Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kielenhuolto

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kielenhuolto!

Kaikki kielenhuoltoon (oikeinkirjoitus, merkitsemiskäytännöt, kirjoitusasu) liittyvä keskustelu. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Aikamuoto-ongelma

Kirjoitetaanko "Tässäpuro Oy oli suomalainen sähköpaimenia valmistanut yritys" vai "Tässäpuro Oy oli suomalainen sähköpaimenia valmistava yritys"? Molempia näkee, onko väliä? Kotivalo (keskustelu) 21. heinäkuuta 2024 kello 13.39 (EEST)

Ensimmäinen on selvästi loogisempi. Sen huomaa, jos muuttaa jälkimmäisen relatiivilauserakenteeksi: "Tp oli suomalainen yritys, joka valmistaa sähköpaimenia." -109.240.32.243 21. heinäkuuta 2024 kello 14.22 (EEST)

Partisiipin preesens voi käsittääkseni ilmaista myös pääverbin kanssa samanaikaista toimintaa. Esim. "hän kuvasi pihalla leikkivät lapset" vs. "hän kuvasi pihalla leikkineet lapset". Korjatkaa, jos olen väärässä. --Esamatti1 (keskustelu) 21. heinäkuuta 2024 kello 16.10 (EEST)

Joo, tuossa on selvä merkitysero. Ensimmäisessä hän kuvasi lapsia leikkimässä, toisessa hän keskeytti heidän leikkinsä (tai olivat jo lopettaneet) ja komensi riviin kuvattaviksi. Kotivalo (keskustelu) 21. heinäkuuta 2024 kello 16.52 (EEST)

Nyt muistan pohtineeni samaa asiaa esim. virketyypissä "Vuonna 1977 Tässäpuro Oy osti piikkilankaa valmistavan Finn-Este Oy:n". Ei "valmistaneen", vaikka olisikin jo lopettanut toimintansa, koska valmisti sitä ostohetkellä ja oli tarkoitus jatkaa valmistusta, siksi se ostettiinkin. Kotivalo (keskustelu) 21. heinäkuuta 2024 kello 17.28 (EEST)

"Sen mukaan, suhteutetaanko partisiipin ilmaisema tilanne kuvattuun aikaan vai ei, samanlaisista aikasuhteista saatetaan käyttää niin VA- kuin NUT-partisiippia", kertoo ainakin https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?c=2&p=523 Makevonlake (keskustelu) 22. heinäkuuta 2024 kello 09.39 (EEST)

Kas, sieltä se löytyi, kun taas Kotuksen sivulla ei asiasta löytynyt selväkielistä tekstiä. Itse käyttäisin tässä va-partisiippia eli ensimmäistä partisiippia, eli siis "valmistava", koska kuvattuna aikana se ilmeisesti valmisti. Sen sijaan korva sanoo, että jos paimenet olisivat olleet lauseessa vain yksi sen tuotteista, voisi sanoa: "sähköpaimeniakin valmistanut yritys", jolloin olisi kuvattu se tuotehistoriaa. --abc10 (keskustelu) 22. heinäkuuta 2024 kello 10.40 (EEST)

Kiitos, tuossahan se lienee sanottu että Esamatti1 ja minä oltiin oikeilla jäljillä, vai lieneekö? Minulla alkaa olla vaikeuksia ymmärtää jopa Kotuksen tekstejä, varsinkin kun termit ovat muuttuneet. Lukiossa 50 vuotta sitten tuskin puhuttiin VA:sta tai NUTista, jos tuollaista nyanssia nyt lainkaan käsiteltiin. 1. ja 2. partisiippi kuulostavat vähän tutummilta, mutta niidenkin merkitys on unohtunut. Onneksi kielikorvani ja -silmäni ratkaisevat valtaosan ongelmista kirjoittaessa oikein. Kotivalo (keskustelu) 24. heinäkuuta 2024 kello 10.21 (EEST)

Numeroitujen tuulipuistojen nimistä

Helenin omistaman tuulipuiston nimi on Lakiakangas 3. Millä nimellä siitä kertovan artikkelin tulisi olla:

• Lakiakangas 3 -tuulipuisto

vai

• Lakiakankaan tuulivoimapuisto 3

? --193.210.163.216 24. heinäkuuta 2024 kello 01.14 (EEST)

Lakiakangas 3, imho. -- Htm (keskustelu) 24. heinäkuuta 2024 kello 06.21 (EEST)

Joo, samaa mieltä. Ei tuohon tarvita täsmenteitä otsikkoon. --PtG (keskustelu) 24. heinäkuuta 2024 kello 07.52 (EEST)

