Slovenia Eurovision laulukilpailussa
Slovenia | |
---|---|
Paikallinen TV-asema | RTVSlo |
Esiintymiset | |
Esiintymiskerrat | 29 |
Ensiesiintyminen | 1993 |
Paras sijoitus | 7. (1995, 2001) |
Huonoin sijoitus | 25. (2014) |
Paras pistemäärä | 107 (2019) |
Huonoin pistemäärä | 5 (SF: 2004) |
Viimeinen sija | 2 (SF: 2013, SF: 2022) |
Slovenia on osallistunut Eurovision laulukilpailuun vuodesta 1993 lähtien, jolloin maa voitti erityisen Itä-Euroopan esiraadin ja pääsi mukaan loppukilpailuun. Loppukilpailussa sijoittui kuitenkin huonoiten jatkoonpäässeistä. Slovenian paras sijoitus on seitsemäs, vuosilta 1995 ja 2001. Huonoin sijoitus on vuoden 2014 kilpailun finaalin toiseksi viimeiseksi jäänyt sija.
Slovenian laulun valinta on aiheuttanut toistuvasti polemiikkia siitä kuinka tuomaristojen äänten takia kansan suosikit jäävät jälkeen. Esimerkiksi Saša Lendero on sijoittunut kahtena vuonna (2005 ja 2006) toiseksi, joskin vuonna 2005 käytössä oli pelkästään puhelinäänestys. Tuolloin hän hävisi paikallisen Idols-kisan voittajalle, Omar Naberille.
Slovenia on esittänyt suurimman osan kappaleistaan sloveenin kielellä.
Sijoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyinen pistejärjestelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1975 kehitettiin uusi äänestyskäytäntö. Jokaisesta osallistujavaltiosta annetaan ääniä 10 parhaimmalle esitykselle. Parhaalle esitykselle annetaan 12 pistettä, toiselle 10 pistettä ja seuraaville pisteet 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2 ja 1.
Vuosi | Esittäjä | Kappale | Sijoitus | Pisteet |
1993 | 1x band | Tih deževen dan | 22 / 25 | 9 |
1995 | Darja Švajger | Prisluhni mi | 7 / 23 | 84 |
1996 | Regina | Dan najlepših sanj | 21 / 23 | 16 |
1997 | Tanja Ribič | Zbudi se | 10 / 25 | 60 |
1998 | Vili Resnik | Naj bogovi slišijo | 18 / 25 | 17 |
1999 | Darja Švajger | For a thousand years | 11 / 23 | 50 |
2001 | Nuša Derenda | Energy | 7 / 23 | 70 |
2002 | Sestre | Samo ljubezen | 13 / 24 | 33 |
2003 | Karmen | Nanana | 23 / 26 | 7 |
Kaksivaiheinen loppukilpailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2003 EBU:ssa päätettiin muuttaa laulukilpailun rakennetta. Semifinaali ja finaali käytiin kahtena eri päivänä ja laulukilpailuun voi osallistua korkeintaan 40 valtiota. Kansainvälisessä finaalissa suora finaalipaikka on edellisenä vuonna 10 parhaiten menestyneellä valtiolla sekä suurimmilla laulukilpailun rahoittajamailla Saksalla, Ranskalla, Espanjalla ja Isolla-Britannialla. Ne valtiot, jotka eivät päässeet suoraan finaaliin, kilpailevat finaalipaikasta semifinaalissa. 10 parhaiten menestynyttä valtiota semifinaalissa pääsevät finaaliin.
