Weißenburg in Bayern

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Weißenburg in Bayern
Altes Rathaus eli vanha raatihuone Weißenburgin keskustassa.
Altes Rathaus eli vanha raatihuone Weißenburgin keskustassa.
vaakuna
vaakuna

Weißenburg in Bayern

Koordinaatit: 49°01.8′N, 10°58.3′E

Valtio Saksa
Osavaltio Baijeri
Hallintopiiri Mittelfranken
Piirikunta Weißenburg-Gunzenhausen
Hallinto
 – Pormestari Jürgen Schröppel
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 97,58[1] km²
Korkeus 420 m
Väkiluku (31.12.2023) 18 931
 – Väestötiheys 194 as./km²









Weißenburg in Bayern on kaupunki Baijeriin osavaltiossa Saksassa. Se on Weißenburg-Gunzenhausenin piirikunnan keskuskaupunki. Vuoden 2023 lopussa kaupungissa oli 18 931 asukasta[2].

Maantiede ja ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Weißenburg in Bayern sijaitsee keskisessä Baijerissa Mittelfrankenin hallintopiirissä. Alueen muita kaupunkeja ovat Ingolstadt (55,5 kilometrin päässä), Nürnberg (61,7 km), Augsburg (85 km), München (134,6 km) ja Würzburg (150,4 km).

Weißenburgissa vuoden lämpimin kuukausi on elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on 23,6 °C, mutta elokuu on lähes yhtä lämmin.selvennä Keskimääräinen alin lämpötila on joulu-, tammi- ja helmikuussa pakkasen puolella, tammikuussa peräti –3,3 °C.[3]

Weißenburgin historian katsotaan alkavan roomalaisesta linnoituksesta, joka rakennettiin alueelle ensimmäisen vuosisadan lopulla. Asutus sijaitsi Rooman valtakunnan rajalla. 300-luvulta peräisin olevassa Tabula Peutingerianassa se mainitaan nimellä Biriciana. Germaanit hävittivät linnoituksen ja asettuivat asumaan kaupungin nykyisen keskustan kohdalle. Ensimmäinen tunnettu maininta nimestä Weißenburg on asiakirjassa vuodelta 867. Frankit sijoittivat hallintokaudellaan kaupunkiin kuninkaallisen residenssinsä. Legendan mukaan Kaarle Suuri oleili siellä johtaakseen Fossa Carolinan suunnittelua.

Weißenburgista tuli valtakunnankaupunki vuonna 1296. Se jatkoi kasvuaan aina uskonpuhdistukseen saakka. Se liittyi, Nürnbergin tavoin, protestantteihin, mutta kärsi raskaasti tämän jälkeisissä sodissa. Weißenburg kuitenkin säilytti kaupunkioikeutensa rauhan tekoon saakka ja myös kasvoi jonkin verran.

Weißenburg menetti itsenäisyytensä vuonna 1802, ja se liitettiin osaksi Baijerin kuningaskuntaa vuonna 1806. Weißenburg kuitenkin säästyi kuihtumasta merkityksettömäksi, kun Nürnbergin ja Augsburgin välille rakennettu rautatie linjattiin kaupungin kautta, mikä osaltaan tuki teollistumista. Toisessa maailmansodassa yli 6 000 pakolaista ja Saksan menettämiltä alueilta karkotettua asettui asumaan kaupunkiin. Nämä ovat siitä lähtien olleet tärkeässä osassa kaupungin teollisuudessa ja kulttuurissa.

Historian moninaiset vaiheet ovat yhä nähtävissä Weißenburgissa. Rooman ajoilta on jäljellä useita raunioita. Näistä parhaiten säilyneisiin kuuluvat roomalaisen kylpylän jäänteet, jotka löydettiin vuonna 1977 ja museoitiin. keskiajalta peräisin oleva kaupunginmuuri on säilynyt lähes vahingoittumattomana torneineen. Kaupunginvaltuutetut ovat kokoontuneet vuodesta 1476 goottilaisessa kaupungintalossa.

Tunnettuja weißenburgilaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Gustav Ritter von Kahr, poliitikko (29. marraskuuta 1862 – 30. kesäkuuta 1934)
  • Hans Hofmann, taidemaalari (21. maaliskuuta 1880 – 17. helmikuuta 1966)
  • Rudolf Nebel, fyysikko (21. maaliskuuta 1894 – 18. syyskuuta 1978)
  1. Große Kreisstadt Weißenburg i.Bay. (PDF) (s. 13) Bayerisches Landesamt für Statistik. Viitattu 22.6.2024. (saksaksi)
  2. Bevölkerung: Gemeinden, Geschlecht, Stichtag 31.12.2023 Bayerisches Landesamt für Statistik. Viitattu 22.6.2024. (saksaksi)
  3. Weather statistics for Weißenburg in Bayern, Bavaria (Germany) yr.no. Arkistoitu 25.3.2016. Viitattu 4.10.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]