Siis ilman tuulivoimapuisto-täsmennettä, vai?? Nähdäkseni lähes kaikissa tuulivoimapuisto-artikkeleissa mainitaan tuulivoimapuisto-sana (joissakin tuulivoimalaitos). Ja pääsääntöisesti nuo tuulivoimapuisto-sanaa edeltävät nimet ovat paikannimiä (Lakiakangaskin saattaa olla, vaikkei siitä ole wikiartikkelia, vielä). --Lax (keskustelu) 24. heinäkuuta 2024 kello 08.33 (EEST)

Täsmennehän on se osa artikkelin nimeä, joka tulee sulkuihin ja tota käytettän, kun on olemassa kaksi saman nimistä artikkelia. Yleisesti puhutaan esimerkiksi Olkiluoto 3:sta, eikä siinä yhteydessä ole mitään selittävää osaa aina, paitsi joskus on. "Tuulivoimapuisto Lakiakangas 3" esiintyy joissain teksteissä, ja sanat nimenomaan tuossa järjestyksessä. Esimerkiksi patsaiden niminä on usein yleisnimiä tai lausahduksia eikä artikkelinimessä ole mitään selittävää. Wikipediassa on artikkeli Mansikkatytöt, mutta ei artikkelia Mansikkatytöt-patsas.-- Htm (keskustelu) 24. heinäkuuta 2024 kello 10.04 (EEST)

Juuri nyt monet tietävät että kyseessä on tuulipuisto, mutta aikaa myöten merkitys hälvenee. Tein artikkelin Lakiakangas, ettei nimeä omistettaisin hetken innostuksessa pelkästää tuulipuistolle. Varmaan siellä tuulipuistossakin on alun perin paikka nimeltään Lakiakangas. --abc10 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2024 kello 12.37 (EEST)

Kesäloma näköjään loppui. Olen kirjoittanut kymmeniä tuulivoimapuistoja, samoin lukuisia vesivoimalaitoksia. Voimalaitoksien nimityksistä vastaavat pääsääntöisesti perustajayhtiöt, lehdistö ja kansa. Voimaloiden nimessä on yleistä, että niissä mainitaan sijainti paikannimenä. Tämä on vanha perinne 1800- ja 1900-luvuilta, kun voimalaitoksia oli Suomessa vain muutamia. Myöhemmin saatettiin voimalan nimessä käyttää muitakin nimeämisperusteita. Kun aloin kirjoitella tuulivoimapuistoja (lyhyemmin tuulipuistoja), ajattelin käyttää tarkempaa nimeä voimala-sanan sijasta. Eli vesivoimalaa ja tuulivoimalaa. Tämä on mielestäni vain hyvä asia (ja permpaa kieltä) ja jokainen voi mielessään yksinkertaistaa sen voimalaksi, jos haluaa. Lopuksi kannattaa vielä etsiä lähteistä, onko voimalaitoksella yhtiön antama erityinen ja virallinen nimi. Sitä kannattaisi käyttää silloin. Kokemukseni mukaan näin on tuulivoimapuistojen yhteydessä harvinaisempaa. Suomen tuulivoimayhdistys ja monet perustaja- ja omistaja yhtiöt käyttävät vireillä olevista monista hankkeistaan aluksi vain paikannimiä (Oosinselkä ja Jouttikallio jne.), mutta ne tarkentuvat myöhemmin joskus muiksikin nimiksi. Tämän lisäksi tuulivoimapuistoja myydään eteenpäin rahoitusyhtiöille (suomalaisten omistuksessa enää murto-osa), jolloin nimi voitaisiin vaihtaa (ei yleistä). Sama ilmiö on vesivoimalaitoksissa. Koska Lakiakangas (1,2 & 3) on noussut esille, tarjoan tutkittavaksi vielä esimerkiksi seuraavia: Onkalo 1, Onkalo 2, Kopsa 1, Kopsa 2, Leipiö 1, Leipiö 2 ja 3. Näitä kannattaa nyt vertailla, koska lisää numerointia on tulossa. Muistakaa, että eri tuulipuistot muodostavat kukin oman teknisen kokonaisuuden (on joitakin poikkeuksia) ja niillä voi olla eri omistajat. En ole ratkaissut nimeämistä muulla tavalla kuin perustajien käyttämällä kirjoitustavalla (ja tuulivoimapuisto-sanan lisäämisellä). En koe sitä ongelmaksi, sillä joissakin (teknisissä) artikkeleissa käytetään samaa tapaa. Lakiakankaan tuulivoimapuiston ja Lakiakankaan tuulivoimapuisto 3:n artikkeleihin on nimeämisen suhteen muodostunut pieni muokkaussota. Oikea tapa olisi keskustella asiat täällä valmiiksi. Se vaikuttaisi vielä tulevien artikkeleiden nimiin. Mitäs sanotte?--J Hokkanen (keskustelu) 1. elokuuta 2024 kello 17.25 (EEST)