Vuosi | Esittäjä | Laulu | Finaali | Semifinaali | ||
Sijoitus | Pisteet | Sijoitus | Pisteet | |||
2004 | Platin | Stay forever | – | – | 21 / 22 | 5 |
2005 | Omar Naber | Stop | – | – | 12 / 25 | 69 |
2006 | Anžej Dežan | Mr Nobody | – | – | 16 / 23 | 49 |
2007 | Alenka Gotar | Cvet z juga | 15 / 24 | 66 | 7 / 28 | 140 |
Kaksi semifinaalia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2008 päätettiin ottaa käyttöön kahden semifinaalin järjestelmä, jossa suurimmat rahoittajamaat ja edellisen vuoden voittaja ovat automaattisesti finaalissa. Kaikki muut valtiot kilpailevat finaalipaikasta kahdessa semifinaalissa, joista jatkoon pääsee yhteensä 20 maata. Vuosina 2004–2010 Espanja, Iso-Britannia, Ranska ja Saksa pääsivät automaattisesti finaaliin. Italia palasi kisoihin vuonna 2011 ja isona rahoittajamaana on automaattisesti finaalissa.[1]
Vuosi | Esittäjä | Laulu | Finaali | Semifinaali | Huom. | ||
Sijoitus | Pisteet | Sijoitus | Pisteet | ||||
2008 | Rebeka Dremelj | Vrag naj vzame | – | – | 11 / 19 | 36 | Esitys ei läpäissyt semifinaalia. |
2009 | Quartissimo | Love symphony | – | – | 16 / 19 | 14 | Esitys ei läpäissyt semifinaalia. |
2010 | Ansambel Roka Žlindre & Kalamari | Narodnozabavni rock | – | – | 16 / 17 | 6 | Esitys ei läpäissyt semifinaalia. |
2011 | Maja Keuc | No One | 13 / 25 | 96 | 3 / 19 | 112 | |
2012 | Eva Boto | Verjamem | – | – | 17 / 18 | 31 | Esitys ei läpäissyt semifinaalia. |
2013 | Hannah | Straight Into Love | – | – | 16 / 16 | 8 | Jäi 1. semifinaalissa viimeiselle sijalle. |
2014 | Tinkara Kovač | Round and Round | 25 / 26 | 9 | 10 / 15 | 52 | |
2015 | Maraaya | Here For You | 14 / 27 | 39 | 5 / 17 | 92 |
Uusi pisteidenlaskujärjestelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2016 otettiin käyttöön uusi pisteidenlaskujärjestelmä, jolla halutaan pitää jännitys loppuun asti.[2] Ennen vuotta 2016 voittaja saattoi selvitä jo hyvin varhaisessa vaiheessa pisteidenlaskua. Tämän ja usein moititun pisteiden vääristymisen takia haluttiin antaa molemmille äänestysryhmille täysin oma valta, joten pisteet jaettiin. Uudessa systeemissä jokaisen osallistujamaan raadit antavat pisteet 1-8, 10 ja 12. Sen jälkeen puhelinäänet julistetaan könttäsummina. Näin ollen voittaja selviää vasta kun eniten puhelinääniä saanut maa saa pisteet.
Vuosi | Esittäjä | Laulu | Finaali | Semifinaali | Huom. | ||
Sijoitus | Pisteet | Sijoitus | Pisteet | ||||
2016 | ManuElla | Blue and Red | – | – | 14 / 18 | 57 | Esitys ei läpäissyt semifinaalia. |
2017 | Omar Naber | On My Way | – | – | 17 / 18 | 36 | Esitys ei läpäissyt semifinaalia. |
2018 | Lea Sirk | Hvala, ne! | 22 / 26 | 64 | 8 / 18 | 132 | |
2019 | Zala Kralj & Gašper Šantl | Sebi | 14 / 26 | 107 | 6 / 17 | 167 | |
2020 | Ana Soklič | Voda | Euroviisut peruttiin koronaviruspandemian vuoksi. | ||||
2021 | Ana Soklič | Amen | – | – | 13 / 16 | 44 | Esitys ei läpäissyt semifinaalia. |
2022 | Last Pizza Slice | Disko | – | – | 17 / 17 | 15 | Jäi 1. semifinaalissa viimeiselle sijalle. |
2023 | Joker Out | Carpe Diem | 21 / 26 | 78 | 5 / 16 | 103 | |
2024 | Raiven | Veronika | 23 / 26 | 27 | 9 / 15 | 51 |
Kapellimestarit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosina 1956–1998 Eurovision laulukilpailussa lauluja säesti suuri viihdeorkesteri jousineen, puhaltimineen ja komppiryhmineen. Jokainen maa lähetti kilpailuun oman kapellimestarin, joka vastasi laulun sovituksesta ison orkesterin säestämänä.[3] Slovenia osallistui myös vuoden 1993 Eurovision laulukilpailun esikarsintaan Kvalifikacija za Millstreet, jossa Slovenian kappaletta johti Petar Ugrin.[4] Slovenian kappale esitettiin ilman orkesterisäestystä vuonna 1998, mutta esityksen alussa nähtiin kapellimestari Mojmir Sepen kumarrus.[5]
Slovenia kapellimestarit 1993–1997 | |||
Vuosi | Nimi | ||
---|---|---|---|
1993 | Jože Privšek | ||
1995 | |||
1996 | |||
1997 | Mojmir Sepe |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 43 nations on 2011 participants list! eurovision.tv. 31.12.2010. Viitattu 22.6.2017.
