Suomalaiset eurokolikot

Suomalaiset eurokolikot ovat Suomelle lyötyjä eurokolikoita. Eurokolikoissa arvopuoli (klaava) on kaikissa euromaissa samanlainen, mutta tunnuspuolen (kruuna) jokainen euromaa suunnittelee itse omille kolikoilleen.

Suomen kansallisen puolen ovat suunnitelleet:

• 1–50 c: Heikki Häiväoja
• 1 €: Pertti Mäkinen
• 2 €: Raimo Heino

Vuosien 1999–2006 kolikoiden kansallisella puolella on pieni M-kirjain (katso sapelin kahvan alle), joka tulee rahat lyöneen Suomen Rahapajan toimitusjohtajan Raimo Makkosen sukunimen ensimmäisestä kirjaimesta. Tätä merkintää kutsutaan rahamestarin merkiksi. Vuodesta 2007 lyödyissä eurokolikoissa alettiin käyttää M-kirjaimen sijaan Rahapajan liikemerkkiä (runsaudensarvi josta tulee ulos kolikoita) ja kolikkoihin lisättiin Suomen maatunnus FI. Vuonna 2008 Rahapajan liikemerkki siirrettiin kolikon reunasta keskemmälle kolikkoa. Vuodesta 2011 alkaen Rahapajan liikemerkki muuttui (leijonavaakuna ympyrän sisällä).

Suomalaisia yhden ja kahden sentin kolikoita on lyöty suurehkoja määriä etupäässä keräilijöitä varten. Niitä ei Suomessa juuri tarvita maksuvälineinä, koska Suomessa, toisin kuin useimmissa muissa euromaissa, käteismaksut pyöristetään viidellä jaolliseen senttimäärään.

Eurokolikot

1999–2006

0,01 €	0,02 €	0,05 €
Kuva-aiheena on vaakunaleijona. Heikki Häiväoja.
0,10 €	0,20 €	0,50 €
Kuva-aiheena on vaakunaleijona. Heikki Häiväoja.
1 €	2 €	Syrjäkirjoitus 2 €
		SUOMI FINLAND, jonka jälkeen on kolme leijonanpäätä.
Kuva-aiheena ovat lentävät laulujoutsenet. Pertti Mäkinen.	Kuva-aiheena on lakka. Raimo Heino.

2007

0,01 €	0,02 €	0,05 €
Kuva-aiheena on vaakunaleijona. Heikki Häiväoja.
0,10 €	0,20 €	0,50 €
Kuva-aiheena on vaakunaleijona. Heikki Häiväoja.
1 €	2 €	Syrjäkirjoitus 2 €
		SUOMI FINLAND, jonka jälkeen on kolme leijonanpäätä.
Kuva-aiheena ovat lentävät laulujoutsenet ja Karhijärvi. Pertti Mäkinen.	Kuva-aiheena on lakka. Raimo Heino.

Lyöntimäärät

Suomessa liikkeelle laskettujen euroarvoisten käyttökolikoiden lyöntimäärät, miljoonaa kappaletta

Vuosi	2,00 €	1,00 €	0,50 €	0,20 €	0,10 €	0,05 €	0,02 €	0,01 €
1999	16,090	16,210	20,696	42,350	133,520	63,380	1,785	8,100
2000	8,680	36,639	67,097	0,500	167,449	56,660	13,937	7,600
2001	29,132	13,862	4,432	121,763	14,730	213,756	0,500
2002	1,386	14,114	1,147	100,759	1,499	101,824	0,659
2003	9,080	0,790					6,790
2004	9,029	5,529	0,629				8,024	9,690
2005	8,800	7,935	4,800	0,800			​5,800
2006	8,500	1,705	6,850	​1,000			4,000
2007	5,200	1,000					3,000
2008	8,300	1,000	8,000	​1,000			​1,500
2009	6,300		7,000	​1,000
2010	4,000	​0,800
2011	6,800	0,800	3,800	8,800	​0,800
2012​			4,800	10,800		​0,800

