Varma

Wikipediasta
1 muutos tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 25. lokakuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee vakuutusyhtiötä. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Yritysmuoto keskinäinen yhtiö
Perustettu 1998
Toimitusjohtaja Risto Murto[1]
Puheenjohtaja Jaakko Eskola
Kotipaikka Helsinki, Suomi[2]
Toimiala vakuutuspalvelut
Liikevaihto 8 496,8 milj. euroa (2023) [3]
Liikevoitto 815 milj. euroa (2023)[3]
Henkilöstö 564 (2023)[3]
Tytäryhtiöt 107 tytär- ja 16 osakkuusyhtiötä (31.12.2023), muun muassa Tieto Esy Oy (50,1 %) ja Alcobendas Investments SL (50,0 %). Lisäksi Varma-konserni omistaa 50 % Keskinäisen vakuutusyhtiön Kalevan takuupääomasta. Pääosa tytär- ja osakkuusyhtiöistä on kiinteistöyhtiöitä.[3]
Kotisivu www.varma.fi
Varman pääkonttori Helsingin Salmisaaressa

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurimpia yksityisiä sijoittajia ja työeläkevakuutusyhtiöitä.[4][5] Lakisääteisten TyEL- ja YEL-vakuutusten hoidon lisäksi Varma tarjoaa asiakkailleen lakisääteistä työeläkekuntoutusta sekä työkykyriskien ennakointiin ja hallintaan liittyviä palveluita.[6] Varma on yhtiömuodoltaan keskinäinen yhtiö. Varman pääkonttori sijaitsee Helsingin Salmisaaressa.[7]

Vuonna 2020 Varma oli liikevaihdolla mitattuna Suomen 12. suurin yritys[8]. Vuonna 2023 Varma maksoi eläkkeitä bruttomääräisesti 7,1 miljardia euroa 350 500 henkilölle ja teki 24 825 uutta eläkepäätöstä. Vakuutusmaksutulo oli 6,5 miljardia euroa ja vuoden lopussa Varmassa oli vakuutettuna 607 535 henkilöä.[3]

Varma on yksi Suomen suurimmista kiinteistösijoittajista.[9]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varman juuret (1919–1998)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varman historia ulottuu vuoteen 1919, jolloin perustettiin Jälleenvakuutusosakeyhtiö Varma[10] pohjoismaisen mallin mukaiseksi henkivakuutusyhtiöiden yhteiseksi yhtiöksi, joka tarjosi jälleenvakuutuksia ja korkean riskin henkivakuutuksia. Sen omistajat Kaleva, Salama ja Suomi halusivat yhteistyöllä selvitä poikkeusoloista, jotka koettelivat niiden olemassaoloa – ennennäkemättömän voimakas inflaatio kyseenalaisti säästämiseen perustuvan henkivakuutuksen. Varman omistajakuntaan laajeni myöhemmin uusilla henkivakuutusyhtiöillä.[11]

Vuonna 1926 Varma aloitti toimihenkilöille suunnatun ryhmäeläkevakuuttamisen, jonka kysyntä kasvoi palkkatyön yleistyessä. Vuonna 1947 perustettiin Eläke-Varma, joka keskittyi eläkevakuuttamiseen. 1950-luvulla Eläke-Varman toiminta laajeni palkkatyön edelleen yleistyessä, samalla kun yritysten sosiaalinen vastuu henkilökunnastaan nousi osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Vapaaehtoisista vakuutuksista alettiin vähitellen siirtyä työeläketurvaan. Vuonna 1957 voimaan tuli kansaneläkeuudistus, joka päätyi tasaeläkelinjaan.[11]