- ↑ Biggest change to Eurovision Song Contest voting since 1975 eurovision.tv. 18.2.2016. Viitattu 22.6.2017.
- ↑ Facts & figures eurovision.tv. eurovision.tv. Viitattu 22.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Detailed overview: conductors in 1993 andtheconductoris.eu. Arkistoitu 17.3.2018. Viitattu 20.3.2018.
- ↑ Mojmir Sepe andtheconductoris.eu. Viitattu 22.3.2018.
- ↑ Detailed overview: conductors for Slovenia andtheconductoris.eu. Viitattu 22.3.2018.
Aktiiviset |
Alankomaat · Albania · Armenia · Australia · Azerbaidžan · Belgia · Espanja · Georgia · Irlanti · Islanti · Israel · Italia · Itävalta · Kreikka · Kroatia · Kypros · Latvia · Liettua · Luxemburg · Malta · Moldova · Montenegro · Norja · Portugali · Puola · Ranska · Ruotsi · Saksa · San Marino · Serbia · Slovenia · Suomi · Sveitsi · Tanska · Tšekki · Ukraina · Viro · Yhdistynyt kuningaskunta |
---|---|
Epäaktiiviset |
Andorra · Bosnia ja Hertsegovina · Bulgaria · Marokko · Monaco · Pohjois-Makedonia · Romania · Slovakia · Turkki · Unkari · Valko-Venäjä · Venäjä |
Entiset | |
Epäonnistuneet yritykset |
Kazakstan · Kosovo · Libanon · Liechtenstein · Neuvostoliitto · Qatar · Tunisia |
1950-luku | |
---|---|
1960-luku |
1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 |
1970-luku |
1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 |
1980-luku |
1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 |
1990-luku |
1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 |
2000-luku |
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009 |
2010-luku |
2010 · 2011 · 2012 · 2013 · 2014 · 2015 · 2016 · 2017 · 2018 · 2019 |
2020-luku |
1950– | |
---|---|
1960– |
Lontoo · Cannes · Luxemburg · Lontoo · Kööpenhamina · Napoli · Luxemburg · Wien · Lontoo · Madrid |
1970– |
Amsterdam · Dublin · Edinburgh · Luxemburg · Brighton · Tukholma · Haag · Lontoo · Pariisi · Jerusalem |
1980– |
Haag · Dublin · Harrogate · München · Luxemburg · Göteborg · Bergen · Bryssel · Dublin · Lausanne |
1990– |
Zagreb · Rooma · Malmö · Millstreet · Dublin · Dublin · Oslo · Dublin · Birmingham · Jerusalem |
2000– |
Tukholma · Kööpenhamina · Tallinna · Riika · Istanbul · Kiova · Ateena · Helsinki · Belgrad · Moskova |
2010– |
Oslo · Düsseldorf · Baku · Malmö · Kööpenhamina · Wien · Tukholma · Kiova · Lissabon · Tel Aviv |
2020– |