Raad al-Hamdani

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Raad al-Hamdani
Hamdani vuonna 2009
Hamdani vuonna 2009
Henkilötiedot
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)  Irak
Taistelut ja sodat Jom kippur -sota
Irakin–Iranin sota
Persianlahden sota
Irakin sota
Sotilasarvo kenraaliluutnantti
Joukko-osasto Tasavaltalaiskaarti

Raad al-Hamdani on entinen irakilainen kenraaliluutnantti, joka palveli maan tasavaltalaiskaartissa. Hän osallistui eri komentotehtävissä Irakin–Iranin sotaan, Persianlahden sotaan ja Irakin sotaan. Sotien jälkeen hän on asunut Ammanissa ja antanut esimerkiksi sodan vaiheisiin liittyviä haastatteluja.

Hamdanivalmistui sotatieteiden kandidaattina Irakin sotilasakatemiasta Bagdadissa vuonna 1970,opiskeli vuodesta 1980 Bakr-yliopistossa korkeampia sotilasopintoja ja suoritti sotatieteiden maisterin tutkinnon Irakin esikuntakorkeakoulussa. Vuonna 1992 al-Hamdanista tuli sotatieteiden tohtori Irakin sotakorkeakoulusta.[1]

Sotilasurallaan al-Hamdani palveli useissa eri panssariyksiköissä. Jom kippur -sodassa Israelia vastaan al-Hamdani oli joukkueenjohtaja. Vuosina 1977-1979 hän oli kouluttaja panssarikoululla ja vuonna 1980 Irakin taktisella koululla. Irakin–Iranin sodassa al-Hamdani komensi ja toimi esikuntatehtävissä useissa eri panssari- ja tiedusteluyksiköissä. Hänestä oli tullut myös Irakin tasavaltalaiskaartiin jäsen toimien järjestön kouluttavana upseerina vuosina 1987–1989. Irakin–Iranin sodan jälkeen al-Hamdani toimi 17. tasavaltalaiskaartin panssariprikaatin, tavallisen armeijan 6. panssaridivisioonan ja myöhemmin tasavaltalaiskaartin Medina Munawara -divisioonan komentajana.[1]

Persianlahden sodan aikana tuolloisen prikaatinkenrraali al-Hamdanin 17. panssariprikaatin joukot osallistuivat Kuwaitin valtaukseen. Hänen mukaansa irakilaisia olisi ohjeistettu minimisoimaan kuwaitilaisten tappiot, koska monet Irakin asevoimien johtajista näkivät nämä edelleen "arabiveljinään" ja voitto olisi joka tapauksessa varma.[2]

Tasavaltalaiskaartista tuli tavallisesta armeijasta itsenäinen armeijansa Persianlahden sodan jälkeen vuonna 1995 ja yksi sen kahdesta uudesta armeijakunnan esikunnasta tuli "Al-Fath al-Mubin". Hamdanista tehtiin sen komentaja vuonna 1999.[3]

Vuoden 2003 Irakin sodan puhjetessa al-Hamdani oli tasavaltalaiskaartin II armeijakunnan komentaja ja sotilasarvoltaan kenraaliluutnantti.[1] Sodan sytyttyä al-Hamdani tajusi Yhdysvaltojen joukkojen yrittävän edetä suoraan Bagdadiin Eufratin länsipuolella. Hän määräsi tasavaltalaiskaartin divisioona "Al-Madinan" joen yli puolustusasemiin Karbalan käytävässä Karbalan kauppungin ja Razzzazajärven välissä Bagdadin eteläpuolella. Ongelmaksi alkoi muodostua ylimmän johdon paniikki. Vain osa joukoista pääsi asemiin käytävässä, ennen kuin Saddam Hussein antoi määräyksen pysäyttää joukot peläten ansaa. Käytävään päätyi näin vain kaksi rykmenttiä. Bagdad-divisioona määrättiin puolustamaan Tigrisjoen siltoja ja Al-Nida-divisioona jäi takarintamaan. Nebukadressar-divisioona liikkui Al-Hillaan.[3]