Kahden euron erikoisrahat

Pääartikkeli: 2 euron erikoisrahat

Vuodesta 2004 lähtien on euroalueella laskettu liikkeelle kansallisia erikoiskaksieuroisia juhlistamaan henkilöitä tai tapahtumia. Erikoisrahat ovat käypää valuuttaa koko euroalueella. Suomi on laskenut liikkeelle kahden euron erikoisrahan vuosittain. Euromääräiset erikoisrahat julkaistaan EU:n lehdessä.^{[vanhentunut linkki]}

Suomen kahden euron erikoisrahat

2004	Euroopan unionin laajentuminen 10:llä uudella jäsenvaltiolla, kesällä 2004. Kolikossa on tyylitelty pylväs, josta kasvaa Euroopan unionin laajentumista kuvaavia versoja, kirjaimet EU, suunnittelijan nimikirjain M (Pertti Mäkinen) ja Rahapajan tunnus M. Lyöntimäärä 1 milj. kpl.
2005	YK:n 60-vuotispäivän ja Suomen 50-vuotisen YK-jäsenyyden merkiksi. 4. lokakuuta 2005. Kolikossa on osa rauhankyyhkyä kuvaavasta palapelistä, sanat FINLAND — UN, suunnittelijan nimikirjain K (Tapio Kettunen) ja Rahapajan tunnus M. Lyöntimäärä 2 milj. kpl.
2006	Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 100-vuotispäivän muistoksi, lokakuussa 2006. Kolikossa on miehen ja naisen kasvot, tekstit ”1.10.1906” ja ”20 FI 06”, suunnittelijan nimikirjain M (Pertti Mäkinen) sekä Rahapajan tunnus M. Lyöntimäärä 2,5 milj. kpl.
2007	Rooman sopimuksen 50-vuotisraha (euromaiden yhteinen) 25. maaliskuuta 2007. Kolikon kuva esittää Rooman sopimusasiakirjaa, jossa on Euroopan talousyhteisön kuuden perustajamaan edustajien allekirjoitukset. Asiakirjan taustalla oleva kuvio jäljittelee kiveystä Piazza del Campidoglio -aukiolta. Kolikoissa on tekstit ”ROOMAN SOPIMUS 50 v”, ”EUROOPPA” ja ”SUOMI-FINLAND” sekä Rahapajan liikemerkki. Lyöntimäärä 1,4 milj. kpl.
2007	Joulukuussa 2007 laskettiin liikkeelle itsenäisen Suomen 90-vuotisraha. Kolikossa on vene, jota soutaa yhdeksän soutajaa. Kuvan yläpuolella on liikkeeseenlaskuvuosi 2007 ja alapuolella Suomen itsenäistymisvuosi 1917. Kolikossa on Rahapajan liikemerkki ja Suomen maatunnus FI. Lyöntimäärä 2 milj. kpl.
2008	Lokakuussa 2008 laskettiin liikkeelle erikoisraha Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 60. vuosipäivä. Kolikossa on sydän, jonka keskellä on ihmishahmo, teksti ”HUMAN RIGHTS”, Suomen maatunnus FI, suunnittelijan nimikirjain K (Tapio Kettunen) ja Rahapajan liikemerkki. Lyöntimäärä 1,5 milj. kpl.
2009	Tammikuussa 2009 laskettiin liikkeelle euromaiden yhteinen talous- ja rahaliiton 10-vuotisraha, Kolikossa on yksinkertaisin viivoin piirretty ihmishahmo yhdessä eurosymbolin € kanssa, tekstit "SUOMI FINLAND" JA "EMU 1999–2009", suunnittelijan nimikirjaimet ΓΣ (George Stamatopoulos Kreikan keskuspankista) sekä Rahapajan liikemerkki. Lyöntimäärä 1,4 milj. kpl.
2009	Lokakuussa 2009 laskettiin liikkeelle Suomen autonomian ja suomalaisen keskushallinnon 200-vuotisraha. Kolikkoon on kuvattu Porvoon tuomiokirkko jonka yläpuolella on vuosiluku 1809. Oikealla on vuosiluku 2009 ja vasemmalla näkyvät maatunnus FI sekä Rahapajan liikemerkki. Lyöntimäärä 1,6 milj. kpl.
2010	Lokakuussa 2010 laskettiin liikkeelle suomalaisen valuutan 150-vuotisraha. Kolikossa on sen sisäosassa vasemmalla tyylitelty Suomen leijona ja liikkeeseenlaskuvuosi 2010. Niiden oikealla puolella on Rahapajan tunnus ja joukko numeroita, jotka kuvastavat eri kolikkoarvoja. Lyöntimäärä 1,6 milj. kpl.
