Saladin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee sulttaani Saladinia. Britannian Kuninkaallisen laivaston aluksesta katso HMS Saladin.
Saladin
Egyptin ja Syyrian sulttaani
Valtakausi 11741193
Kruunajaiset 1174
Edeltäjä Al-Adid
Seuraaja Al-Aziz Uthman (Egypti)
Al-Afdal (Syyria)
Syntynyt 1137 tai 1138
Tikrit, Mesopotamia (nykyisessä Irakissa)[1]
Kuollut 4. maaliskuuta 1193
Damaskus, (nykyisessä Syyriassa)[1]
Puoliso Iṣmat ad-Dīn Khātūn
Lapset Al-Afdal ibn Salah ad-Din
Al-Aziz Uthman
Az-Zahir Ghazi
Suku aijubidit
Isä Najm al-Dīn Ayyūb
Uskonto sunnalaisuus
Saladinin rintakuva Kairon Sitadellissa.

Saladin (arab. صلاح الدين يوسف بن أيوب‎, Ṣalāḥ ad-Dīn Yūsuf ibn ’Ayyūb, kurdiksi سهلاحهدین ئهیوبی‎, Selah'edînê Eyubî, pers. ‏صلاح‌الدین ایوبی‎, Salāh-od-Din-e Ayyubi; n. 1138 Tikrit4. maaliskuuta 1193 Damaskos) oli kurdilainen muslimihallitsija, joka perusti aijubidien dynastian Egyptissä ja Syyriassa. Hän taisteli myös ristiretkeläisiä vastaan ja tuli tunnetuksi sotataidoistaan ja armeliaisuudestaan.[2]

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saladin oli syntyjään kurdi. Vuonna 1152 hän astui Syyrian hallitsijan Nur al-Dinin palvelukseen ja osoitti pian pätevyytensä taisteluissa ristiretkivaltioita vastaan. Hänen sedästään Shirkuhista tuli 1169 Egyptin visiiri, mutta setä kuoli kahden kuukauden kuluttua, ja Saladin otti hänen paikkansa. Saladin teki Egyptistä aijubidien vasallivaltion Egyptin fatimidihallitsijoiden valituksista huolimatta. Hän syrjäytti Egyptin kalifaatin 1171 ja otti sulttaanin arvonimen.[3]

Saladin ei Nur al-Dinin käskyistä huolimatta halunnut aloittaa sotaa Jerusalemin kuningaskuntaa vastaan, ja siksi Nur al-Din oli jo aloittamassa sodan Saladinia vastaan mutta kuoli vuonna 1174. Saladin käytti tilannetta hyväkseen ja valtasi Damaskoksen mutta hän ei kyennyt valtaamaan kahta tärkeää kaupunkia Aleppoa ja Mosulia, joita Nur al-Din oli hallinnut.

Vuonna 1187 Saladin hyökkäsi Jerusalemin kuningaskuntaa vastaan ja murskasi kuningaskunnan joukot Hattinin taistelussa.[3] Hän myös vangitsi Jerusalemin kuninkaan Guy de Lusignanin. Jerusalemin kaupungin Saladin valtasi 3. lokakuuta 1187.[3] Pian kaikki kaupungit Tyrosta lukuun ottamatta olivat hänen hallussaan.

Saladinin hauta Damaskoksessa vuonna 2008.

Jerusalemin kukistuminen sai aikaiseksi kolmannen ristiretken, jossa läntinen kristikunta valtasi takaisin Akkon kaupungin. Englannin kuningas Rikhard I Leijonamieli löi Saladinin Arsufin taistelussa vuonna 1191. Saladin ja Rikhard sopivat vuonna 1192, että Jerusalem pysyisi muslimien käsissä mutta olisi avoin kristityille pyhiinvaeltajille.[2]

Saladin kuoli seuraavana vuonna 4. maaliskuuta 1193 Damaskoksessa.[1] Hänen muistokseen Damaskokseen rakennettiin mausoleumi.

Populaarikulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saladinin hahmo on mukana Ridley Scottin vuonna 2005 ohjaamassa elokuvassa Kingdom of Heaven - Taivas maan päällä ja Peter Flinthin vuonna 2007 ohjaamassa elokuvassa Arn – Temppeliritari, jossa hänet esitetään viisaana ja armeliaana johtajana.

Assassin’s Creed -tietokonepelissä kaduilla toimivat julistajat mainitsevat Saladinin nimen. Saladin on mukana yhtenä tärkeimmistä hahmoista peleissä Civilization IV, Stronghold: Crusader ja Medieval 2: Total War: Kingdoms. Age of Empires II ja Stronghold: Crusader -pelissä on Saladiniin liittyvä osio.

Saladinin kuva dirham-kolikossa noin vuodelta 1190.
  1. a b c Walker, Paul E.: Saladin Encyclopædia Britannica. 24.9.2018. Viitattu 1.10.2018.
  2. a b Ismail Abaza: Saladin (Salah al-Din Yusuf Ibn Ayyub) and his Cairo Tour Egypt.
  3. a b c Berndl, Hattsten, Knebel, Udelhoven: Maailmanhistoria. Parragon, 2007. ISBN 978-1-4054-8283-7

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]