Sanoinkin jo näkemykseni sekä edellä että myös täällä, kun kysyit, enkä siinä vaiheessa muistanut tätä keskustelua. Mutta siis mielestäni on hyvä jatkaa samalla linjalla kuin muutkin tuuli(voima)puistot, jolloin Lakiakankaan tuulivoimapuisto 1 & 2 ja 3 jatkanevat hyväksi havaitulla linjalla. Puisto on tietysti paha sana, mutta sille ei enää voi mitään, kun sana "park" on aikoinaan katsottu sanakirjasta ja todettu, että jaaha, puisto. "Yrityspuisto" taisi antaa luvan nimihirviöille. Yleensä niissä ei ole puun puuta, tuulipuistoissa sentään usein on, paitsi merellä. --abc10 (keskustelu) 1. elokuuta 2024 kello 18.31 (EEST)

Edellä viitattiin artikkeliin Olkiluoto 3, ja se mielestäni toimisi (riittävän kuuluisa). Ilman numeroa artikkeli olisi Olkiluoto, jossa toimii Olkiluodon ydinvoimalaitos, johon ohjaus Olkiluoto 3 viittaa. Olkiluoto on saari, johon linkki vie. Tällaisissa nimissä tuulivoimapuiston nimi olisikin harhaanjohtava, jolloin ydinvoimalaitos-lisämääre on paikallaan. Monet tuulivoimapuistot on nimetty paikannimen mukaan, jolloin tämä sama ongelma tulee esille. Onelman voisi kiertää samalla tavalla kuin on tehty maantieteen artikkeleissa, eli lisäämällä tarkenteet sulkuihin... esimerkiksi Suolampi (Saarijärvi) tai jopa Suolampi (Mäntyharju, Taina). Vaihtoehto olisi Lakiakangas (tuulivoimapuisto, 3) tai jotain vastaavaa.--J Hokkanen (keskustelu) 4. elokuuta 2024 kello 17.59 (EEST)

Omia ajatuksia:

• Mikään lähde ei tunne muotoa "Lakiakankaan tuulivoimapuisto 3". Se on omaa tutkimusta ja virheellinen.
• Helen itse ja useat muut lähteet käyttää nimeä "Lakiakangas 3 -tuulipuisto"[1].
• Pelkkä "Lakiakangas 3" tai "Lakiakangas III" ei ole minusta riittävä, vaan nimessä on hyvä olla mukana sana tuulivoimapuisto.
• Ehdotukseni artikkelin nimeksi on ensisijaisesti Lakiakangas 3 -tuulivoimapuisto tai Lakiakangas III -tuulivoimapuisto. Mikäli kuitenkin halutaan mukailla numerottomien tuulipuistojen nimiä, Lakiakankaan III tuulivoimapuisto kelpaa minulle kompromissina.

--93.106.4.200 8. elokuuta 2024 kello 00.22 (EEST)

Florida A&M University suomeksi

Jos teen tästä floridalaisesta yliopistosta artikkelin, millä nimellä sen tulisi olla? Tuolle ei mitään vakiintunutta suomennosta ole, joten mille nimelle artikkeli tulisi? A&M on lyhenne sanoista "Agricultural and Mechanical". --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 24. heinäkuuta 2024 kello 15.01 (EEST)

Ehdottaisin alkukielistä nimeä, kuten oppilaitokset usein on nimetty, jos ei niitä voi järkevästi suomentaa tai vaikka voisi, esim. Massachusetts Institute of Technology. --abc10 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2024 kello 17.11 (EEST)

Veisin tämän ehdotuksen pidemmälle: kaikki omatekoiset suomennokset USA:n korkeakouluista pitäisi vaihtaa alkukielisiksi, paitsi ehkä vakiintuneimmat vanhojen, lähinnä kai Ivy League -huippuyliopistojen nimet, kuten Harvardin yliopisto. En tosin tiedä, miten ja mihin vakiintuneisuusraja pitäisi vetää. – Olin 15 vuotta sitten hämmästynyt kun opin Wikipediasta olleeni nuoruudessani Yhdysvalloissa opiskelemassa ”X:n yliopistossa”, kun ainoa siihen asti kuulemani nimimuoto oli ”University of X”. Kotivalo (keskustelu) 24. heinäkuuta 2024 kello 17.23 (EEST)

Tuli mieleen, että englanninkieliset ja muut tutut nimet menettelevät, mutta alkukielisyydessä voi meikäläisille eksoottisten kielten kohdalla tulla ongelma, vaikka kirjaimisto olisi latinalainen: Sveučilište u Zagrebu. Eli ehkä on oltava joustava. --abc10 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2024 kello 18.06 (EEST)

Näin on varmaan paras. Teen sen siis nimelle "Florida A&M University". --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 24. heinäkuuta 2024 kello 17.26 (EEST)

