Tšulymilaiset
Tšulymilaiset (muita nimityksiä tšulyminturkkilaiset, tšulymintataarit) ovat Venäjällä Tomskin alueella ja Krasnojarskin aluepiirissä asuva, turkkilaista tšulymin kieltä puhuva kansa. Heillä on laissa tunnustettu Venäjän vähälukuisen alkuperäiskansan asema.[1]
Tšulymilaiset elävät Tšulymin ja sen sivujokien Jajan ja Kijan varsilla. 1800-luvun lopussa heitä oli 4 800 henkeä. Neuvostoaikana heidät luettiin hakasseiksi.[2] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 656 tšulymilaista[3] ja 270 tšulymin kielen puhujaa.[4] Heistä kaikki osaavat venäjää.[5] Nykyään suurin osa tšulymilaisista asuu Tomskin alueen Teguldetin piirissä.[6]
Tšulymilaisten esi-isiä ovat Etelä-Siperian turkkilaiset heimot, joihin on sekoittunut selkuppeja, kettejä ja mongoleja. Myöhemmin osa tšulymilaisista on sulautunut Siperian tataareihin ja venäläisiin.[7]
Perinteisiä elinkeinoja ovat metsästys, kalastus ja keräilytalous. Venäläisiltä omaksuttiin maanviljely. 1800–1900-lukujen vaihteessa tšulymilaiset asuivat erillisissä kesä- ja talvileireissä, jotka sittemmin korvattiin venäläismallisilla vakituisilla asutuksilla. Ruokavalion perustan muodostivat kala, riista ja villikasvit. 1800-luvulla alettiin syödä vilja- ja maitotuotteita sekä kotieläinten lihaa. Sukuyhteisön korvasi 1600–1700-luvuilla naapuriyhteisö. Patriarkaalisista suurperheistä luovuttiin 1800-luvun aikana. Uskonnoltaan tšulymilaiset ovat ortodokseja. Kristinuskon rinnalla säilyi 1900-luvun alkuun saakka perinteisiä uskomuksia ja šamanismi.[8]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ O jedinom peretšne korennyh malotšislennyh narodov RF severcom.ru. Viitattu 13.7.2009. (venäjäksi)
- ↑ Narody Rossii: entsiklopedija, s. 410–411. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Arkistoitu 6.2.2009. Viitattu 13.7.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 13.7.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.2. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom. perepis2002.ru. Arkistoitu 17.2.2007. Viitattu 13.7.2009. (venäjäksi)
- ↑ Jazyki narodov Sibiri, nahodjaštšijesja pod ugrozoi iztšeznovenija: Jazyk tšulymskih tjurkov lingsib.iea.ras.ru. Viitattu 10.3.2010. (venäjäksi)
- ↑ Narody Rossii: entsiklopedija, s. 411. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7
- ↑ Narody Rossii: entsiklopedija, s. 411–412. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7