Vesihernekasvit
| Vesihernekasvit | |
|---|---|
 Genlisea aurea |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: |
Vesihernekasvit Lentibulariaceae Rich. |
| Synonyymit | |
|
|
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
Vesihernekasvit (Lentibulariaceae) on lihansyöjäkasveista koostuva kasviheimo. Sen tunnetuimmat suvut ovat vesiherneet (Utricularia) ja yökönlehdet (Pinguicula). Heimon kasveista Suomessa tavataan kolmea yökönlehtilajia ja kuutta vesihernelajia.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kukkien yleisin väri on keltainen ja se vaihtelee valkoisesta sinipunaiseen.
Vesihernekasvit ovat ruohovartisia, usein lehtiruusukkeita muodostavia hyönteissyöjäkasveja, joilla on limaa ja ruoansulatusentsyymejä erittäviä rauhasia. Lehtiasento on kierteinen. Lehdet ovat ehytlaitaisia tai kasvi näyttää lehdettömältä, eikä kasvulliset osat ole helposti luokiteltavissa. Kukassa on viisiliuskainen ja säteittäinen tai kaksiliuskainen verhiö, kannuksellinen ja kaksihuulinen teriö ja mettä erittäviä karvoja. Heteitä on kaksi. Siemenaiheet sijaitsevat sikiäimessä vapaassa keski- tai pohjaistukassa. Luotti on leveäliuskainen, joskus sensitiivinen.[1]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesihernekasveja on kaikkialla maailmassa, mutta pääasiallisesti niitä tavataan trooppisilla alueilla ja lauhkealla vyöhykkeellä.[2]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesihernekasvit elävät vedessä tai kosteikkoalueilla.
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heimossa on kolme sukua ja 330 lajia:[1]
- Genlisea
- 30 lajia; lehdet putkimaisia ja niissä haarukkamaisia ansoja.
- yökönlehdet (Pinguicula)
- 80 lajia; lehdet litteitä ja yläpinnaltaan tahmeita.
- vesiherneet (Utricularia)
- 220 lajia; lehdellisiä tai lehdettömiä, kummassakin tapauksessa kasvullinen verso vaikeasti tulkittavissa; ansat rakkomaisia, niissä neljä sensitiivistä karvaa, joiden kosketuksesta rakon läppä avautuu.
Heimoon kuuluvia kasveja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- karvayökönlehti (Pinguicula villosa)
- siniyökönlehti (Pinguicula vulgaris)
- valkoyökönlehti (Pinguicula alpina)
- isovesiherne (Utricularia vulgaris)
- lännenvesiherne (Utricularia australis)
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesihernekasveja istutetaan puutarhoihin, etenkin alppi- ja tropiikkipuutarhoihin. Ne soveltuvat myös käytettäväksi akvaariossa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Stevens 2001–, viittaus 22.1.2015.
- ↑ http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/lentibulariaceaemap.gif
- ↑ Kallio, Paavo & Rousi, Arne: Kasvien maailma: osa 5, s. 2051–2052. Helsinki: Otava, 1981. ISBN 951-1-06363-4
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Finto, Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Lentibulariaceae
- LuontoPortti: Vesihernekasvit (Lentibulariaceae)
- ITIS: Lentibulariaceae (englanniksi)
- Flora of China: Lentibulariaceae (englanniksi)