Puudutus
Puudutus on lääketieteellinen toimenpide, jossa lamautetaan tuntoaisti ja siten poistetaan kivuntunto tietyllä rajatulla kehon alueella. Tällä tavoin potilaille voidaan suorittaa esimerkiksi kirurgisia toimenpiteitä ilman kipua. Puudutus on yleensä yleisanestesiaa tai sedaatiota turvallisempi toimenpide, joka mahdollistaa pienten toimenpiteiden kivuttoman suorittamisen.[1]
Menetelmiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tyypillisimmin puudutusaine annetaan potilaalle paikallispuduutuksena, lähelle toimenpidealuetta kerta-annoksena annettavana injektiona. Puudutus estää tuntoaistimusta välittävien hermosäikeiden toiminnan puudutusaineen vaikutusalueella. Tämä mahdollistaa pienten kirurgisten toimenpiteiden suorittamisen. Näitä ovat esimerkiksi biopsian otto sekä muu pienkirurgia ja monet hammaslääketieteelliset toimenpiteet, kuten hampaan poisto tai paikkaaminen.[2]
Johtopuudutus tarkoittaa puudutusta, joka annetaan lähelle tiettyä kehon osaa hermottavaa hermoa. Tällöin puudutusaine lamauttaa tuntoaistin koko kyseisen hermon hermottamalta alueelta. Johtopuudutus mahdollistaa suurempien alueiden tehokkaan ja laajan puuduttamisen, kuin suoraan toimenpidealueelle pistettävä puudute. Esimerkiksi koko käden puuduttaminen käsikirurgista toimenpidettä varten on tällä tavoin mahdollista.[2]
Epiduraalipuudutus tarkoittaa alaselän epiduraalitilaan, eli selkäydintä ympäröivään tilaan annettavaa puudutusaineinjektiota. Tämä salpaa selkäytimen kautta liikkuvia kipuärsykkeitä. Saman kaltainen puudutus on spinaalipuudutus, joka ruiskutetaan suoraan selkäydinkanavaan. Kummatkin näistä puuduttavat tehokkaasti koko alavartalon. Epiduraali- ja spinaalipuudutusta käytetään etenkin synnytyskivun lievittämisessä.[3]
Turvallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puudutus on yleensä turvallinen ja hyvin siedetty toimenpide. Se on myös yleisanestesiaa turvallisempi vaihtoehto anatomisesti rajatun alueen kivun lievittämiseen.[1]
Puudutukseen liittyviä haittoja ovat esimerkiksi kipu tai epämukavuuden tunne injektiota annettaessa. Puudutuksen lakkaaminen aiheuttaa puudutetulla alueella ohimenevän pistelevän tunteen, joka saatetaan kokea epämiellyttävänä. Injektioon saattaa myös satunnaisesti liittyä mustelman kehittyminen, pientä verenvuotoa tai ohimenevää pistokohdan aristusta.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tehokas puudutus keksittiin lääketieteessä vuonna 1884, kun itävaltalainen silmälääkäri Karl Koller keksi käyttää kokaiiniliuosta silmän puuduttamiseen. Ensimmäinen synteettinen puudutusaine prokaiini keksittiin vuonna 1904.
Puudutusaineita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Artikaiini
- Bentsokaiini
- Bupivakaiini
- Etidokaiini
- Klooriprokaiini
- Kokaiini
- Levobupivakaiini
- Lidokaiini
- Mepivakaiini
- Oksibuprokaiini
- Prilokaiini
- Prokaiini
- Ropivakaiini
- Tetrakaiini
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Local Anesthesia: Definition & Effects - Made for This Moment Made For This Moment | Anesthesia, Pain Management & Surgery. Viitattu 17.7.2022. (englanti)
- ↑ a b Local anaesthesia nhs.uk. 19.10.2017. Viitattu 17.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Epiduraali- ja spinaalipuudutus synnytyskivun hoidossa Duodecim Terveyskirjasto. Arkistoitu 3.5.2023. Viitattu 17.7.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Medicina.fi: Puudutteet (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)