Verkkokeilakotilo
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelin lähteistyksessä on ongelmia, joka johtuu konekäännöksestä. Ongelmaa korjataan. |
| Verkkokeilakotilo | |
|---|---|
 Conus textile textile |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Nilviäiset Mollusca |
| Luokka: | Kotilot Gastropoda |
| Alaluokka: | Caenogastropoda |
| Lahko: | Kapeakielikotilot Neogastropoda |
| Yläheimo: | Conoidea |
| Heimo: | Keilakotilot Conidae |
| Suku: | Keilakotilot Conus |
| Laji: | textile |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Conus textile |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Verkkokeilakotilo[2] (Conus textile) on myrkyllinen keilakotilolaji. Laji elää pääosin Intian valtameressä, Itä-Afrikan rannikolla ja Australian ympäristössä.[3]
Aikuisten yksilöiden tyypillinen pituus on noin 9-10 cm. Suurimman mitatun kuoren pituus oli 15 cm.[4]
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Verkkokeilakotilo on lihansyöjä, joka käyttää saalistamiseen radulaa, joka on ikään kuin biologinen mikroskooppinen neula, jota se käyttää konotoksiinin (hermomyrkyn[5]) injektoimiseen saaliinsa tappamiseksi. Verkkokeilakotilo syö kotiloita.[6] Imukärsä, jonka kärjessä on harppuunamainen radula-hammas, kykenee venymään sisään omaan kuoreensa. Elävä verkkokeilakotilo on vaarallinen sitä käsittelevälle henkilölle, joka ei ole varonut suojaamaan paljasta ihoa.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Duda, T.: Conus textile IUCN Red List of Threatened Species. Version 2023-1. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Koivisto, Ilkka (päätoim.): Kodin suuri eläinkirja. 3. Ju–Kirp, s. 277. Espoo: Weilin+Göös, 1979. ISBN 951-35-1706-3
- ↑ Peters, Howard; O'Leary, Bethan C.; Hawkins, Julie P.; Carpenter, Kent E.; Roberts, Callum M.: Conus: First Comprehensive Conservation Red List Assessment of a Marine Gastropod Mollusc Genus. PLOS ONE, 23.12.2013, 8. vsk, nro 12, s. e83353. PubMed:24376693 PubMed Central:3871662 doi:10.1371/journal.pone.0083353 ISSN 1932-6203 Bibcode:2013PLoSO...883353P (englanti)
- ↑ Poutiers, J. M.: ”Kotilot”, Länsi-Keski-Tyynenmeren elävät meriresurssit, s. 628. 1 FAO:n lajien tunnistusopas kalastustarkoituksiin. Rooma: FAO, 1998. ISBN 92-5-104051-6 Teoksen verkkoversio.[vanhentunut linkki]
- ↑ Myrkyllisten trooppisten merenelävien aiheuttamat ongelmat www.duodecimlehti.fi. Viitattu 10.4.2024.
- ↑ Conus textile Linnaeus, 1758. Tekstiilikotilo, 107 mm
- ↑ Kulta-kankainen (Koko näyttö, ole hyvä) (Arkistoitu – Internet Archive) Arkistoitu 2012-02-10 Wayback Machine
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tucker J.K. (2009). Recent cone species database. 4. syyskuu, 2009 Edition
- Tucker J.K. & Tenorio M.J. (2009) Systematic classification of Recent and fossil conoidean gastropods. Hackenheim: Conchbooks. 296 sivua
- Puillandre, N.; Duda, T.F.; Meyer, C.; Olivera, B.M.; Bouchet, P.: Yksi, neljä vai 100 sukua? Uusi luokitus kotilokävyille. Journal of Molluscan Studies, 2015, 81. vsk, nro 1, s. 1–23. PubMed:26300576 PubMed Central:4541476 doi:10.1093/mollus/eyu055
- Lorenz, F., 2012. Uusi alalaji Conidae-suvusta Mauritiukselta (Gastropoda). Schriften zur Malakozoologie 27: 21-24