Hongkong vai Hong Kong

Hongkongin toinen virallinen kieli on eri wikiartikkelien mukaan edelleen englanti. Siitä riippumatta Hongkongin nimi on suomeksi Hongkong. Siellä on myös linjan pääteasemana metroasema, jonka nimi on englanniksi Hong Kong station ja kiinaksi vähän vaihtelevasti (voi katsoa kielilistasta). Noudatetaanko metroaseman nimessä englantia: Hong Kongin metroasema vai suomea: Hongkongin metroasema? Vai voiko kiinasta päätellä jotakin? Olen itse vääntänyt näköjään aseman nimeä eri suuntiin. Sikäläisen orkesterin nimi on kyllä Hongkongin filharmoninen orkesteri, jos siitä voi jotain päätellä. Mielellään perustelut mielipiteelle. --abc10 (keskustelu) 15. elokuuta 2024 kello 13.03 (EEST)

En näe syytä olla käyttämättä suomenkielistä muotoa, enkä myöskään näe, miksi aseman nimi pitäisi kääntää juuri englanninkielisestä nimestä. ”Ensisijainen kieli” Hongkongissa on kuitenkin kiina/kantoninkiina, joten aseman nimen voi kääntää suoraan kiinasta: 香港 on suomeksi Hongkong, riippumatta siitä, mitä se on englanniksi. --Qwerty12302 (kesk | muok) 15. elokuuta 2024 kello 17.24 (EEST)

Kiinan taitoni on vähän hutera, mutta kiitos kommentista! Näin tehdään. --abc10 (keskustelu) 15. elokuuta 2024 kello 18.00 (EEST)

Vladimir Leninistä V. I. Lenin?

Keskustelu siirretty tähän Wikipedian käytön neuvonta -kahvihuoneesta. --Risukarhi (keskustelu) 25. syyskuuta 2024 kello 10.20 (EEST)

Jostain syystä artikkeli Leninistä kulkee väärällä nimellä Vladimir Lenin vaikka 7 vuotta sitten asiasta jo huomautettiin. Nimen vakiintunut muoto on V.I. Lenin, ja tällä nimellä kaikki mestarin teokset myös Suomessa ovat ilmestyneet. Vai pitäisikö myös J.R.R. Tolkien muuttaa muotoon "John Tolkien"?Toivo ja Toivo (keskustelu) 24. syyskuuta 2024 kello 17.38 (EEST)

Nuoriso ei ole lukenut mestaria, ja nuorisolla on kovempi ääni. (Huomaa että pisteiden jälkeen on välilyönti, kuten otsikossa oikein olit kirjoittanutkin.) --abc10 (keskustelu) 24. syyskuuta 2024 kello 17.49 (EEST)

Tämä sopisi paremmin Kielenhuolto-kahvihuoneeseen tai artikkelin keskustelusivulle, jossa asiasta on kyllä moneen kertaan (aiemminkin kuin seitsemän vuotta sitten) puhuttu, mutta mitään valmista ei ole vain tullut. "Vladimir Lenin" kuulostaa todella oudolta, ja jopa "Vladimir Iljitš Lenin" tai pelkkä "Lenin" olisivat sitä parempia. "V. I. Lenin" taitaa kuitenkin tosiaan olla se yleisin muoto, joten kannatan sitä. Siirto taitaa vaatia ylläpitäjää. -46.132.67.112 24. syyskuuta 2024 kello 18.32 (EEST)

Siirsin keskustelun nyt tänne Kielenhuolto-kahvihuoneeseen, koska alkuperäinen sijainti oli selkeästi väärä. Olisi toki voinut olla artikkelin keskustelusivullakin. --Risukarhi (keskustelu) 25. syyskuuta 2024 kello 10.22 (EEST)

Vladimir Lenin on ihan tuttu nimi yleisessä kielenkäytössä vaikkei puhuttaisikaan vetureista [2]. Tolkien on surkea vertaus; ei Leniniä minään kirjailijana tunneta, joten muut yhteydet vaikuttavat asiaan enemmän kuin mitä kirjojen kansiin on präntätty. Tolkienin etunimethän ovat niin vieraita, että niitä kysytään aika ajoin kovemman tason pubivisoissakin. --Lax (keskustelu) 24. syyskuuta 2024 kello 18.49 (EEST)

Tolkien onkin varmaan huono vertailukohta, mutta entäs K. J. Ståhlberg ja P. E. Svinhufvud? Mieluumminko Kaarlo Ståhlberg ja Pehr Svinhufvud? Heidän etunimensä ovat tuttuja, mutta koskaan ei käytetä vain ensimmäistä. (Iljitš on tietysti isännimi eikä etunimi, mutta muuten tilanne on verrattavissa.) -46.132.67.112 24. syyskuuta 2024 kello 19.35 (EEST)

