Sergei Tarasov
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Miesten ampumahiihto | |||
Maa: Neuvostoliitto | |||
MM-kilpailut | |||
Hopeaa | Lahti 1991 | viesti | |
Pronssia | Lahti 1991 | joukkuekilpailu | |
Maa: Venäjä | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Lillehammer 1994 | normaalimatka | |
Hopeaa | Lillehammer 1994 | viesti | |
Pronssia | Lillehammer 1994 | sprintti | |
Pronssia | Nagano 1998 | viesti | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Ruhpolding 1996 | normaalimatka | |
Kultaa | Ruhpolding 1996 | viesti | |
Hopeaa | Borovets 1993 | normaalimatka | |
Hopeaa | Borovets 1993 | viesti | |
Hopeaa | Canmore 1994 | joukkuekilpailu | |
Hopeaa | Brezno-Osrblie 1997 | takaa-ajo | |
Pronssia | Borovets 1993 | sprintti |
Sergei Petrovitš Tarasov (ven. Сергей Петрович Тарасов, s. 15. helmikuuta 1965) on entinen venäläinen ampumahiihtäjä ja olympiavoittaja.
Tarasov hiihti kolmannen osuuden Neuvostoliiton joukkueessa, joka sijoittui Saksan jälkeen toiseksi Lahden MM-kisojen 1991 viestikilpailussa. Lisäksi hän kuului Neuvostoliiton pronssikvartettiin joukkuekilpailussa. Borovetsin MM-kilpailuissa 1993 hän sijoittui Andreas Zingerlen jälkeen toiseksi normaalimatkalla (20 km), hiihti kolmannen osuuden Venäjän viestijoukkueessa, joka sai Italian jälkeen hopeaa sekä sijoittui pronssille sprintissä (10 km) Mark Kirchnerin ja Jan Åge Tyldumin vietyä kirkkaammat mitalit.
Lillehammerin olympialaisissa 1994 Tarasov voitti kultaa normaalimatkalla 3,4 sekunnin erolla Frank Luckiin – molemmat ampuivat kolme sakkominuuttia. Sprinttikilpailussa Tarasov kiersi yhden sakkokierroksen ja saavutti pronssia 20 sekuntia puhtaasti ampuneelle Sergei Tšepikoville hävinneenä. Viestissä hän hiihti jälleen kolmannen osuuden Venäjän hopeajoukkueessa – kultaa voitti Saksa. Samana vuonna hän kuului lisäksi Venäjän hopeamiehistöön MM-joukkuekilpailussa Canmoressa.
Tarasov voitti Ruhpoldingin MM-kisoissa 1996 kultaa sekä normaalimatkalla että viestissä, jossa hän hiihti jälleen kolmannen osuuden. Brezno-Osrblien MM-kilpailuissa 1997 hän oli takaa-ajokilpailussa toinen Viktor Maigurovin jälkeen. Tarasov saavutti pronssia vielä Naganon olympiaviestissä 1998, jossa hän hiihti Venäjän joukkueessa tutun kolmannen osuuden.
Tarasov voitti maailmancupissa neljä osakilpailua: Lillehammerin kultamitalikilpailun lisäksi 10 km Ruhpoldingssa kaudella 1990–1991 sekä 20 km Bad Gasteinissa kaudella 1993–1994 ja Ruhpoldingissa kaudella 1995–1996. Lisäksi hän sijoittui kolme kertaa toiseksi ja kolmanneksi. Kokonaispisteissä hän oli parhaimmillaan kuudes kaudella 1995–1996.
Tarasov myönsi vuonna 2015 käyttäneensä veridopingia Albervillen talviolympialaisissa 1992. Veritankkaus epäonnistui kuitenkin pahan kerroin, sillä veri oli joko saastunut tai se oli vaihtunut toisen henkilön vereen. Tarasovin pulssi räjähti Albertvillen ensimmäisissä harjoituksissa, hänen sydämensä hakkasi neljän vuorokauden ajan 160 kertaa minuutissa ja hän kävi lähellä kuolemaa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sergei Tarasov Kansainvälinen ampumahiihtoliitto (IBU). (englanniksi)
- Sports123 Biathlon (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Karmea dopingkokeilu vei olympiavoittajan kuoleman porteille MTV Urheilu. 14.2.2015. Viitattu 23.10.2022.
1960: Klas Lestander | 1964: Vladimir Melanin | 1968: Magnar Solberg | 1972: Magnar Solberg | 1976: Nikolai Kruglov | 1980: Anatoli Aljabjev | 1984: Peter Angerer | 1988: Frank-Peter Roetsch | 1992: Jevgeni Redkin | 1994: Sergei Tarasov | 1998: Halvard Hanevold | 2002: Ole Einar Bjørndalen | 2006: Michael Greis | 2010: Emil Hegle Svendsen | 2014: Martin Fourcade | 2018: Johannes Thingnes Bø | 2022: Quentin Fillon Maillet |