RN Roma (1940)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
RN Roma
Roma
Roma
Aluksen vaiheet
Rakentaja Cantieri Riuniti dell'Adriatico, Trieste, Italia
Kölinlasku 18. syyskuuta 1938
Laskettu vesille 9. kesäkuuta 1940
Palveluskäyttöön 14. kesäkuuta 1942
Poistui palveluskäytöstä Saksan ilmavoimien upottama 9. syyskuuta 1943
Tekniset tiedot
Uppouma 41 376 t (standardi)
51 508 t (kuormattu)
Pituus 240,10 m (kokonaispituus)
Leveys 32,95 m
Syväys 10,44 m
Koneteho 138 035 shp
Nopeus 30 solmua (37 km/h)
Miehistöä 1 920
Aseistus
Aseistus 9 x 381 mm/L50 -tykkiä kolmoistorneissa
12 x 152 mm/L55 Model 1934 -tykkiä kolmoistorneissa
12 x 90 mm/L50 ilmatorjuntatykkiä
20 x 37 mm ilmatorjuntatykkiä
32 x 20 mm ilmatorjuntatykkiä

RN Roma (ital. Regia Nave Roma) oli Italian kuninkaallisen laivaston toisessa maailmansodassa palvellut Vittorio Veneto -luokan taistelulaiva, jonka Saksan ilmavoimat upottivat 9. syyskuuta 1943 Fritz-X-liitopommilla Italian antauduttua ja aluksen ollessa menossa Maltalle antautumaan.

Pääartikkeli: Vittorio Veneto -luokka

Alus tilattiin Cantieri Riuniti dell'Adriaticolta Triestestä, missä köli laskettiin 18. syyskuuta 1938. Alus laskettiin vesille 9. kesäkuuta 1940 ja otettiin palvelukseen 14. kesäkuuta 1942.[1]

Alus siirrettiin viirikkönsä mukana Tarantosta La Speziaan, missä se vapautti Littorion laivaston lippulaivan tehtävistä. Sodan aikana alus ei tehnyt operatiivisia purjehduksia. Se vaurioitui 5. ja 23. kesäkuuta 1943 ilmahyökkäyksissä. Italian antautuessa syyskuussa alus johti laivaston Maltalle. Matkalla alukseen osui kaksi Saksan ilmavoimien lentokoneesta laukaisemaa radio-ohjattua liitopommia, joista toinen läpäisi aluksen keskilaivasta räjähtäen kölin alla ja toinen osui sillan etupuolelle lähelle ammusvarastoon. Hieman osumien jälkeen alus tuhoutui räjähdyksessä upoten nopeasti vieden pääosan miehistöstä mukanaan.[2]

Aluksen hylyn löysi kesäkuussa 2012 vedenalainen robotti Pluto Palla, jonka on suunnitellut italialainen insinööri Guido Gay. Löytöpaikka on 30 kilometria Sardinian pohjoisrannikolta noin 1 000 metrin syvyydessä. Uppoamispaikalla järjestettiin 10. syyskuuta 2012 Italian laivaston fregatilla muistotilaisuus. Italian puolustusministeri Giampaolo Di Paola, joka on meriupseeri, kuvasi kuolleita merimiehiä "tietämättään sankareiksi tulleiksi miehiksi, jotka löysivät paikan historiassa koska suorittivat velvollisuutensa kuolemaansa saakka".[3]

  • Whitley, M. J.: Battleships of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1998. ISBN 1-85409-386-X (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
  1. Whitley, M. J. s. 169
  2. Whitley, M. J. s. 178
  3. The Telegraph viitattu 25.9.2012