Walter Benjamin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Walter Benjamin vuonna 1928.

Walter Bendix Schönflies Benjamin (15. heinäkuuta 1892 Berliini – 27. syyskuuta 1940 Port Bou, Espanja) oli saksanjuutalainen[1] marxilainen kirjallisuuskriitikko, esseisti, kääntäjä ja filosofi.

Benjamin yhdistettiin jonkin aikaa Frankfurtin koulukuntaan,[2] ja hän sai myös paljon vaikutteita Bertolt Brechtiltä ja Gershom Scholemin juutalaisesta mystiikasta. Vaikka hän itse syntyi koulutettuun perheeseen[1], akateemista asemaa hän ei kuitenkaan saavuttanut[2].

Yhteiskunta- ja kulttuurikriitikkona Benjamin yhdisteli ajatuksia historiallisesta materialismista, saksalaisesta idealismista ja juutalaisesta mystiikasta ja antoi tällä tavalla hyvin omalaatuisen panoksensa länsimaiseen ja marxilaiseen filosofiaan ja estetiikan teoriaan.lähde? Benjaminin ja filosofi, sosiologi ja taideteoreetikko Theodor W. Adornoin suhde oli vuorovaikutteinen[3], mutta Adorno sai merkittävästi vaikutteita Benjaminilta[4].

Benjamin tutki Charles Baudelairea ja käänsi jo varhain hänen runojaan ja myöhemmin muun muassa esseitään[5] ja Marcel Proustin romaaneja.lähde?

Benjamin teki itsemurhan[2] jouduttuaan Espanjan poliisin käsiin natseja paetessaan.[3] Benjamin haudattiin Port Bouhun, ja siellä on hänen muistomerkkinsä.lähde?

Anna Kortelainen on kirjoittanut pääosin kuvitteellisen kertomuksen Benjaminin matkasta 1930-luvulla Norjassa ja Suomessa (Kulkija, Tammi 2023). Jukka Koskelainen kiittää arviossaan, että "romaani on pieni ihme".[6]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Goethes Wahlverwandtschaften, 1922.
  • Ursprung des deutschen Trauerspiels, 1928.
  • Einbahnstraße, 1928.
  • Das Kunstwerk im Zeitalter seiner technischen Reproduzierbarkeit, 1936, suom. Taideteos teknisen uusinnettavuutensa aikakaudella, Teoksessa Messiaanisen sirpaleita, 1989.
  • Über den Begriff der Geschichte, 1939.
  • Das Paris des Second Empire bei Baudelaire, 1938.
  • Berliner Kindheit um 1900, 1950 (postuumi).

Suomennetut teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Silmä väkijoukossa. Huomioita eräistä motiiveista Baudelairen tuotannossa. (Über einige Motive bei Baudelaire, 1939.) Suomentanut Antti Alanen. Helsinki: Odessa, 1986. ISBN 951-9178-17-1 Sarja: Esseekirjasto
  • Messiaanisen sirpaleita. Kirjoituksia kielestä, historiasta ja pelastuksesta. ((Teossarjasta Gesammelte Schriften, 1972–1999.) Toimittaneet Markku Koski, Keijo Rahkonen ja Esa Sironen.) Suomentanut Raija Sironen. Helsinki: Kansan sivistystyön liitto: Tutkijaliitto, 1989. ISBN 951-9297-71-5 – Sisältää muun muassa kirjoituksen ”Historian käsitteestä”.
  • Hashiksesta. (Esipuhe: Ville-Juhani Sutinen) Suomentanut Markus Jääskeläinen. Turku: Savukeidas, 2011. ISBN 978-952-268-009-9
  • Keskuspuisto. Kirjoituksia kapitalismista, suurkaupungeista ja taiteesta. Suomentanut Taneli Viitahuhta ja Eetu Viren. Helsinki: Tutkijaliitto, 2014. ISBN 978-952-5169-98-0
Kirjoituksia
  • Pariisi, 1800-luvun pääkaupunki. Julkaisussa Taide 24 (1983) : 6, s. 6–13 ("Pasaasi-projektin ns. expose, kesken jääneen projektin synopsis, joka on kirjoitettu v. 1935.")
  • Valokuvauksen pieni historia, teoksessa: Kuvista sanoin: ajatuksia valokuvasta. 2, koonnut Martti Lintunen. Helsinki: Suomen valokuvataiteen museon säätiö, 1984. ISBN 951-9086-23-4.
  • Yksisuuntainen katu. Suom. Raija Sironen. Julkaisussa: Parnasso 36(1986): 6 s. 341–346.
  • Näkökulmia 1800-luvun Pariisiin. Julkaisussa Kulttuurivihkot 15 (1987) : 4, s. 28–29
  • Kirjastoa purkamassa: keräilijän mietteitä. Julkaisussa Parnasso 38 (1988) : 8, s. 486–490
  • "Kääntäjän tehtävä". Suom. Leevi Lehto. Julkaisussa: Tapani Kilpeläinen, toim. (2007) Kääntökirja. Kirjoituksia kääntämisen filosofiasta, s. 39–52. Eurooppalaisen filosofian seura, 2007 ISBN 978-952-5503-23-4 Niin ja näin -lehden kirjasarja ISSN 1458-9001 – Parnasso 1991: 8 s. 461–470
  • Das Passagen-Werk: N-muistio: tietoteoriaa ja edistyskritiikkiä, julkaisussa Nuori Voima: kulttuuriharrastajain lehti 1994: 3.
  • Kirjallisuuskritiikistä (otteita); suomentanut Henriikka Tavi, Tuli & savu: runouslehti 2008: 4.
  • Elokuva: Benjamin - Kluge Benjamin (fragmentteja), suom. Martti Tapio Kuuskoski. Julkaisussa: Nuori voima: kulttuuriharrastajain lehti 2011: 3–4.
  • Tarinankertoja: huomioita Nikolai Leskovin tuotannosta. Suomentanut: Markku Lehtinen. Julkaisussa: Nuori voima: kulttuuriharrastajain lehti 2013 : 4, s. 6–19
  • Rikosromaani, mukana matkalla (Kriminalromane, auf Reisen). Julkaisussa: Nuori voima: kulttuuriharrastajain lehti 2013 : 5, s. 6

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Walter Benjamin. My Jewish Learning My Jewish Learning. Viitattu 22.5.2017. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Ropponen, Ville: Esseen silpputyöläinen ruotii kapitalismia. Helsingin Sanomat 3.8.2014, s. C 20. (digilehden tilaajille)
  3. ↑ a b Ross, Alex: The Naysayers. New Yorker 8.9.2014. Viitattu 29.9.2022. (Esim. ”The two served each other best by challenging assumptions at every turn; it was a mutual admonition society.”) (englanniksi)
  4. ↑ Arnott 2016, s. 153 (”To say that Adorno was influenced by Benjamin, is of course an understatement”)
  5. ↑ Arnott 2016, s. ii, 78.
  6. ↑ Jukka Koskelainen: Legendaarinen ajattelija Lapissa. Helsingin Sanomat, 2.9.2023, s. B 5. Anna Kortelaisen hieno romaani kaivaa esiin vasemmisto-opiskelijoiden suosiman älykön matkan, joka toi hänet myös Suomeen.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Walter_Benjamin&oldid=22397501”