Vuonna 1962 tavalliset palkansaajat pääsivät työeläketurvan piiriin.[11] Lakisääteisestä työeläketurvaa tarjosi tuolloin yhdeksän toimijaa: Varma, Ilmarinen, Kalervo, LivAlandia sekä toimintaansa eläkkeisiin laajentaneet Pohja, Patria, Henki-Aura, Verdandi ja Henki-Kansa.[10] Työeläkeyhtiöistä suurimmat olivat Ilmarinen ja Eläke-Varma. Muista yhtiöistä Eläke-Varma erosi siten, ettei sillä ollut konttoriverkostoa, vaan ainostaan pääkonttori Helsingissä. Eläke-Varman asiakkaat olivat tyypillisesti suuria ja Yhdyspankkia lähellä olevia teollisuusyritysten eläkevakuuttajia. Vuonna 1965 neljä suurteollisuuteen erikoistunutta vakuutusyhtiötä yhdistyi yhteisen asiakaskuntansa vuoksi Teollisuusvakuutukseksi, ja siitä tuli Eläke-Varmalle läheinen yhteistyökumppani.[11]

Vuonna 1972 vahinkovakuutusyhtiö Fennian toimintoja alettiin uudelleenjärjestellä ja sen tytäryhtiö Patrian eläkevakuutuskanta siirrettiin Eläke-Varmaan. Muutoksen myötä Eläke-Varman jakeluverkko parani, sillä Fennialla oli konttoreita eri puolella maata ja nyt ne alkoivat palvella myös Eläke-Varman asiakkaita. Eläke-Varmasta, Teollisuusvakuutuksesta ja Fenniasta alkoi muotoutua vakuutusyhtiöryhmittymä, vaikka ne toimivatkin kaikki itsenäisesti.[11]

Vuonna 1983 vahinkovakuutusyhtiö Sampo perusti osakeyhtiömuotoisen Eläke-Sammon, johon siirrettiin vuoteen 1985 mennessä Kalervo-yhtiön työeläkevakuutukset. Vuonna 1987 toimintansa aloitti Eläke-Varman, Teollisuusvakuutuksen ja Yrittäjäin Fennian perustama henkivakuutusyhtiö Nova.[11]

Pitkälle 1980-lukuun asti eläkevakuuttajat olivat kiinteä osa suomalaista teollisuus-, työllisyys- ja yhteiskuntapolitiikkaa. Niiden tavoitteena oli edistää uusien työpaikkojen syntymistä, tukea vientiyritysten toimintaa ja helpottaa rakennemuutosta, sillä eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys nojautui pitkälti menestyviin yrityksiin. Eläkeyhtiöt olivat mukana rakennushankkeissa ja sijoittivat metsiin ja voimalaitoksiin ja rahoittivat yritysten investointeja takaisinlainaamalla eläkevaroja. 1980-luvun lopulla takaisinlainaustoiminta alkoi nopeasti hiipua, kun yritykset saivat käyttöönsä muitakin rahoituskanavia. Tämän seurauksena Varma ja muut eläkevakuuttajat alkoivat hakea itselleen tuottoja sijoitustoiminnasta ja niiden rooli yhteiskunnassa muuttui epäsuoremmaksi: ne alkoivat käyttää omistajavaltaa sijoituskohteissaan. Eläkevakuuttajat alkoivat kilpailla parhaista sijoitustuotoista, jotka ovat nykyään keskeinen osa koko eläkejärjestelmän kestävyyttä.[10]

1980-luvun jälkipuolella Yhdyspankki johti Finanssilaitos-ryhmittymää, joka hankki omistukseensa merkittävän osuuden Yhdyspankin ja Sammon osakkeista. Myös Eläke-Varma oli mukana ryhmittymässä. Finanssilaitoksen ajauduttua vaikeuksiin vakuutusyhtiöitä alettiin laajasti uudelleenjärjestellä. Tämän seurauksena myös Eläke-Varma ja Eläke-Sampo yhdistyivät, kun vuonna 1993 Eläke-Varmasta tuli yksi Eläke-Sammon omistajista. Työeläkeyhtiöiden itsenäistä asemaa selvennettiin vuonna 1997 voimaantulleessa työeläkeyhtiöitä koskevassa laissa.[11] Monien vaiheiden jälkeen Eläke-Varmasta ja Eläke-Sammosta muodostettiin keskinäiset yhtiöt Varma-Sampo ja Eläke-Fennia, jotka aloittivat toimintansa heinäkuussa 1998.[11]