Kielen konventiot muuttuvat. Jossain vaiheessa oli tapana viitata etunimien alkukirjaimilla tai jopa etu- ja isännimellä. Kirjailijanimenä näkyy olleen V. I. Lenin. Uusia painoksia ei ole ehkä juuri tullut. Sittemmin on suomen yleiskieltä käyttävissä lähteissä ollut siirtymää muotoon Vladimir Lenin. Ja sittemmin tarkoittaa tässä ainakin HS-aikakoneen selailun perusteella viime vuosisadan jälkipuoliskoa. Pitäisin tämän artikkelin nimen linjassa Stalin- ja Trotski-artikkelien nimimuodon kanssa. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 25. syyskuuta 2024 kello 10.54 (EEST)

Sonyn ja Applen artikkelien nimet

Puolisentoista viikkoa sitten IP laittoi PlayStation (tuotesarja) -artikkeliin Korjattava/nimi-mallineen, jossa ehdotti artikkelin nimeksi Playstation (tuotesarja). Ajattelin, että voisi olla sen koko luokan keskustelu, että ehkä siitä on parempi keskustella täällä. Myös Applen artikkelien nimet tulivat esiin, joten ajattelin aloittaa tässä kaksi eri keskustelua kummastankin brändin artikkelien nimistä. Luurankosoturi ✉️ 27. syyskuuta 2024 kello 12.00 (EEST)

Jos meinaat, että käydään keskustelu kaikista tuoteartikkelista, joissa artikkelin nimi on kirjoitettu pienellä, niin olisi syytä ottaa mukaan kaikki tuotesarjat eikä korvata sitä jne:llä. eBay ainakin unohtui.-- Htm (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 13.58 (EEST)

Tarkoitin pelkkiä Applen artikkeleja. Heidän tuotteitaan tuollaisilla nimillä on niin paljon, niin laitoin jne. Luurankosoturi ✉️ 27. syyskuuta 2024 kello 14.39 (EEST)

Oukei.-- Htm (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 14.49 (EEST)

Näistä tuotenimien oikeinkirjoituksista on keskusteltu vuosikymmeniä. Näköjään asia nousee aina uudelleen esille kielipuristien toimesta. Muistaakseni joskus päästiin kompromissiin, että katsotaan miten suurimmat lehdet kirjoittavat ne ja toimitaan sen mukaisesti. Minun näkemyksen on, että käytännössä ei kukaan nuoudata kielitoimiston ohjetta asiasta. Syynä tähän on se, että ohjeen noudattaminen on "väärinkirjoitettujen" yritysten halveksuntaa. Kielitoimiston ohje on siis järjetön eikä sitä tule noudattaa. Vilkapi (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 19.57 (EEST)

Käytät hyvin tunteenomaisia ilmaisuja: kielipuristi, halveksunta, järjetön. Sanasto ei tee näkemystäsi vakuuttavaksi, kun tosiasiassa Yle ja HS ovat Kielitoimiston kanssa samassa linjassa. --abc10 (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 20.49 (EEST)

Helsingin Sanomat taitaa aika kunniakkaasti käyttää pitkälti kieliopin mukaisia versioita. Oma kantani on kuitenkin se, että käytettäisiin artikkelikohtaisesti eniten lähteissä (eritoten suomenkielisissä lähteissä, jos sellaisia tarpeeksi tarjolla) esiintyvää muotoa. Se taitaa aika usein olla se ”väärin” kirjoitettu muoto. --Farma3110 (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 20.51 (EEST)

Kielitoimisto on lakisääteinen elin, jonka tehtävä on huolehtia että kirjoitettu kieli on kaikille ymmärrettävää. Jos Wikipediassa luodaan oma suomen kieli, voi olla että se etääntyy suomen yleiskielestä. Näinhän joillakin aloilla on jo tapahtunut, eikä tekstiä välttämättä ymmärrä ilman tulkkia. --abc10 (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 09.29 (EEST)

Kielitoimisto, jos tuollaista epävirallista nimitystä halutaan käyttää, ei kuitenkaan ole määräysasemassa oleva viranomainen, vaan toiminta on neuvomista ja ohjaamista. Neuvoja ja ohjeita noudatetaan tai jätetään noudattamatta. --Lax (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 14.04 (EEST)

Kielitoimiston ohje on minusta ristiriidassa tavaramerkkiä koskevan lain ja käytönnön kanssa. Yritykset joutuvat maksamaan tavaramerkkien rekisteröinnistä ja vahtimaan niiden käyttö. Tähän kuuluu myös tavaramerkkien oikeinkirjoitus. Jos haluaa suomalaistaa lyhenteistä muodostuvia sanoja, niin miksi kielitoimisto ei sitten ohjaista sanomaan esimerkiksi "Iipadi", joka taitaa olla aika yleinen tapa puhua kyseisestä laitteessa. Tavaramerkki ja tuotenimet ovat minusta rinnastettavissa ihmisten nimiin. Kukaan ei taida olla mielissään, jos omaa nimeä aletaan muiden toimesta muuntelemaan. Vilkapi (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 16.19 (EEST)