2011	Lokakuussa 2011 laskettiin liikkeelle Suomen Pankin perustamisen 200-vuotisraha. Kolikossa on sen sisäosassa vasemmalta oikealle lentävä joutsen ja perustamisvuosi 1811 ja kolikon liikkeeseenlaskuvuosi 2011. Niiden alla on Rahapajan tunnus ja joukko numeroita, jotka kuvastavat eri kolikkoarvoja. Lyöntimäärä 1,6 milj. kpl.
2012	Lokakuussa 2012 laskettiin liikkeelle suomalainen taidemaalari Helene Schjerfbeckin (1862–1946) syntymän 150-vuotisraha. Kolikossa on sen sisäosassa kuva taiteilijasta, hänen nimensä ja elinvuodet ja kolikon liikkeeseenlaskuvuosi 2012. Niiden oikealla puolella elinvuosien alla on Rahapajan tunnus. Lyöntimäärä 2,0 milj. kpl.
2013	Syyskuussa 2013 laskettiin liikkeelle Suomen säännöllisen valtiopäivätoiminnan alkamisesta kuluneen 150 vuoden kunniaksi juhlaraha. Kolikossa on sisäosassa vuosiluvun 1863 kuutosesta nouseva verso, joka kuvastaa maamme kehitystä, ja kolikon liikkeeseenlaskuvuosi 2013. Kolikon ulkoasun on suunnitellut Petri Neuvonen. Niiden vasemmalla puolella alhalla Suomi - Finland - tekstien välissä on Rahapajan tunnus. Lyöntimäärä 1,0 milj. kpl.
2013	Marraskuussa 2013 laskettiin liikkeelle kirjailija Frans Emil Sillanpään (1888-1964) syntymän 125-vuotisraha. Kolikossa on sisäosassa kirjailijan 1950- ja 60-luvun kasvot, kasvojen yläpuolella nimi ja kasvojen molemminpuolin syntymä- ja kuolinnvuodet ja kolikon liikkeeseenlaskuvuosi 2013. Niiden vasemmalla puolella on Rahapajan tunnus. Lyöntimäärä 1,5 milj. kpl.
2014	Toukokuussa 2014 laskettiin liikkeelle kirjailija Tove Janssonin (1914-2001) syntymän 100-vuotisraha. Kolikossa on sisäosassa kirjailijan kasvot, nimi, elinvuodet ja kolikon liikkeeseenlaskuvuosi 2014. Liikkeellelaskuvuoden yläpuolella on Rahapajan tunnus. Lyöntimäärä 1,5 milj. kpl.
2014	Lokakuussa 2014 laskettiin liikkeelle muotoilija Ilmari Tapiovaaran (1914-1999) syntymän 100-vuotisraha. Kolikossa on sisäosassa vasemmalla pyöreään muotoon sijoitettu muotoilijan nimi ja elinvuodet, oikealla osa pöydän tai tuolinjalasta ja kolikon liikkeeseenlaskuvuosi 2014. Rahan on suunnitellut Pro Finlandia -mitalilla palkittu Harri Koskinen. Liikkeellelaskuvuoden alapuolella on Rahapajan tunnus. Lyöntimäärä 1,0 milj. kpl.
2015	Tammikuussa 2015 laskettiin liikkeelle säveltäjä Jean Sibeluksen (1865-1957) syntymän 150-vuotisraha. Kolikossa on sisäosassa kuvattu tähtitaivasta sekä mäntypuita. Sibelius kuvattiin kotonaan Ainolassa usein mäntymaisemassa. Kolikon oikeassa reunassa on nimi ja etu- ja sukunimen välissä liikkeeseenlaskuvuosi 2015. Rahan on suunnitellut Nora Tapper. Oikealla mäntypuiden keskellä on Rahapajan tunnus. Lyöntimäärä 1,0 milj. kpl.
2015	Elokuussa 2015 laskettiin liikkeelle Eurolipun 30-vuotisraha. Jokaisen euromaan rahan ulkoasu pohjautuu yhteiseen teemaan, jossa 12 ihmishahmoa on kuvattu EU:n tähtilipun ympärille. 12 hahmoa kuvaavat alkuperäisiä EU-maita. Kuvan ympärillä kiertää maan nimi julkaisijamaan omalla kielellä ja englanniksi sekä vuosiluvut 1985-2015.EU-lippua juhlistava raha on neljäs yleiseurooppalainen erikoiskakkonen. Aiemmat julkaisut ovat vuosilta 2007 (Rooman sopimus), 2009 (Euro 10v) ja 2012 (Eurokolikot ja -setelit 10v). Raha on kreikkalaisen Georgios Stamatopoulosin suunnittelema. Vuosilukujen vasemmalla puolella on Rahapajan tunnus. Lyöntimäärä 0,5 milj. kpl.