Varma-Sammosta Varmaan (1998–2010)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varma-Sampo syntyi kesällä 1998, kun Eläke-Sampoon yhdistettiin noin kaksi kolmasosaa Eläke-Varmasta.[12] Fuusion tulos oli Suomen suurin työeläkeyhtiö.[13]

Varma-Sampo muutti nimensä Varmaksi 31.12.2003.[13] Uudella nimellä tuotiin esiin yhtiön historian pisintä linjaa samalla kun haluttiin erottua ulkomaille laajentuvasta Sammosta. Sampo säilyi kuitenkin Varman takuupääoman haltijana.[11]

Vuonna 2004 Varman toimitusjohtajaksi nimitettiin varatuomari Matti Vuoria hänen edeltäjänsä Paavo Pitkäsen jäädessä eläkkeelle. Ennen nimitystään Vuoria toimi Fortumin hallituksen puheenjohtajana.[13]

Varma (2011–2020)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2014 alussa Varman uutena toimitusjohtajana aloitti aiemmin varatoimitusjohtajana toiminut Risto Murto, kun hänen edeltäjänsä Matti Vuoria jäi eläkkeelle.[14]

Vuonna 2017 Varman sijoitukset tuottivat 7,8 prosenttia.[15] Varman sijoitusten arvo nousi 45,4 miljardiin euroon ja vakavaraisuus vahvistui 1,3 miljardilla eurolla 11,5 miljardiin.[15] Varman sijoitusten keskimääräinen reaalituotto 5 vuodessa oli ollut 5,8 prosenttia ja 10 vuodessa 3,0 prosenttia.[15] Huhti- ja kesäkuun välisenä aikana Varma kevensi osakepainoaan viisi prosenttiyksikköä vähentämällä sijoituksiaan yhdysvaltalaisissa osakkeissa, syynä presidentti Donald Trumpin yhteistyökyvyttömyys ja sen aiheuttamat ongelmat.[16]

Vuoden 2018 lopulla tapahtuneen pörssikurssien romahduksen vuoksi Varman sijoitustuotto tippui -2 prosenttiin.[17]

Alkuvuonna 2019 Varma teki sijoitustuotoissa parhaan puolivuotistuloksensa 20 vuoteen: 6,9 prosenttia eli 3 miljardia euroa.[18] Koko vuoden aikana Varma keräsi yli 5,2 miljardin euron tuotot tuottoprosentin ollessa 12. [19] Kymmenessä vuodessa Varman eläkevarat olivat tuottaneet yhteensä 26 miljardia euroa ja eläkevarat kaksinkertaistuivat.[20] Joulukuussa Varma kertoi luoneensa varainhoitoyhtiö LGIM:n ja sijoituspalveluyhtiö Foxberryn kanssa uuden rahaston. Yhdysvaltoihin sijoittava pörssinoteeratun rahasto huomioi laajasti vastuullisuuskriteerit. Varma sijoitti 500 miljoonaa euroa Lontoon pörssiin listattavaan rahastoon.[21]

