöjä. Romanisoitua japania kirjoitettaessa ei oikeasti käytetä niitä macroneja, vaan käytetään systemaattista yksi kana - yksi romanisaatio -tapaa, jolloin pitkä o merkitään tapauksesta riippuen joko ou tai oo. Tämä on suomen ja japaninkin kannalta paljon luonnollisempi tyyli. Sikäli kun kukaan ei ilmoita vastustavansa sitä, toteutan tuon ja rupean korjailemaan sivuja vastaavasti. --Louhikärmes 9. elokuuta 2006 kello 13.35 (UTC)

Eikö tämä kuulu tuon ohjeen keskustelusivulle, eikä tänne. – linnea 9. elokuuta 2006 kello 13.36 (UTC)

Kahvihuoneessa on ihan hyvä ilmoittaa, jos tyyliopasta aikoo paljon muuttaa. Keskustelua voi kyllä jatkaa siellä keskustelusivulla. --Hasdrubal 9. elokuuta 2006 kello 13.39 (UTC)

(Ilmoituksen hyödyllisyyden näkee esimerkiksi siitä, että tänne tuli parissa tunnissa aiheesta useita kommentteja, mutta siellä keskustelusivulla ehdotus sai olla neljä päivää täysin ilman palautetta.) --Hasdrubal 9. elokuuta 2006 kello 16.52 (UTC)

Heti alkuun sanon, etten aiheesta paljoakaan ymmärrä. Kysyn kuitenkin, että eikö tässä ole transkribointia varten laadittu mitään kansallista standardia. Jos ei ole, niin eikö sitten olisi paras sopia, mitä kansainvälistä tapaa käytetään? Tärkeintä lienee kuitenkin, että käytettäisiin samaa systeemiä joka paikassa. --SM 9. elokuuta 2006 kello 14.35 (UTC)

Englanniksikaan ei makroneja yleensä käytetä, mutta siellä - kuten myös ainakin fr-wikissä - on haluttu noudattaa Hepburn romanisaatiota. En lähtisi muuttamaan käytäntöä ainakaan ennen kuin käyttäjät Ningyou ja Olli_hki ovat ehtineet kommentoida asiaa. -Samulili 9. elokuuta 2006 kello 14.41 (UTC)

En kyllä menisi luopumaan virallisesta standardista. Enkkuwiki tyrmää aika tylysti pitkien vokaalien kirjoittamisen ou:na (Toukyou vrt. Tōkyō) animeamatöörien puuhasteluna:

en:Hepburn_romanization: This is not recognized as standard and is almost exclusively found in amateur romanization.

en:Wāpuro rōmaji: The wāpuro-style representation of long vowels, with "Toukyou" for "Tokyo", is popular with many fans of anime and other aspects of Japanese culture who are unfamiliar with (or unable to type) more formal romanization methods --Mikko Paananen 9. elokuuta 2006 kello 15.20 (UTC)

Ne macronit on juurikin englanninkielisten vammailuja, kun eivät pitkien vokaalien päälle muuten ymmärrä (usein tiputtavat ne kokonaan pois, mikä nyt on vaan suoraan väärin). Lisäksi macronit ovat

• 1) nihkeitä tuottaa
• 2) degeneroivat turhaan yhdistelmät おお ja おう samaksi ō:ksi
• 3) niitä ei oikeasti (ainakaan Suomessa) käytetä, kun kirjoitetaan romanisoitua japania yksittäisiä sanoja enempää
• 4) rikkovat systemaattisen romanisoinnin, kun sama kana ei aina romanisoidukaan samalla tavalla
• 5) ovat suomalaisille erityisen pönttöjä: Verrattaessa vaikkapa suomen sanaa "suu" ja japanin sanaa 数, jotka ääntyvät samalla tavalla, toinen pitäisikin yllärinä kirjoittaa sū. Hölmöä.

Vielä: [3]. Miksi ei käytettäisi Hepburnia suomalaisin vokaalein (tosin fu hu:na on itselleni vähän vieras, oikeasti kuulostaa fu:lta, mutta tuotetaan eri tavalla kuin normaali f)?

Kirjoitin nyt kehotuksesta tänne, mutta tästä eteenpäin vastailen tuolla keskustelusivulla. --Louhikärmes 9. elokuuta 2006 kello 15.57 (UTC)

Vastustan :) Makronit kuuluvat standardiin Hepburn-romanisaatioon, ja niitä pitäisi ehdottomasti käyttää myös Wikipediassa. Ou tai oo tai uu eivät ole mitään tietosanakirjakamaa, vaikka niitä jossain japanintunneilla on käytettykin (parempi vaihtoehto nekin ovat kuin pitkän vokaalin pois jättäminen, mikä on yksinkertaisesti virhe). Japanille ei käsittääkseni ole mitään suomalaista romanisaatiostandardia, vaan suomessa käytetään Hepburnia – jos japanilaisia sanoja ruvetaan vääntämään suomalaiseen muotoon, niin kai sitten Fuji pitäisi kirjoittaa Fudži jne... Mielestäni voitaisiin suoraan kääntää en-wikin käytäntö tänne ja siirtyä siihen, en näe siinä mitään vikaa. Toinen ajan tasalla oleva Wikipedia on de-wiki. Tietosanakirjassa pitäisi mielestäni olla mahdollisimman tarkka, ja tämä nyt on kansainvälisesti hyväksytyin ja standardein tapa, muut ovat mielestäni "amatöörimäisempiä". Minusta ainoa vika tässä on tuo Louhikärmeksen mainitsema oo:n ja ou:n ero, mutta ongelma on äärettömän pieni ja toistuu vain muutamassa tapauksessa.