Suomalaiset euroarvoiset juhlarahat

Suomi julkaisee euroarvoisia juhlarahoja. Tyypillisesti joka vuosi liikkeelle lasketaan perusmetallinen 5 €:n kolikko, kaksi hopeista 10 €:n kolikkoa ja kultainen kolikko. Kultaisten juhlarahojen nimellisarvo on ollut 20 €, 50 € tai 100 €.

Luettelo julkaistuista juhlarahoista on Rahapajan sivuilla [1].

5 euroa

Kuva	Aihe	Vuosi	Lyöntimäärä		Materiaali	Halkaisija	Paino
			Bu	Proof
	Jääkiekon MM-kisat	2003	150 000	–	Kehä: Nordic Gold, Keskus: Kuparinikkeli	35 mm	20,2 g
	Yleisurheilun MM-kilpailut	2005	169 995	5 005	Kehä: Kuparinikkeli, Keskus: Nordic Gold		19,8 g
	Ahvenanmaan demilitarisointi 150 vuotta	2006	55 000	–	Nordic Gold		18,7 g
	Suomen EU-puheenjohtajuus	2006	100 000	–	Kehä: Alumiinipronssi, Keskus: Kuparinikkeli	27,25 mm	9,81 g
	Itsenäinen Suomi 90 vuotta	2007	130 000	20 000	Kehä: Kuparinikkeli, Keskus: Nordic Gold	35 mm	19,81 g
	Suomalainen tiede ja tutkimus	2008	25 000		Kehä: Nordic Gold, Keskus: Kuparinikkeli		19,6 g
	2012 jääkiekon MM-kisat	2012	180 000		Kehä: Alumiinipronssi, Keskus: Kuparinikkeli	27,25 mm	9,8 g
	Maakuntarahat
	Varsinais-Suomi	2010	90 000	30 000	Kehä: Nordic Gold, Keskus: Kuparinikkeli	27,25 mm	9,8 g
	Satakunta
	Häme	2011	100 000	20 000
	Savo
	Uusimaa
	Karjala
	Pohjanmaa
	Lappi
	Ahvenanmaa
	Maakuntien rakennukset
	Jätkänkynttilä-silta, Lappi	2012	55 000	10 000	Kehä: Alumiinipronssi, Keskus: Kuparinikkeli	27,25 mm	9,8 g
	Helsingin tuomiokirkko ja Uspenskin katedraali, Uusimaa