Vuonna 2020 Varmaan fuusioitui yksityisiä eläkesäätiötä, muiden mukana esimerkiksi MTK:n, Viestilehtien, alueellisten MTK-liittojen ja MTK:n säätiön yli 240 työntekijän eläkevakuutukset. Yhteensä Varmaan siirtyi eläkesäätiöiden varallisuutta yli 900 miljoonaa euroa ja yhtiön sijoitusvarallisuus kasvoi ennätyksellisen suureksi ollen 50,2 miljardia euroa. Koronavuosi teki sijoittamisesta haastavaa ja vuoden tuotto jäi 2,8 prosenttiin.[22] Varman sijoitusomaisuuden arvo oli loppuvuonna noin 50,2 miljardia euroa ja tuotot olivat yli 5,2 miljardia euroa.[23] Sijoitusluokista parhaiten tuottivat julkisyhteisöjen joukkovelkakirjalainat. Hedgerahastot olivat tappiollisia ja Varma ilmoitti vähentävänsä niiden suhteellista osuutta sijoitussalkussaan.[24]

Varma (2021–)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021 Varman sijoitusten tuotto oli sen historian paras, 18,5 prosenttia. Sijoitusten arvo oli 59 miljardia euroa.[25] Sijoitusluokista parhaiten tuottivat osakesijoitukset. Seuraavaksi parhaiten tuottivat hedge-rahastosijoitukset, kiinteistösijoitukset ja korkosijoitukset.[26]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varman hallinnon keskeiset osat ovat yhtiö­kokous, hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja. Hallinto perustuu työeläkevakuutusyhtiöistä annettuun lakiin sekä listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Hallintoperiaatteiden lähtö­kohta on yhtiön perustehtävä: turvata eläkkeet. Lakisääteinen työeläkejärjestelmä on syntynyt valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksella, ja siksi työmarkkinajärjestötkin osallistuvat työeläkeyhtiöiden hallintoon.[27]

Hallitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2024 Varman hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Jaakko Eskola, varapuheenjohtajat Antti Palola ja Risto Penttinen, Riku Aalto, Anu Ahokas, Anja Frada, Ari Kaperi, Kristiina Mäkelä, Teo Ottola, Pekka Piispanen, Merja Ranta-aho ja Saana Siekkinen.[28]

Johtoryhmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2024 Varman johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtaja Risto Murron lisäksi Markus Aho, Pauli Forma, Suvi Hintsanen-Kärpijoki, Tuula Kallio, Hanna Kaskela, Tiina Kurki, Pasi Mustonen, Pekka Pajamo, Mikaela Öberg ja henkilöstön edustajat Eeva Hautala ja Lasse Lindholm.[1]

Sijoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varma on Suomen suurimpia yksityisiä sijoittajia. Se sijoittaa eläkemaksuina keräämänsä varat nykyisiä ja tulevia eläkkeitä varten, pääasiassa korko-, osake- ja kiinteistösijoituksiin sekä hedgerahastosijoituksiin.[29] Sen sijoitusomaisuuden arvo loppuvuonna 2023 oli noin 59 miljardia euroa.[30]

Kiinteistöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varman kiinteistösijoituksiin kuuluu niin suoria kiinteistösijoituksia Suomessa kuin kotimaisia ja kansainvälisiä kiinteistörahastojakin. Kiinteistöomaisuus on hajautettu sekä tilatyypeittäin että maantieteellisesti. Varmalla on vuokra-asuntoja, mutta suurin painoarvo on sen omistamilla toimisto- ja liiketiloilla.[31] Vuonna 2016 Varma sijoitti yhdessä Elon kanssa TaunusTurm-toimistokiinteistöön Frankfurtin ydinkeskustassa.[32] KTI Kiinteistötiedon raportin mukaan Varma oli Suomen neljänneksi suurin kiinteistösijoittaja vuonna 2017.[32] Vuonna 2023 Varmalla oli noin 4600 vuokra-asuntoa.[33]

Vuonna 2020 Varma alkoi rakennuttaa Katajanokalle Katajanokan Laituri-nimistä puurakennusta, johon tulee muun muassa Stora Enson pääkonttori, muita toimitiloja, hotelli[34] ja kaupunkilaisille avoimia yleisötiloja.[35] Rakennuksen suunnittelija valittiin kansainvälisessä suunnittelukilpailussa, jonka voitti Anttinen Oiva Arkkitehdit.[36] Rakennuksen pilaripalkkirunko tehdään viilupuusta ja sen sisärakenteissa käytetään CLT:tä.[37] Rakennus valmistuu kesällä 2024.[35]

