Verlan vesivoimalaitos
Verlan vesivoimalaitokset
Verla 1, Verla 2 |
|
---|---|
Valtio | Suomi |
Sijainti | Kouvola, Verla |
Koordinaatit | |
Valmistunut | 1954, 1994 |
Omistaja | KSS Energia Oy |
Vesistö | Mäntyharjun reitti |
Joki tai koski | Verlankoski |
Juoksutuskanavia | 2 |
Kanavan pituus | 120 m |
Yläpuolinen patoallas | |
Nimi | Suolajärvi, Niskajärvi, Siikajärvi |
Pituus | 12 km [2] |
Leveys | 4,5 km [2] |
Pinta-ala | 18,46053 km² [1] |
Kokonaistilavuus | 0,1228185 km³ [1] |
Syvyys | 31,56 m (Niskajärvi [1]) |
Keskikorkeus | 73,1 m [2] |
Alapuolinen allas | |
Nimi | Iso-Kamponen (sis. Vähä-Kamponen) |
Pinta-ala | 1,51926 km² [1] |
Pituus | 2,3 km [2] |
Leveys | 1,3 km [2] |
Kokonaistilavuus | 0,00539633 km³ [1] |
Syvyys | 14,84 m [1] |
Keskikorkeus | 67 m [2] |
Voimalaitos | |
Nimi | Verla 1, Verla 2 |
Tyyppi | jokivoimalaitos |
Käyttötarkoitus | vesivoima |
Pudotuskorkeus | 6,2 m [3] |
Rakennevirtaama | 58 m³/s [3] |
Turbiinit | kaksi vesiturbiinia |
Kapasiteetti | 3,3 MW [3] |
Vuosituotanto | 16 GWh [4] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Verlan vesivoimalaitokset ovat kaksi vesivoimalaitosta Kymenlaakson Kouvolassa sen Jaalan ja Valkealan suuralueiden rajalla Verlan kylässä. Niihin voidaan viitata nimillä Verla 1 ja Verla 2.[2]
Pato, varastoaltaat ja voimalaitokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voimalaitokset on rakennettu suhteellisen kapeaan Verlankoskeen. Uoman nykyinen leveys on ilmakuvasta mitattuna noin 40–50 metriä. Kosken yli on rakennettu matala pato, jossa on kaksi ohijuoksutusporttia. Porttien oikealla puolella sijaitsee noin 100 metriä pitkä kanava, joka johtaa vettä vanhalle voimalalle (Verla 1), ja niiden vasemmalla puolella on noin 50–70 metriä pitkä katettu kanava uudelle voimalalle (Verla 2). Voimaloiden väliin jää siten ohijuoksutuskanava sekä pengerkenttä, jossa on joitakin rakennuksia. Ennen patoa kosken ylittää yhdystien 14570 silta. Voimalan vedet laskevat Vähä-Kamposeen, joka kuuluu Iso-Kamposeen.[2]
Padon yläpuolinen varastoallas muodostuu Suolajärvestä, Niskajärvestä ja Siikajärvestä. Niiden vedenpinta on nostettu samalle tasolle, ja järvien yhteispinta-ala on 18,5 neliökilometriä. Vesiturbiinit kykenevät päästämään läpi 58 kuutiometriä vettä sekunnissa. Tämä lisäksi juoksutusporteista voidaan ohijuoksuttaa lisää vettä. Voimalaitokset tuottavat sähköenergiaa yhteisteholla 3,3 megawattia. Verlan vesivoimalaitokset tuottavat sähköä vuosittain noin 16 000 megawattituntia. Siitä riittää sähköä noin 3 000 keskivertokotitalouden tarpeisiin.[2][4][3]
Juoksutussääntö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korkean veden aikana osa yläpuolisten vesistöjen vedestä virtaa luonnostaan Jukakosken kautta alajuoksulle. Voimalaitoksien tarkoitus ei ole varastoida vettä yläjuoksulle, vaan päästää voimalan läpi se vesi, joka yläjuoksulta tulee luonnostaan. Vedenpintojen ei kuulu vaihdella merkittävästi tuotannon aikana. Juoksutussääntöön tuli vuonna 2016 muutos, jolla täydennettiin vuonna 1992 annettua juoksutussääntöä. Täydennyksen mukaan matalanveden aikana kun Suolajärven vedenpinta on laskenut tasolta NN+72,90 metriä mpy. tasolle NN+72,80 metriä, on voimalaitoksen juoksutusta muutettava 33 kuutiometristä 8 kuutiometriin sekunnissa. Verlankoskessa ja sen alapuolisissa vesistöissä tulee ylläpitää vähintään 8 kuutiometriä sekunnissa. Tämä tarkoittaa Suolajärvessä sitä, että järven keskivedenkorkeus (MW) kasvaa aiemmasta korkeudesta kuudella senttimetrillä ja alimmat vedenpinnan korkeudet kasvavat arviolta 15–20 senttimetriä.[5]
Kulttuuriympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voimalat ovat osa Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan Unescon maailmanperintökohdetta. Verlan päivänä (18.7.) järjestetään Verlankoskella koskinäytös, jossa vedet päästetään vapaasti kuohumaan.[6]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Verlankosken vesivoimaa on hyödynnetty maatalouden vesimyllyissä kauan ennen kuin kosken käyttöoikeudet ostettiin teollisuuden käyttöön. Vuonna 1872 käynnistyi kosken rannassa Verlan puuhiomo ja pahvitehdas. Koskeen asennettiin jo vuonna 1889 pieni vesiturbiini, joka tuotti sähköä tehdassalien valaistukseen. Vasta vuonna 1923 rakennettiin koskeen ensimmäinen vesivoimalaitos tuottamaan sähköenergiaa. Se käytti hyväkseen vain osan kosken virtaamasta toisen puolen virratessa vapaana. Tämä voimalaitos korvattiin vuonna 1954 uudella voimalalla, ja se peruskorjattiin vuonna 2013. Tämän voimalan pohjoisrannalle rakennettiin toinen voimalaitos (Verla 2) vuonna 1994.[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 14.8.2022.
- ↑ a b c d e f g h i Verlan vesivoimalaitos (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 3.9.2022.
- ↑ a b c d Vesivoimalaitokset ymaristo.fi. 15.1.2014. Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Viitattu 3.9.2022.
- ↑ a b c Vesivoima kssenergia.fi. Kouvola: KSS Energia Oy. Viitattu 3.9.2022.
- ↑ Pertti Perttola & Antti Pyysaari: Lausuntopyynnön vastaus: Verlan osayleiskaavan muutos ja laajennus sekä Jaalan itäosan ja Valkealan pohjoisosan rantayleiskaavojen muutos. (PDF) (lausunto nro KASELY/725/2017) 1.11.2019. Kuusankoski: Kouvola, ELY-keskus. Arkistoitu 3.9.2022. Viitattu 3.9.2022.
- ↑ Koskinäytökset Suomessa suomenvesiputoukset.fi. Viitattu 3.9.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Verlan vaiheet, verla.fi
- Sillanpää, Miina: Uusi pato suojaa Verlaa – museokävijät pääsevät kiertämään tehtaan yle.fi. 21.5.2015. Yle. Viitattu 3.9.2022.