10 euroa

Aihe	Vuosi	Lyöntimäärä		Materiaali	Halkaisija	Paino
		Bu	Proof
Elias Lönnrot ja kansanrunous	2002	40 000		92,5 % hopeaa	38,6 mm	27 g
Helsingin olympialaiset 50 vuotta		10 000	34 800			27,4 g
Anders Chydenius	2003	30 000
C. G. E. Mannerheim ja Pietari		7 100	27 900
J. L. Runeberg ja runous	2004	5 600	22 700
Tove Jansson ja lastenkulttuuri		50 000	20 000
60 Rauhan vuotta	2005	5 000	55 000			25,5 g
Tuntematon sotilas ja suomalainen elokuvataide		25 000	15 000
Johan Vilhelm Snellman	2006	7 000	29 000
Eduskuntauudistus 100 vuotta		10 000	20 000
A. E. Nordenskiöld ja Koillisväylä	2007	7 000	33 000
Mikael Agricola ja suomen kieli		6 000	24 000
Suomen lippu	2008	9 000	26 000
Mika Waltari		5 000	15 000
Fredrik Pacius	2009	7 000	28 000
Valtioneuvosto 200 vuotta		5 000	15 000
Eero Saarinen ja arkkitehtuuri	2010	6 000	20 000
Minna Canth ja tasa-arvo			14 000		38,66 mm
Konsta Jylhä ja kansanmusiikki		5 000	10 000		38,6 mm

20 euroa

Aihe	Vuosi	Lyöntimäärä		Materiaali	Halkaisija	Paino
		Bu	Proof
Yleisurheilun MM-kilpailut	2005	–	30 000	90 % kultaa	13,9 mm	1,73 g
Rauha ja turvallisuus	2009	3 500	11 500	92,5 % hopeaa	38,61 mm	33,62 g
Lapset ja luovuus	2010		10 000

50 euroa

Aihe	Vuosi	Lyöntimäärä		Materiaali	Halkaisija	Paino
		Bu	Proof
Rahataiteen juhlaraha	2003	–	10 600	Kehä: 92,5 % hopeaa, Keskus: 75 % kultaa	27,25 mm	12,89 g
Suomen EU-puheenjohtajuus	2006	–	8 000			12,8 g

100 euroa

Aihe	Vuosi	Lyöntimäärä		Materiaali	Halkaisija	Paino
		Bu	Proof
Ensimmäinen suomalainen kultaeuro	2002	–	25 000	90 % kultaa	22 mm	8,64 g
Albert Edelfelt ja maalaustaide	2004	–	8 500
Itsenäinen Suomi 90 vuotta	2007	–	9 000	91,7 % kultaa		8,48 g
Suomen sota ja autonomian synty (1808-1809)	2008	–	6 700
Porvoon valtiopäivät 200 vuotta	2009	–	7 500			6,78 g
Suomalainen raha 150 vuotta	2010	–	7 000			5,65 g

Aiheesta muualla

• Valtiovarainministeriön tiedote EU:n laajentumisen erikoisrahasta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Valtiovarainministeriön tiedote YK-erikoisrahasta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Suomalaiset juhlarahat (Suomen Rahapaja)
• Suomalaiset juhlarahat (suomen moneta)^{[vanhentunut linkki]}
• Suomen juhlarahat tietoineen ja kuvineen
• Suomen Pankin tiedote eurokolikoiden lyöntimääristä
• Keraily.info: Suomi erikoiseurot 2004-2012