Vuonna 2022 Varma voitti suunnittelukilpailun Pasilan "keskitornialueesta". Kilpailun voittajan kanssa tehdään esisopimus alueen ostamisesta ja rakennussuunnitelman toteuttamisesta. The Node -toimistotornin on tarkoitus valmistua vuonna 2028 ja sen päävuokralainen Elisa saa käyttöönsä puolet rakennuksen pinta-alasta.[38]

Osakkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2023 Varman 10 suurinta suoraa osakesijoitusta olivat[39]:

Tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Varma voitti kestävän kehityksen salkullaan pohjoismaisten sijoittajien kilpailun sarjassa "paras vastuullisen sijoittamisen teko vuonna 2016".[40]
  • Vuonna 2017 Varman eläkeasiantuntija Outi Viljanen valittiin Asiakkaan ääni -tutkimuksessa Suomen parhaaksi asiakaspalvelijaksi.[41] Varma valittiin myös parhaaksi suureksi asiakaspalvelukeskukseksi.[42]
  • Vuonna 2019 Varma voitti Suomen parhaat vastuullisuusraportit -kilpailussa Ilmastonmuutos-sarjan.[43]

Yhteiskuntavastuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 Varma julkaisi sijoituksilleen ilmastopolitiikan. Käytännössä yhtiö sitoutui muokkaamaan sijoitussalkkunsa Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseksi[44] ja se alkoi rakentaa niin kutsuttua kestävän kehityksen osakesalkkua. Salkussa sijoitetaan yrityksiin, jotka hyötyvät ilmastonmuutoksen torjunnasta, joilla on selkeät tavoitteet ilmastonmuutoksen suhteen tai joille ei tule merkittäviä kustannuksia ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.[45] Loppuvuonna 2016 salkun arvo oli noin 300 miljoonaa euroa. Siihen oli valittu mukaan kehittyneiden markkinoiden yrityksiä eri toimialoilta, sekä teollisia että kuluttajayrityksiä.[45]

Vuonna 2017 Varman sijoitussalkku oli mukana muiden suurten suomalaisten eläkesijoittajien ohella WWF:n tekemässä arvioissa, jossa selvitettiin, kuinka hyvin merkittävimpien eurooppalaisten sijoittajien uusiutuvan energian ja kivihiilisijoitukset olivat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. WWF Suomen pääjohtaja piti suomalaisten sijoitusta hyvänä.[46] Vuonna 2017 Varman omistamien noteerattujen osakesijoitusten hiilijalanjälki oli laskenut 27 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Muutos saavutettiin nostamalla vähäpäästöisten toimialojen osuutta ja välttämällä päästöintensiivisiä toimialoja, kuten energia- ja kaivosalaa.[15]

Varmalla on niin sanottu musta lista sijoituskohteista, jotka se on kieltänyt itseltään. Näitä ovat esimerkiksi tupakkateollisuus ja ydinaseet, jotka nostettiin listalle vuonna 2004. Sen jälkeen listalle on tuotu esimerkiksi kiistanalaisia aseita (kuten jalkaväkimiinat, rypälepommit, kemialliset ja biologiset aseet) valmistava teollisuus. Tammikuussa 2019 listalle päätyivät yritykset, joiden liikevaihdosta "yli 30 prosenttia tulee kivi- tai ruskohiileen perustuvasta toiminnasta".[47] Vuodesta 2022 lähtien kyseinen luku on ollut 10 prosenttia.[48]

