Valtiosääntöoikeus

Oikeudenalat

Oikeuden vaaka

Oikeusjärjestys

Julkisoikeus

• Valtiosääntöoikeus
• Hallinto-oikeus
• Finanssioikeus
• Rikosoikeus
• Prosessioikeus
• Eurooppaoikeus
• Kansainvälinen oikeus

Yksityisoikeus

• Henkilöoikeus
• Varallisuusoikeus
• Perhe- ja jäämistöoikeus
• Työoikeus
• Kauppaoikeus
• Ympäristöoikeus
• Urheiluoikeus
• Lääkintä- ja bio-oikeus
• Kansainvälinen yksityisoikeus

Oikeuden yleistieteet

• Oikeusteoria
• Oikeushistoria
• Oikeussosiologia
• Oikeustaloustiede
• Oikeuden ja sukupuolen tutkimus
• Oikeusinformatiikka

Valtiosääntöoikeus on oikeudenala, joka tutkii valtiosääntöä eli niiden keskeisten oikeussääntöjen kokonaisuutta, jotka sääntelevät perusoikeuksia, ylimpien valtioelinten toimintaa ja niiden valitsemista sekä valtion aluetta ja kansalaisuutta. Nykyisin valtiosääntöoikeus tutkii myös Euroopan integraation ja kansainvälisen yhteistyön vaikutuksia valtiosääntöön. Valtiosääntöoikeus on osa julkisoikeutta.

E.W. Böckenförden mukaan valtiosääntöoikeuden erottaa muista oikeudenaloista neljä keskeistä erityispiirrettä:

• Valtiosääntönormisto on perustavanlaatuista (fundamentaalista) oikeutta, joka määrittää oikeussääntöjen tuottamisen ja soveltamisen tavan ja rajat.
• Valtiosääntönormisto kohdistuu politiikkaan, koska se sääntelee pääsyä poliittiseen ratkaisuvaltaa, määrää sen käytössä noudatettavan menettelyn ja asettaa sille rajat. Se on siten välttämättä poliittis-ideologisesti latautunut oikeudenala.
• Perustuslain sisältämä normisto on eräiltä osin fragmentaarista (epätäydellistä).
• Perustuslaki pitää tietoisesti sen soveltajan liikkumavaran avoimena sisältäen vain puitesääntelyä, jonka yksityiskohdat on jätetty muun oikeuden varaan.