Nykyisen nimeämiskäytännön en-wikistä joskus kopioitu "pitkiä vokaaleja ei merkitä artikkelin hakusanaan, mutta sisällössä voi ja pitää käyttää Hepburnin mukaisesti macron-merkkiä" on aika hölmö, onhan meillä uudelleenohjaukset :). Ningyou oli aiemmin makronien käyttöä vastaan, en tiedä mitä mieltä on nyt. --Olli 9. elokuuta 2006 kello 17.41 (UTC)

--> Japanin romanisaatiosta --Louhikärmes 9. elokuuta 2006 kello 19.47 (UTC)

Kirjoihin pohjautuvat elokuvat

Onko olemassa joku käytäntö, että tehdäänkö kirjasta oma artikkeli ja elokuvasta oma vai tehdäänkö yksi yhtenäinen artikkeli. Näkyy olevan nyt molempia sekaisin ja osa noista kahteen artikkeliin jaetuista on ihan älyttömiä. Esim. Hurmaava joukkoitsemurha (elokuva) ja Hurmaava joukkoitsemurha (kirja). Kaiken lisäksi Hurmaava joukkoitsemurha on uo elokuvan sivulle. Mielestäni olisi järkevämpää tehdä kuten tämä Tuntematon sotilas on tehty. Tuolta artikkelitoiveista joutaisi kyllä poistaa Sithin kosto (kirja) ja Uhrilampaat (kirja). Mitä järkeä kirjoittaa juoni yms. kahteen paikkaan? --Hanna V 10. elokuuta 2006 kello 13.31 (UTC)

Juoni kirjan artikkeliin, myyntiluvut yms. elokuvan artikkeliin. Tuntemattoman artikkeli on sekava. -tKahkonen 10. elokuuta 2006 kello 14.21 (UTC)

Jaahas. Noista Star Wars -kirjoista on kyllä silti turha tehdä omia artikkeleja, kun elokuvat on tehty ennen kirjoja. --Hanna V 10. elokuuta 2006 kello 14.42 (UTC)

Tapauskohtaista. Jossain tapauksissa elokuva ja kirja ansaitsevat oman artikkelin. Olen jokseenkin eri mieltä siitä, ettei Uhrilampaat-kirja ansaitsisi omaa artikkelia, vaikka elokuva onkin tietysti tunnetumpi (kuten melkein aina). Elokuvista tehdyt Star Wars-kirjat voivat sen sijaan ollakin turhia aiheita.--ML 10. elokuuta 2006 kello 14.46 (UTC)

Edit: Tuntematon-artikkeli on aivan kakka. Toinen huono esimerkki on Seitsemän veljestä, josta Suomen tärkeimpänä pidetystä romaanista tehdystä artikkelista yli puolet käsittelee usein varsin joutavia filmatisointeja. --ML 10. elokuuta 2006 kello 14.48 (UTC)

En ottanut kantaa artikkelien sisällön tasoon. Paraneeko se sillä että artikkeli pilkotaan osiin? "Tuntemattomasta" tosin saisi varmasti tekstiä erikseen kirjasta ja leffoista, mutta esim. tuon Hurmaavan joukkoitsemurhan kahden erillisen artikkelin sisältö voi jäädä aika olemattomaksi. Samapa tuo toisaalta on miten toteutetaan, mutta mietin vain sitä, että onko tästä joku käytäntö olemassa. --Hanna V 10. elokuuta 2006 kello 15.01 (UTC)

Ei ole käytäntöä eikä sellaista kannata alkaa värkkäämäänkään, koska erillinen artikkeli kirjasta ja elokuvasta on joskus varsin turha, joskus hyvin tärkeä. Kirja ja elokuva vain ovat monessa tapauksessa eri käsitteitä (näin erityisesti silloin, kun kirja on klassikko ja siitä tehty filmi joku kalkkuna), eikä kirja-artikkelia tällöin pidä mennä sotkemaan rumalla elokuvaboksilla, joka kertoo elokuvan pituuden ja muuta vänkää. Jos jokin yksikäsitteinen käytäntö on pakko tehdä, niin mieluummin sitten erilliset artikkelit aina. --ML 10. elokuuta 2006 kello 15.10 (UTC)