Itse asiassa moni media on jo taloutensa puolesta niin tiukilla, että sen selvittämiseen, miten ihmisen nimi kirjoitetaan, ei kaikilla ole enää resurssia. Esimerkiksi STT, joka muuten seuraa paljolti Kotuksen ohjeistusta, neuvoo toimittajilleen, että ulkomaisten henkilöiden nimistä jätetään aksentit pois. Ne ovat kuitenkin englanninkielisissä lähteissä väärin, eikä ole aikaa tarkistaa. Eivätkä ne ehkä menisi asiakkaiden järjestelmiinkään oikein. Yritysnimet se neuvoo kirjoittamaan yleensä kuten yritys kirjoittaa. Paitsi toki osuuspankkiväen räpellys käsketään erikseen korjaamaan, samoin ne tapaukset, joissa yritys ei osaa aloittaa nimeään isolla alkukirjaimella. Mitä vähäisempi on viestijän toimituksellinen uskottavuus tai osaaminen, sitä todennäköisempää on, että yrityksen käyttämä nimiasu, kuten tekstisisältökin, kopioidaan tiedotteesta ns. uutiseksi sellaisenaan. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 20.42 (EEST)

PlayStation vs. Playstation

IP ei aloittanut keskustelua, jotein tein sen itse äsken mainitsemani artikkelin keskustelusivulla. Kukaan ei kuitenkaan ole ehtinyt liittyä siihen. IP kuitenkin perusteli asiaa mallineessa sillä, että YouTubekin on Youtube ja TikTok Tiktok. Luurankosoturi ✉️ 27. syyskuuta 2024 kello 12.00 (EEST)

Tuoreissa uutisissa Helsingin Sanomat ja tänään Yleisradio käyttävät Playstation-kirjoitusasua. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 12.51 (EEST)

Playstation-muotoa käyttävät lisäksi suomalaisista pelialan julkaisuista ainakin Tilt ja Mikrobitti. 2001:999:584:7525:CCE4:16D2:CFFF:CB99 28. syyskuuta 2024 kello 10.24 (EEST)

Tuon voi muuttaa toiselle nimelle.--Htm (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 14.12 (EEST)

iOS vs. Ios, iPhone vs. Iphone, macOS vs. Macos, jne.

Laitoin artikkelin keskustelusivulla keskustelunaloitukseeni linkin Kielitoimiston ohjepankin -sivuille, joissa suositellaan iPhonen kirjoitettavan Iphone ja iPadin Ipad. Tämä tuli paremmin esiin Ipr1:n keskustelusivulla. Luurankosoturi ✉️ 27. syyskuuta 2024 kello 12.00 (EEST)

Jos iOS js macOS eivät käy, niin sitten mielestäni IOS ja MacOS. OS on kuitenkin lyhenne sanoista operating system, vaikka noiden tuotemerkkien virallinen nimi ei pitkää versiota käytäkään. Mielestäni tuntuisi (ja näyttäisi) hölmöltä kirjoittaa os noissa pienellä. --Farma3110 (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 12.30 (EEST)

Exactly. P0RVAR1 (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 12.38 (EEST)

Ios ja Macos ovat kovin käsittämättömiä muotoja, ei ainakaan niitä. Aulis Eskola (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 09.51 (EEST)

"Artikkelien nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Tekstissä artikkeleihin viitataan suomen vakiintuneiden kirjoitussääntöjen mukaisesti, eli yleisnimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ja erisnimet isolla alkukirjaimella." Jeps. Ei alkukirjaimen koosta pitäisi olla mitään epäselvää. Tekstissä voi erikseen kertoa, että valmistaja käyttää tuotteestaan kirjainkoon suhteen eri kirjoitusasua. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 27. syyskuuta 2024 kello 13.02 (EEST)

Jättäisin Applen tuoteperheen nimet entiselleen. Nimen sisällä olevan OS:n muutos os:ksi hävittää sen informaatioarvon. Toki on paheksuttavaa, että Apple Inc. ei noudata Kotuksen suosituksia ja suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjä.--Htm (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 13.33 (EEST)

Mun mielestä Kielitoimiston ohje menee nimissä myös siten, että ulkomaisissa nimissä mennään sitaattilainasääntöjen mukaan ja käytetään lähdekielen kielioppisääntöjä kirjoitusasussa. (ts. iPhone, koska nimi ja tuote on alunperin englanninkielinen)--Zache (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 13.45 (EEST)

Varmaan voit antaa linkin, missä niin sanotaan. -- abc10 (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 19.49 (EEST)