Marraskuussa 2019 Varma kertoi uudistavansa ilmastotavoitteitaan, jotta sillä olisi hiilineutraali sijoitussalkku vuoteen 2035 mennessä. Sijoituskohteissa haluttiin painottaa ilmastonmuutoksen etenemistä hillitseviä kohteita.[44] Matkalla kohti hiilineutraalia sijoitussalkkua esimerkiksi Varman omistamien kiinteistöjen sähkö haluttiin muuttaa päästöttömäksi vuoteen 2025 mennessä ja lämpö vuoteen 2030 mennessä.[49] Varma halusi pienentää asuntokantansa päästöjä lähes puoleen vuoteen 2023 mennessä isojen energiaremonttien avulla, joissa kerrostaloihin asennetaan aurinkopaneeleja ja isoja rakennuskohtaisia lämpöpumppuja, ja osa taloista siirretään kaukolämmöstä maalämpöön.[49] Kevääseen 2022 mennessä energiaremontti oli tehty 32 kerrostaloon.[50]

Vuonna 2020 Varma luopui sijoituksista kivihiileen ja öljyyn. Vuoden 2020 lopussa Varma ei ollut omistajana kivihiiltä tuottavissa kaivosyhtiöissä, kivihiileen tukeutuvissa sähköntuotantoyrityksissä tai öljynporausyhtiöissä.[51]