Nyt nimikkoartikkelin saa tietääkseni se joka on tunnetumpi (Uhrilampaat nimikkoartikkeli kirjana olisi typerä, ja Seitsemän veljestä vain elokuvasta kertovana olisi typerä). Tunnetummasta sitten maininta tuntemattomammasta sivun alkuun . Kirjaa ja elokuvaa ei kannata yleensä mielestäni naittaa yhteen (mikäli kummatkin ovat vähänkään tunnettuja, kuten yleensä ovat), sillä usein ne ovat merkittävästi erilaisia (vaikka perusjuoni onkin usein pitkälti sama), paitsi sisällöllisesti, niin myös esimerkiksi teosten (siis kirjan ja elokuvan) historia, vastaanotto, tekijäryhmä yms. kuitenkin eroavat siinä määrin että yhdistäminen on usein kömpelöä. --JTS 10. elokuuta 2006 kello 15.26 (UTC)

Joo, olen jokseenkin samaa mieltä. Hieman puuttuisin tuohon tunnettavuuteen kriteerinä: kirjallisuus on nykyisin marginaalilaji, ja monet sen merkkinimet ovat oikeastaan varsin tuntemattomia etenkin nuorempien ihmisten keskuudessa. Näin ollen joku tuliterä Hollywoodin $$$$$-leffa jostain merkkiteoksesta voi kyllä hyvinkin ohittaa alkuperäisen tunnettavuudessa, mutta ei sitä silti pitäisi laittaa ensisijaiseksi. Wikipedia ei kuitenkaan ole mikään vara-IMDB, jonka pitäisi jotenkin suosia juuri elokuvia. --ML 10. elokuuta 2006 kello 15.35 (UTC)

No mitä sitten pitäisi käyttää mittarina jos ei tunnettuvuutta? Vaiko aina tehdä artikkeli ensisijaisesti kirjasta, jos sekä elokuva- että kirjaversiot ovat olemassa? --JTS 10. elokuuta 2006 kello 16.41 (UTC)

Sen perusteella, millainen merkitys sillä on oman lajinsa sisällä ja kyseisen merkityksen vakiintuneisuus. Jonkun tunnustetun, vuosikymmeniä vanhan kirjan pitäisi esim. yleensä olla ensisijainen siitä tehtyyn tuoreeseen elokuvaan nähden. Näitä ei tietenkään voi tarkasti määritellä etukäteen, vaan pitää tehdä tapauskohtaisesti. --ML 10. elokuuta 2006 kello 17.33 (UTC)

Joo, kyllä Taru sormusten herrasta pitää kertoa kirjasta, ja elokuvat käsitellä sitten eri artikkelissa. Tosin uskon että kirja on muutenkin tunnetumpi kuin elokuva. Järkeä siis toki saa (ja pitää) käyttää näissä. --JTS 10. elokuuta 2006 kello 19.27 (UTC)

Sivuhuomautuksena vielä, että artikkelien ei pitäisi painottua juoneen vaan muihin tietoihin. Juonen saa tietää, kun lukee/katsoo teoksen tai sitten "bookinminute"sivustoilta. – linnea 10. elokuuta 2006 kello 15.37 (UTC)

Kuvan lisääminen: Commonsiin vai Suomiwikiin?

Hei! Ajattelin muokata avaruushissin kaaviokuvasta (http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Space_elevator_structural_diagram.png) sellaisen version, jossa tekstit ovat suomeksi. Onko käytäntönä laittaa kuva vapaan käytön takia Commonsiin, vaikka suomenkieliset tekstit rajaavat varmaankin käytännössä käytön Suomiwikiin? Janika 11. elokuuta 2006 kello 21.05 (UTC)

Kerta lisenssi kelpaa Commonsiin niin laita se sinne. Täten se on käytettävissä muissakin (suomenkielisissä) Wikiprojekteissa. --JTS 11. elokuuta 2006 kello 21.17 (UTC)

Kaupalliset linkit

En löytänyt tällaista tietoa mistään, joten kysäisen täällä. Onko ihan ok, että yleensä artikkelin lopussa sijaitsevan otsikon "aiheesta muualla" alle laitetaan ulkopuolisille kaupallisille sivuille (esim. nettikauppa) vieviä linkkejä? Rikkooko tämä jotenkin Wikipedian käytäntöjä? Yhden tuollaisen olen nimittäin bongannut. Linkki liittyy artikkelin aiheeseen. Milmimilmi 11. elokuuta 2006 kello 23.05 (UTC)

Tämä on ollut aika mutua, itse olen yleensä poistanut linkin kun sen kuvaus on muun kielinen kuin suomi (yleensä linkki on nk. spämmibotin lisäämä esim. [http://www.foo.bar World largest FooBar Collection]). "Kiukkuilen" myös jos joku tulee ja lisää pelkän linkin aiheesta muualla -osioon, en aina mutta silloin tällöin. Paras sääntö on että luottaa omaan intuitioon; jos joku tulee ja lisää Nokia 9300i Communicator artikkeliin linkin nettikauppaan jossa kyseistä mallia myydään, on se mielestäni "spämmilinkki" ja saa poistua samoin tein. --Agony (403) 12. elokuuta 2006 kello 09.27 (UTC)