Sōryū
| Sōryū | |
|---|---|
 Sōryū tammikuussa 1938. |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Kuren laivastoarsenaali |
| Kölinlasku | 20. marraskuuta 1934 |
| Laskettu vesille | 23. joulukuuta 1935 |
| Palveluskäyttöön | 29. joulukuuta 1937 |
| Loppuvaihe | upotettu 4. kesäkuuta 1942 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
15 900 t (standardi) 19 500 t (kuormattu) |
| Pituus | 222 m |
| Leveys | 21 m |
| Syväys | 7,44 m |
| Koneteho | 152 000 shp) |
| Nopeus | 34,5 solmua |
| Miehistöä | 1 103 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
12 × 127 mm/40 tykkiä 28 × 25 mm ilmatorjuntatykkiä 71 × lentokonetta |
Sōryū (jap. 蒼龍) oli keisarillisen Japanin laivaston vuonna 1937 palvelukseenotettu lentotukialus toisessa maailmansodassa. Alukselta toimineet lentokoneet hyökkäsivät Pearl Harboriin, Wakensaarelle ja Darwiniin. Alus osallistui myös iskuun Intian valtamerelle ennen kohtalokasta Midwayn taistelua kesäkuussa 1942.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus oli toinen kahdesta vuosien 1931–1932 laivaston täydennysohjelman suuresta lentotukialuksesta. Alus tilattiin vuoden 1934 hankinnoissa Kuren laivastontelakalta, missä köli laskettiin 20. marraskuuta 1934. Alus laskettiin vesille vuotta myöhemmin 23. joulukuuta ja valmistui 29. joulukuuta 1937.[1] Poiketen keisarillisen Japanin laivaston aiemmista lentotukialuksista, jotka olivat taisteluristeilijöistä muutettuja, Sōryū suunniteltiin alusta alkaen lentotukialukseksi. Siinä oli otettu huomioon kevyestä lentotukialuksesta Ryūjōsta saadut kokemukset.
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluksen päälliköksi nimitettiin 25. marraskuuta 1940 Kosaka Kanae. Alus liitettiin 10. huhtikuuta 1941 keisarillisen Japanin laivaston 1. ilma-armeijan 2. lentotukialusviirikköön. Alus liitettiin 10. heinäkuuta FU-operaatioiden (10.-30. heinäkuuta) FU-GO-saattajaosastoon, minkä vuoksi alus lähti Jokosukasta Hiryūn kanssa. Viirikkö saapui 14. heinäkuuta Makolle ja edelleen 16. heinäkuuta Samahiin. Viirikön lentokoneita siirrettiin maatukikohtiin maihinnousun aikana.[2]
Alus lähti 25. heinäkuuta Samahista Hiryūn, 7. risteilijäviirikön ja 23. hävittäjäviirikön kanssa. Osasto suojasi Saigoniin matkannutta 39 aluksen joukkojenkuljetussaattuetta. Saattueen kaukosuojana oli Japanin 3. laivaston lippulaiva Ashigara ja kevyt risteilijä Nagaran johtaman 5. hävittäjälaivueen viisi hävittäjää. Joukot nousivat 28. heinäkuuta maihin kohtaamatta vastarintaa lähellä Saigonia. Suojausosasto pysähtyi Condorissa ja St. Jamesissa ennen saapumistaan Samahiin 1. elokuuta ja 7. elokuuta Kagoshimaan, jossa Sōryūsta tehtiin 2. lentotukialusviirikön lippulaiva. Alus viipui Kyushun vesillä kuukauden loppuun.[2]
Alus lähti 6. syyskuuta Kagoshimasta Tokionlahdelle ja saapui kaksi päivää myöhemmin Jokosukaan. Ennen siirtoaan kuivatelakalle alus luovutti 22. syyskuuta lippulaivan tehtävät Hiryūlle. Aluksen päälliköksi nimitettiin 6. lokakuuta Yanigimoto Ryusaku. Alus vapautui telakalta 8. lokakuuta.[2]
Alus lähti 24. lokakuuta Jokosukasta ja saapui kaksi päivää myöhemmin Kagoshimaan, jossa se vastaanotti lippulaivan tehtävät Hiryūlta. Alus lähti 18. marraskuuta viirikkönsä kanssa Hitokappunlahdelle, jonne se saapui 22. marraskuuta.[2]
Hyökkäys Pearl Harboriin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vara-amiraali Chuichi Nagumon johtama laivasto-osasto, johon kuuluivat 1., 2. ja 5. lentotukialusviiriköt saattajineen, lähti 26. marraskuuta Hittokappunlahdelta Havaijin operaatioon. Osaston tankkaamiseksi järjestettiin kaksi tankkausosastoa, jotka liittyivät osastoon.[2]
Sōryū osallistui Pearl Harboriin tehtyyn hyökkäykseen. Alukselta nousi 7. joulukuuta kaksi hyökkäysaaltoa Yhdysvaltain laivastotukikohtaan. Ensimmäisen aallon maaleina olivat panssaripommein USS Nevada, USS Tennessee ja USS West Virginia sekä torpedoin USS Utah, USS California ja USS Raleigh. Koneet iskivät myös Berbers Pointin lentotukikohtaan. Toisen aallon kohteina olivat California ja Raleigh, Kaneohe Bayn lentotukikohta sekä telakka.
Alus erkani muusta takaisin Japanin kotisaarille palaavasta laivasto-osastosta 16. joulukuuta. Sen lentokoneet hyökkäsivät Hiryūn lentokoneiden kanssa Waken saarta vastaan. Saari antautui viisi päivää hyökkäyksen alkamisen jälkeen.
Uppoaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus otti osaa Midwayn taisteluun. Neljä ensimmäistä Yhdysvaltain laivaston ilmavoimien tekemää torpedohyökkäystä (TBD Devastator) onnistuttiin torjumaan, mutta välittömästi tämän jälkeen SBD Dauntless - syöksypommittajat iskivät tukialuksen kimppuun. Sōryūun osui kolme 500 kilon panssaripommia keskelle lentokantta juuri, kun kansi oli täynnä lähtövalmiita pommittajia. Alus syttyi palamaan ja sammutustyö osoittautui toivottomaksi.
Alus upposi 4. kesäkuuta 1942 ja vei mukanaan yli 700 miestä ja päällikkönsä, joka kieltäytyi pelastuksesta upseerinkunniansa nimessä. Se poistettiin alusluettelosta 10. elokuuta.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]|
|
Edeltäjä: Ryūjō |
Keisarillisen Japanin laivaston lentotukialusluokat | Seuraaja: Hiryū |
| S: ainoa laatuaan • C: valmistettu jonkin muun aluksen rungolle • K: kesken sodan päättyessä |