Vuonna 2021 Varma kertoi tavoitteestaan kierrättää kaikki purkujätteet, joita syntyy sen kiinteistöjen remonteissa ja rakentamisessa vuoteen 2025 mennessä. Jo vuonna 2021 se pyrki 70 prosentin kierrätysasteeseen.[52]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Johtoryhmä Varma. Viitattu 4.3.2024.
  2. ↑ Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Kauppalehti. Viitattu 14.7.2020.
  3. ↑ a b c d e Varman toimintakertomus ja tilinpäätös 2023 2024. Varma. Viitattu 4.3.2023.[vanhentunut linkki]
  4. ↑ Kimmo Lundén: Varman Murto: Tällä menolla eläkepommi jää suutariksi 24.10.2012. Talouselämä. Viitattu 11.12.2012.
  5. ↑ Ilmarinen hotkaisee Eteran - kasvaa isommaksi kuin Varma Kauppalehti. Viitattu 12.1.2018.
  6. ↑ Työkykyjohtaminen Varma. Viitattu 24.9.2019.
  7. ↑ TyEL- ja YEL-vakuutukset Varma. Viitattu 10.4.2018.
  8. ↑ Talouselämä: TE500 Talouselämä. Viitattu 11.3.2022.
  9. ↑ Suuret kiinteistösijoittajat siirtävät vuokratalojaan kaukolämmöstä maalämpöön – syynä on halu säästää energiakuluissa ja vähentää päästöjä Yle Uutiset. 5.1.2022. Viitattu 11.3.2022.
  10. ↑ a b c Seija Holtari: Näin Varma muuttui valtapelien nappulasta satojen miljardien eurojen sijoituskoneeksi – eläkevakuuttajan historiikki on matka läpi suomalaisen yhteiskunnan hurjan muutoksen Talouselämä. Viitattu 24.2.2021.
  11. ↑ a b c d e f g h i Matti Hannikainen: ”11”, Varma – Pienestä eläkekonttorista suureksi työeläkeyhtiöksi. Otava, 2020.
  12. ↑ Varma to chronicle company’s history Varma. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi)
  13. ↑ a b c Matti Vuoriasta Varma-Sammon toimitusjohtaja Kaleva.fi. Viitattu 15.9.2017.
  14. ↑ Risto Murto nousee Varman toimitusjohtajaksi Talouselämä. Viitattu 15.9.2017.
  15. ↑ a b c d Varman sijoitukset tuottivat viime vuonna 7,8 prosenttia Arvopaperi. Viitattu 2.3.2018.
  16. ↑ Varman Murto Bloombergille: "Näyttää siltä, että USA:ssa ei ole presidenttiä” Arvopaperi. Viitattu 6.10.2017.
  17. ↑ Tuomo Pietiläinen: Suomen suurimpien eläkeyhtiöiden Varman ja Ilmarisen sijoitustuotot romahtivat tappiolle ensi kertaa seitsemään vuoteen Helsingin Sanomat. Viitattu 20.7.2020.
  18. ↑ Henri Koponen: Varman toimitusjohtaja: Tuottojen ja näkymien välillä on selvä ristiriita – ”Ennemmin tai myöhemmin ero kursitaan umpeen” Kauppalehti. Viitattu 13.9.2019.
  19. ↑ Ilkka Hemmilä: Työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen takoivat kumpikin yli viiden miljardin tuotot Taloussanomat. Viitattu 20.7.2020.
  20. ↑ Tuomo Pietiläinen: Kaksi työeläkeyhtiötä kasvatti eläkevaroja yli 10 miljardilla eurolla viime vuonna – Varma ja Ilmarinen saivat eläkevaroille 12 prosentin tuoton Helsingin Sanomat. Viitattu 20.7.2020.
  21. ↑ Antti Mustonen: Varma listaa uuden USA-rahastonsa Lontoon pörssiin – Tupakka, aseet, kivihiili ja lapsityövoima saavat porttikiellon Kauppalehti. Viitattu 21.7.2020.
  22. ↑ Tulosjulkistaja Varma: "Eläkejärjestelmä selvisi ensimmäisestä koronavuodesta säikähdyksellä – sijoitustuotoissa emme täysin onnistuneet" Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 24.2.2021.
  23. ↑ Eläkeyhtiöt | Isojen työeläkeyhtiöiden sijoitustulokset jakaantuivat: Varman tuotto eläkevaroille alle puolet Ilmarisen tuotoista 2020 Helsingin Sanomat. 19.2.2021. Viitattu 24.2.2021.
  24. ↑ Päivi Isotalus: Varman Murto: Inflaation kiihtyminen on tässä tilanteessa toivottavaa Kauppalehti. Viitattu 24.2.2021.
  25. ↑ Varman sijoitusten tuotto nousi yhtiön historian parhaaksi, Ilmarisen sijoitukset tuottivat yli 15 prosenttia Yle Uutiset. 18.2.2022. Viitattu 11.3.2022.
  26. ↑ Päivi Isotalus: Risto Murto: ”Viime vuosi oli sijoittajalle poikkeuksellisen suotuisa”– Varma teki historiansa parhaan tuloksen Talouselämä. Viitattu 11.3.2022.
  27. ↑ Hallinto Varma. Viitattu 14.7.2020.
