Twisted Sister
| Twisted Sister | |
|---|---|
 Twisted Sister Ruotsissa 2007. |
|
| Tiedot | |
| Toiminnassa |
1972–1987 1988 1997 2001 2002 2003–2016 |
| Tyylilaji |
hard rock heavy metal glam metal shock rock |
| Kotipaikka |
 Long Island, New York, Yhdysvallat |
| Laulukieli | englanti |
| Jäsenet |
Dee Snider, laulu |
| Levy-yhtiö | |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
Twisted Sister oli yhdysvaltalainen heavy metal -yhtye, joka toimi vuosina 1972–2016. Yhtyeen viimeisen kokoonpanon 2010-luvulla muodostivat laulaja, keulahahmo ja pääasiallinen lauluntekijä Dee Snider, kitaristit French ja Eddie Ojeda, basisti Mark Mendoza ja rumpali Mike Portnoy.
Twisted Sister julkaisi yhteensä kuusi studio-, viisi kokoelma- ja seitsemän livealbumia. Yhtyeen maailmanlaajuisesti menestynein studioalbumi on vuonna 1984 ilmestynyt Stay Hungry, joka julkaistiin kokonaisuudessaan uudelleennauhoitettuna versiona vuonna 2004 nimellä Still Hungry. Vuonna 2007 yhtye julkaisi myös metallimusiikiksi sovitettuja joululauluja sisältäneen albumin A Twisted Christmas. Yhtyeen tunnetuimpia kappaleita ovat "I Wanna Rock", "We're Not Gonna Take It", "The Price", "Stay Hungry", "You Can't Stop Rock 'n' Roll", "Come Out and Play", "Leader Of The Pack" ja "Burn In Hell".
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Twisted Sisterin perusti kitaristi Jay Jay French New Yorkissa vuonna 1972. Alkuperäiseen kokoonpanoon lukeutuivat myös laulaja Michael Valentine, kitaristi Billy Diamond, basisti Kenny Neill ja rumpali Mell Starr.[1] Yhtyeen suurimpina innoittajina toimivat varhaiset heavy metal -yhtyeet, kuten Led Zeppelin, Black Sabbath ja Judas Priest sekä glam rock -yhtyeet, kuten Alice Cooper, David Bowie, Slade ja T. Rex.
Yhtyeen miehistö vaihtui yhtyeen alkuaikoina useasti. Eddie Ojeda liittyi toiseksi kitaristiksi vuonna 1975, Dee Snider laulajaksi 1976 ja Mark Mendoza basistiksi vuonna 1978. Yhtyeen ensimmäiset singlet ilmestyivät vuonna 1979. Seuraavina vuosina yhtye alkoi saada suosiota Yhdysvalloissa. A.J. Peron liittymisen myötä yhtye nauhoitti debyyttialbuminsa Under the Blade, joka julkaistiin vuonna 1982. Sen jälkeen yhtye alkoi saada suosiota myös Euroopassa. Yhtyeen läpimurto tapahtui kaksi vuotta myöhemmin julkaistulla albumilla Stay Hungry. Se kävi myös esiintymässä Suomessa Alavuden Aulavalla Rantarockissa vuonna 1986.
Twisted Sister hajosi ensimmäisen kerran vuonna 1987 Dee Sniderin erottua yhtyeestä, viiden julkaistun täysimittaisen albumin jälkeen.
Hajoamisensa jälkeen Twisted Sister teki satunnaisia paluuesiintymisiä ennen kuin palasi virallisesti esiintymislavoille vuonna 2003. Jälleen, kolme vuotta myöhemmin, Dee Snider ilmoitti yhtyeen lopettavan toimintansa.[2] Syynä lopettamiseen oli Sniderin mukaan se, että he halusivat antaa tilaa nuoremmille yhtyeille. "Olen aina inhonnut bändejä, jotka eivät älyä lopettaa ajoissa", Snider sanoi haastattelussa. Yhtye julkaisi loppuvuodesta vielä joulualbumin A Twisted Christmas.
Vuoden 2007 alussa yhtye päätti jatkaa uraansa myös Suomeen marraskuussa ulottuneella maailmankiertueellaan.[3] Elokuussa 2008 yhtye esiintyi Tuurin Miljoona Rockissa. Seuraavassa kuussa yhtye esiintyi Lempäälän Ideaparkissa. Yhtye esiintyi Suomessa myös vuonna 2011 pääesiintyjänä Qstock-festivaalitapahtumassa Oulussa[4] sekä Kotkan meripäivillä[5].
Twisted Sister ilmoitti huhtikuussa 2015 lopettavansa toimintansa 40-vuotisen taipaleen jälkeen. Vuonna 2016 järjestetty "The Forty and F**k It" -kiertue jäi Twisted Sisterin viimeiseksi.[6] Yhtye esiintyi viimeisen kerran Suomessa Porispere-festivaalin pääesiintyjänä 2016.[7]
Musiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhtyeen musiikki on melodista hard rockia rosoisin soundein. Kappaleiden teemoina on usein itsenäisyys ja oman tien kulkeminen, mutta asiaa on riittänyt myös musiikista ja sen ylistämisestä. Twisted Sisterin esittämä musiikki on pääosin hard rockia, heavy metalia ja glam metalia. Ulkoasunsa johdosta yhtye määritellään useasti myös shock rockiksi. Twisted Sister on yksi suomalaisen Lordi-yhtyeen esikuvista, ja Dee Snider ja Jay Jay French ovat mukana Lordin The Arockalypse -levyllä: Snider puhuu introkappaleessa SCG3 Special Report ja French soittaa kitarasoolon kappaleessa Chainsaw Buffet.
Pukeutuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varsinkin 1980-luvulla Twisted Sister oli tunnettu räikeästä glam rockmaisesta pukeutumisestaan. Yhtye vei räikeyden muita aikakauden yhtyeitä pidemmälle. Varsinkin laulaja Dee Sniderin tuuhea vaalea kiharapehko, kasvomeikit ja esiintymisasusteet olivat yksi asia josta yhtye eritoten muistetaan. Snider sanoi Metal: A Headbanger's Journey -elokuvan haastattelussa hänen vaimonsa valinneen useimmat esiintymisasut. Twisted Sister käytti vielä 1999-2009 röyhelöisiä vaatteita ja kasvomeikkejä, mutta 2009 yhtye ilmoitti jättävänsä vanhan tyylin.
Jäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Michael 'Valentine' O' Neil – laulu (1973–1974)
- Jay Jay French – kitara (1972–2016)
- Billy 'Diamond' Stiger – kitara, taustalaulu (1973–1974: kuoli 2015)
- Kenny Neill – basso, taustalaulu (1973–1978)
- Mel 'Starr' Anderson – rummut, taustalaulu (1973–1975)
- Frank Karuba – laulu (1975)
- Keith 'Angel' Angelino – kitara, taustalaulu (1975; kuoli 1986)
- Kevin John Grace – rummut, taustalaulu (1975–1976)
- Eddie ”Fingers” Ojeda – kitara (1975–2016)
- Dee Snider – laulu (1976–1987, 1998–2016)
- Mark "The Animal" Mendoza – basso (1978–2016)
- Tony Petri – rummut, taustalaulu (1978–1980)
- Ritchie Teeter – rummut, taustalaulu (1980–1981; kuoli 2012)
- 'Fast' Joey Brighton – rummut, taustalaulu (1981–1982; kuoli 2010)
- Walt Woodward – rummut, taustalaulu (1982; kuoli 2010)
- A. J. Pero – rummut (1982–1986, 1998–2015; kuoli 2015)
- Joey 'Seven' Franco – rummut, taustalaulu (1987–1988)
- Mike Portnoy – rummut (2015–2016)
Levytykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Studioalbumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Under the Blade (1982)
- You Can't Stop Rock 'N' Roll (1983)
- Stay Hungry (1984)
- Come Out and Play (1985)
- Love Is for Suckers (1987)
- Still Hungry (2004, uudelleenäänitys Stay Hungrysta)
- A Twisted Christmas (2006)
Kokoelma-albumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Big Hits & Nasty Cuts (1992)
- We're Not Gonna Take It and Other Hits (2001)
- The Essentials (2002)
- I Wanna Rock – The Ultimate Twisted Sister Collection (2005)
- The Best of the Atlantic Years (2016)
Livealbumit ja DVD:t
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Live at Hammersmith (1994)
- Club Daze Volume 1, The Studio Sessions (1999)
- Club Daze Volume 2, Never Say Never (2001)
- Live at Wacken – The Reunion (2005)
- The Video Years DVD (2007)
- A Twisted Christmas LIVE – A December to Remember DVD (2007)
- Live at the Astoria (2008)
- Live at the Marquee (2011)
- Rock 'n' Roll Saviors - The Early Years (2016)
- Metal Meltdown (2016)
EP-levyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ruff Cuts (1982)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Twisted Sister julkaisee uran alkuvuosia valottavan dokumentin 15.2.2013. Radio City. Viitattu 17.6.2013.
- ↑ Twisted Sister lopettaa uransa joululevyyn Mesta.net. Arkistoitu 22.7.2012. Viitattu 6.12.2012.
- ↑ Twisted Sister Suomeen marraskuussa Yleisradio. Viitattu 6.12.2012.
- ↑ Twisted Sister irvaili Idolsille Qstockissa Ilta-Sanomat. Viitattu 6.12.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kotkan Meripäiville Joe Cocker, Twisted Sister ja Village People Yle Uutiset. 12.5.2011. Viitattu 12.8.2024.
- ↑ TMZ: Twisted Sister lopettaa 40-vuotisen taipaleen jälkeen Ilta-Sanomat. Arkistoitu 9.4.2015. Viitattu 8.4.2015.
- ↑ Timo Isoaho: Kiitos ja kumarrus, Porispere! - Twisted Fucking Sister tuli, tulitti ja räjäytti! - Soundi.fi Soundi.fi. 7.8.2016. Viitattu 3.10.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Studioalbumit | |
|---|---|
| Kokoelma-albumit |
|
| Livealbumit ja DVD:t |
|
| EP:t |