Tuolla Luurankosoturin linkkaamalla Kielitoimiston ohjepankin sivulla lukee "Kuitenkin myös alkuperäinen kirjoitusasu on mahdollinen ikään kuin sitaattilainana" --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 28. syyskuuta 2024 kello 19.52 (EEST)

Kappale jatkuu vielä. "Virkkeen alkuun tulee kuitenkin iso alkukirjain: I-phone tai Iphone. Jos haluaa käyttää muotoa iPhone, kannattaa virke muotoilla niin, ettei sitä tarvitse aloittaa nimellä. Tekstin läpi käytetään johdonmukaisesti samaa kirjoitusasua." Jobs-vainajan firman kulttuurinen status on niin korkea, että sen pyhän tuotteen kirjoitusasun korjaaminen voi tunnetasolla alkaa epäilyttää. Vaikkapa vastaavasti muotoiltu eTampere oli aikanaan vain koominen. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 20.51 (EEST)

Mieluiten iOS, macOS ja iPhone. Ios ja Macos näyttävät karseilta, eikä Iphonekaan hyvältä näytä. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 28. syyskuuta 2024 kello 14.00 (EEST)

Paremmin ei voisi sanoa. P0RVAR1 (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 14.02 (EEST)

Mäkin olen täysin samaa mieltä. --VynedJ (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 16.22 (EEST)

Asiayhteys

Kielipuristit välillä haluaisivat muuttaa koko maailman suomenkieltä varten laadittuja sääntöjä noudattavaksi. Sääntöjen soveltaminen muiden kielten erisnimiin ja kirjainlyhenteisiin voi olla kuitenkin aika sekoittavaa ja hupsuakin. Pyritäänpä vähän rajaamaan sääntöjen käyttöä suomenkielisiin ilmaisuihin. Vain joistakin erisnimistä syntyy mielekkäitä käännöksiä. Niitä käytetään yhä vähemmän.

Räikeimpänä esimerkkinä tästä väkisin viäntämisestä edellä "Macos". --Aulis Eskola (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 23.31 (EEST)

Tämä kielipuristi huomauttaa että suomen kieli on sanaliitto eikä yhdyssana. Iivarius (keskustelu) 29. syyskuuta 2024 kello 04.03 (EEST)

Nii o, tot viä - kirigiäles. Mut immeise saa ny keskustel rennommi joka pilkust piittamati vaik välil iha raumaks! Joka asial tappa ol oma paikkas maailmas - vaik se välil sekane saatta ollakki... Aulis Eskola (keskustelu) 29. syyskuuta 2024 kello 10.01 (EEST)

Tämä kielipurilainen muistelee, että joskus on ollut teknisesti vaikeaa saada aikaan pienellä kirjaimella alkavia otsikoita Wikipediaan. --Höyhens (keskustelu) 6. marraskuuta 2024 kello 16.16 (EET)

"The"

Englannin kielen määräinen artikkeli jätetään suomalaisessa mediassa usein pois, erityisesti jos puhe on tiedotusvälineistä, eli siis "Wall Street Journal", "Guardian", "New York Times" ja niin edelleen. Onko tämä myös Wikipediassa sallittu kirjoitusmuoto artikkelitekstissä? Itse mainittujen tiedotusvälineiden artikkelit pidetään tietenkin nykyisillä virallisilla nimillään joissa "the" on. 217.140.214.219 6. marraskuuta 2024 kello 08.35 (EET)

En löytänyt asiaan kielenhuollon ohjetta, mutta maalaisjärjellä ajattelisi, että kun nimi on alkukielinen, alkukielessä myös artikkeli on osa nimeä, eikä sitä tulisi jättää pois leipätekstissäkään. Toimittajat ovat näissä(kin) asioissa laiskoja. Sitten, jos käytetään lyhennettä (NYT, WSJ), artikkelia ei tarvita. On huomattava, että kaikkiin nimiin artikkeli ei kuulu. Esim. La Repubblica, mutta Corriere della Sera. Edellisessä on muuten se erikoisuus, että it-wikissä la kirjoitetaan pienellä jopa lauseen alussa. -2001:999:600:7DC9:5988:5ED1:65BA:726 6. marraskuuta 2024 kello 15.06 (EET)

Olen havainnut, että oikeat suomenkieliset tietosanakirjat eivät käytä artikkeleita englanninkielisten lehtien nimissä (paitsi artikkelin nimen yhteydessä), mikä saattaa tietysti johtua tilanpuutteesta. Lehtikielessä niitä ei myöskään kaiketi yleensä käytetä. Mielelläni jättäisin ne leipätekstissä pois, mutta selvää käsitystä minulla ei ole, varsinkaan muunkielisten nimien suhteen. --Esamatti1 (keskustelu) 6. marraskuuta 2024 kello 15.54 (EET)

Kodifiointi kielitieteissä?