Ongelmat ylemmän johdon kanssa eivät päättyneet. Qusay Hussein piti tapamisen kenraaliensa kanssa. Hänen mukaansa Yhdysvallat suunnitteli hyökkäystä Jordaniasta ja Al-Nida-divisioona tulisi siirtää pohjoiseen Bagdadin suojaamiseksi. Hamdani vastusti mainiten Yhdysvaltojen yrittävän ylittää Eufratin nopeasti Karbalassa, minkä jälkeen he olisivat Bagdadin liepeillä etelästä. Hamdani vertasi tilannetta toisen maailmansodn strategiakeskusteluihin Hitlerin bunkkerissa. Al-Nida päädyttiin joka tapauksessa määräämään kohti pohjoista, minkä lisäksi kaikki joukot määrättiin vetäytymään Karbalasta Eufratin toiselle puolelle. Hamdani sai myöhemmin käskyn järjestää vastahyökkäyksen 2.–3. huhtikuuta Jurf al-Sakharin sillan tuhoamiseksi, yrittäen viivyttää amerikkalaisten etenemistä.[3]

Hamdani oli siirtänyt kohti Karbalaa 10. panssariprikaatin. Suunnitelmana oli ajaa räjähteillä täytettyjä kuorma-autoja sillalle ja räjäyttää silta niitä käyttäen. 10. prikaati liikkui yön pimeydessä, mutta sen liike havaittiin tästä huolimatta. Koalition ilmavoimat alkoivat tuhota sen kalustoa. Aamun koittaessa sitä moukaroitiin myös tykistöllä ja panssariajoneuvoin. Prikaati vetäytyi ja 3. huhtikuuta al-Hamdani ilmoitti esimiehilleen hyökkäyksen epäonnistuneen. Koalition joukot ylittivät joen ja toisella puolella irakilaiset joukot pakenivat. Hamdani käski alaistensa palata koteihinsa. 10. prikaati, joka oli kunnostautunut Iranin vastaisessa sodassa, oli tuhoutunut. Saddam pakeni Bagdadista 9. huhtikuuta ja sota oli käytännössä hävitty.[3]

Sodan jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamdani palasi itse kotiinsa Bagdadissa. Yhdysvaltalaisjoukot pidättivät ja kuulustelivat häntä, mutta hänet päästettiin vapaaksi. Hamdanin mukan hän alkoi saada uhkauksia Irakin uudelta šiiajohtoiselta hallinnolta. Hän muutti Jordanian Ammaniin. Hamdani oli Ammanissa yhteyksissä yhdysvaltalaisten kanssa ja keskusteli myöhemmin Yhdysvaltojen toteuttamasta ideasta aseistaa Irakin sunneja taistelemaan islamisteja vastaan.[4]

Hamdani on sotien jälkeen antanut Irakin sodan tapahtumiin liittyviä haastatteluja.[5][6]

  1. a b c Woods, Kevin M: Saddam's generals: perspectives of the Iran-Iraq War, s. 29. Institute for Defense Analyses, 2011. ISBN 9780160896132 archive.org. (englanniksi)
  2. The Eye of Desert Storm: Inside the Iraqi Army in the First Gulf War All About History. Viitattu 23.9.2024. (englanniksi)
  3. a b c d Pesach Malovany: Wars of Modern Babylon : A History of the Iraqi Army from 1921 to 2003, s. 602-604, 676-682, 689. University Press of Kentucky, 2017. ISBN 978-0-8131-6944-6 (englanniksi)
  4. Mark Perry: The Iraqi Re-Awakening Foreign Policy Magazine. 5.2.2014. Viitattu 23.9.2024. (englanniksi)
  5. Interview Lt. General Raad al-Hamdani Frontline. CBS. Viitattu 23.9.2024. (englanniksi)
  6. Former Commander of the 2nd Corps of the Iraqi Republican Guards General Ra'd Majid Al-Hamdani Reveals Secrets of Saddam Hussein's Decision-Making Before and During the War MEMRI TV. 5.3.2007. The Middle East Media Research Institute. Viitattu 23.9.2024. (englanniksi)