  28. ↑ Hallitus Varma. Viitattu 4.3.2024.
  29. ↑ Tulostiedot ja sijoitukset www.varma.fi. Arkistoitu 28.11.2018. Viitattu 19.9.2019.
  30. ↑ Tulostiedot Varma. 2024. Viitattu 4.3.2024.
  31. ↑ Varman kiinteistöt www.varma.fi. Viitattu 6.10.2017.
  32. ↑ a b Tarja Kuittinen: Eläkeyhtiöt sijoittivat satojen miljoonien edestä ulkomaille – kiinteistösijoittamiseen syntyi "uusi musta" Talouselämä. Viitattu 2.2.2018.
  33. ↑ Varma kiinteistösijoittajana Varma. 18.5.2022. Viitattu 4.3.2024.
  34. ↑ Arkkitehtuuri | Tällainen puurakennus nousee paraatipaikalle Katajanokalle – tilat muun muassa hotellille ja Stora Enson pääkonttorille Helsingin Sanomat. 24.6.2020. Viitattu 21.7.2020.
  35. ↑ a b Stora Enson uusi pääkonttori valmistuu kesällä 2024 – puurakennuksen ensimmäiset massiivipuuelementit asennettiin tänään Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 31.3.2023.
  36. ↑ Arkkitehtuuri | Merenrannalle Helsingin Katajanokalla nousee uusi puinen hotelli Helsingin Sanomat. 21.3.2023. Viitattu 31.3.2023.
  37. ↑ Eeva Törmänen: Stora Enson tuleva pääkonttori sisältää 7 600 m³ massiivipuuta – ”Vastaavaa ei löydy mistään muualta maailmasta” Tekniikka&Talous. Viitattu 31.3.2023.
  38. ↑ Mannila, Merja: Helsingin Pasilan Keskitornialueen suunnittelukilpailu ratkesi – Ehdotuksen kokonaislaajuus on 43000 kerrosneliötä. Rakennuslehti, 21.1.2022. Artikkelin verkkoversio.
  39. ↑ Varman vuosi- ja vastuullisuusraportti 2023 2024. Varma. Viitattu 13.3.2024.
  40. ↑ Miehisen sijoitusmaailman trendi, jossa naiset jyräävät Kauppalehti. Viitattu 6.10.2017.
  41. ↑ Näin toimii Suomen paras asiakaspalvelija, kun palaute tulee ”täydellä tykityksellä” Ilta-Sanomat. 13.5.2017. Viitattu 6.10.2017.
  42. ↑ Kauppalehden toimitus: Yritysten omat asiakkaat: Finanssiala paransi selvästi palveluaan Kauppalehti. Viitattu 16.7.2020.
  43. ↑ Arno Rydman: Stora Enso ja Tokmanni palkittiin raporteista verkkouutiset.fi. 15.11.2019. Viitattu 21.7.2020.
  44. ↑ a b Veera Honkanen: Varma uudistaa ilmastotavoitteitaan: Eroon öljynporauksesta, hiilivoimaloiden alasajoa vauhditetaan Kauppalehti. Viitattu 21.7.2020.
  45. ↑ a b Varma sijoittaa ison potin kestävään kehitykseen Kauppalehti. Viitattu 6.10.2017.
  46. ↑ WWF: Suomalaisten eläkejättien sijoitukset pärjäävät ilmastovertailussa hyvin www.aamulehti.fi. Arkistoitu 14.7.2020. Viitattu 14.7.2020.
  47. ↑ Antti Mustonen: Varma päivittää sijoitustensa mustaa listaa – näihin työeläkevakuuttaja ei saa sijoittaa Kauppalehti. Viitattu 16.9.2019.
  48. ↑ Varman vuosi- ja vastuullisuusraportti 2022 Varma. Viitattu 31.3.2023.
  49. ↑ a b Miten asumisen ilmastopäästöjä voisi karsia? Iso kiinteistösijoittaja Varma irrottaa kerrostalojaan kaukolämmöstä Helsingin Sanomat. 7.2.2020. Viitattu 21.7.2020.
  50. ↑ Suuret kiinteistösijoittajat siirtävät vuokratalojaan kaukolämmöstä maalämpöön – syynä on halu säästää energiakuluissa ja vähentää päästöjä Yle Uutiset. 5.1.2022. Viitattu 11.3.2022.
  51. ↑ Varma luopui sijoituksista kivihiileen ja öljyyn – ”Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää sijoittajilta toimintaa” Ilta-Sanomat. 26.2.2021. Viitattu 8.3.2021.
  52. ↑ Varma sitoutuu kierrättämään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteistään toimitilat.kauppalehti.fi. Viitattu 8.3.2021.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomalaiset vakuutusyhtiöt
Vahinkovakuutus

Alandia • Fennia • If • LähiTapiola • Pohjola Vakuutus • Pohjantähti • Suomen Vahinkovakuutus • Turva • Ömsen

Henkivakuutus

Aktia • Alandia • Sp-Henkivakuutus • Fennia • Kaleva • LähiTapiola • Mandatum Life • Nordea • Pohjola Vakuutus

Eläkevakuutus

Elo • Ilmarinen • Varma • Veritas

Erityisvakuutus

Garantia

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Varma&oldid=22730777”