Onko suomen kielessä vastinettä tälle englannin kielen termille? Meidän artikkelimme kodifiointi kertoo vain laissa tapahtuvasta kodifikaatiosta. Kehittelen artikkelia Anton Bernolákista, jonka kerrotaan olleen ”ensimmäinen slovakin kielen kodifioija”. Onko asian kirjoittaminen näin suomeksi ok? --Saimuri (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 15.01 (EET)

Tieteen termipankista löytyy kielitieteen termi kodifiointi. --Brewster239^(K·M) 26. marraskuuta 2024 kello 15.15 (EET)

Normittamisesta puhutaan ehkä yleisemmin, kirjakielien normien laatimisesta/vakiinnuttamisesta tai laajemmin kielenohjailusta tai kielenhuollosta. Esim. https://kielikello.fi/kielen-normittamisesta/ --Esamatti1 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 16.13 (EET)

Kiitos! Saimuri (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 17.19 (EET)

Löysin tästä Jussi Nuorluodon teoksesta sivulta 87 maininnan kirjakielen kodifikaatiosta. Eli käyttöä esiintyy, mutta ilmeisen vähän. Saimuri (keskustelu) 28. marraskuuta 2024 kello 19.55 (EET)

Korrelaatti kaukana

Eilen kuulin Yleisradion ohjelmapuffissa jotakuinkin tällaisen kehotuksen: "Hyppää mukaan alaskalaisten elämään, jotka asuvat maailman pohjoisimmassa--". Äsken huomasin Wikipedia-artikkelin, jonka määritelmälause kuuluu "Ari Salmivuori on suomalainen suursijoittaja ja Ajanta Oy:n omistaja, jonka hän perusti 1989." Voiko relatiivilauseen aloittava pronomini viitata nykyään kaksi askelta taaksepäin, hyppäämällä yhden substantiivin yli? (Molemmat esimerkit ovat ilmeisesti ammattitoimittajan kynästä, jälkimmäinen artikkelihistorian mukaan taloustoimittaja Eljas Revon.) Kotivalo (keskustelu) 28. marraskuuta 2024 kello 09.16 (EET)

Puheessa voi tehdä kaikenlaista ja kuulijat ymmärtävät: virhe menee ohi korvien, tekstissä ei. Esimerkkiä en tähän hätään keksi, mutta toisinaan jokin pieni mitätön sana tai korrelaattiin tiiviisti liittyvä sana voi olla välissä. Sellaista olen nähnyt jonkun Kotus-kirjoittajankin tekstissä. Mutta periaatteessa esimerkkisi ovat pikaisen kirjoitttajan huolimattomuuksia. Lisäys: Ai niin, ensimmäinen oli puhetta. --abc10 (keskustelu) 28. marraskuuta 2024 kello 09.27 (EET)

On tapauksia, joissa pronomini viittaa kauemmas ja jopa yli substantiivin. Kotuksen Kielikellossa sanotaan: ”Korrelaatti voi olla kauempana edeltävässä lauseessa, jos sillä on täsmennyksenään pronomini se tai ne tai sana sellainen, semmoinen tai jokin muu rajoittava ilmaus (esim. sana ainoa). Esimerkiksi sanat se, sellainen rajaavat määrittämänsä substantiivin ilmaiseman asian, jolloin on selvää, että relatiivipronominikin viittaa siihen.” Ja esimerkkivirke samasta lähteestä: ”Kiinteistönvälittäjän tulee välttää sellaisia ristiriitoja kollegan kanssa, jotka voisivat vahingoittaa asiakkaiden etua.” Aloituksen esimerkki ”– Ajanta Oy:n omistaja, jonka hän perusti –” on siis kuitenkin väärin. --Farma3110 (keskustelu) 28. marraskuuta 2024 kello 10.18 (EET)

Olin juuri lisäämässä samaa kun tuli päällekkäinen muokkaus. Siis kannattaa muistaa, että jos korrelaatin edessä on se, sellainen tms., korrelaatti voi olla kauempana. Myös postpositio mahtuu siihen väliin. [3]. Mutta esimerkeissäsi ei sellaista ollut. Ensimmäinen esimerkki, joka oli puheesta, on kuitenkin käsikirjoitettua puhetta eikä spontaania, joten käsikirjoittajan olisi pitänyt herätä. abc10 (keskustelu) 28. marraskuuta 2024 kello 10.22 (EET)

Kiitos vastauksista, oma kielentajuni on siis ainakin tältä osin yhä kunnossa. Korjaan tuon Ari Salmivuori -aloituksen, mutten jaksa laatia kuuntelijapalautetta Yleisradiolle, vaikka tuo eka esimerkki tosiaan taisikin olla käsikirjoitettu puffi-insertti. Kotivalo (keskustelu) 29. marraskuuta 2024 kello 07.35 (EET)