Phrygia prima
Phrygia prima Provincia Phrygia prima |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Valtio |
Rooman valtakunta Itä-Rooman valtakunta |
Prefektuuri | Oriens (300-luku–) |
Diokeesi | Asiana |
Nykyinen valtio/alue | Turkki |
Perustettu | n. 293–297 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Laodikeia tai Hierapolis |
Phrygia prima (Phrygia I, lat. Provincia Phrygia prima), myöhemmin Phrygia Pacatiana (lat. Provincia Phrygia Pacatiana),[1] oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Fryygiassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.[2][3][4]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Phrygia priman provinssi käsitti Fryygian maakunnan länsiosan Vähän-Aasian ja samalla nykyisen Turkin läntisissä sisäosissa. Provinssin itäpuolella sijaitsivat Fryygian itäosan käsittänyt Phrygia secundan (Phrygia II, myöhemmin Phrygia salutaris) provinssi ja Pisidian provinssi, eteläpuolella Lycia et Pamphylian provinssi (myöhemmin erilliset Lycia ja Pamphylia) ja Carian provinssi, länsipuolella Lydian provinssi, luoteispuolella Hellespontuksen provinssi ja pohjoispuolella Bithynian provinssi.[1][2] Phrygia priman hallinnollinen keskus oli Laodikeia[5][6] tai Hierapolis.[7]
Eri nykylähteissä Phrygia prima (I) ja Phrygia secunda (II) esiintyvät kartalla joskus väärin päin, ja myös lisänimissä Pacatiana ja salutaris esiintyy sekaannusta ja ne liitetään provinsseihin joskus väärin päin.[8] Barrington Atlas of the Greek and Roman World -kartastossa, jota tässä seurataan, Phrygia I (Pacatiana) on provinsseista lännempi ja Phrygia II (salutaris) idempi.[1][9]
Kaupunkeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Phrygia priman kaupunkeja olivat muun muassa (suluissa latinankielinen nimi, mikäli eri):
- Aizanoi (Aezani)
- Bagis
- Blaundos (Blaundus)
- Eumenia
- Hierapolis
- Kadoi (Cadi)
- Kolossai (Colossae)
- Laodikeia (Laodicea)
- Sebastopolis
- Temenothyrai (Temenothyra, Temenothyrae)
- Traianopolis (Trajanopolis)
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Phrygia priman alue oli aiemmin osa Asian provinssia. Phrygia priman provinssi perustettiin oletettavasti keisari Diocletianuksen uudistuksen yhteydessä noin vuonna 293–297.[2][5][3][10] Joskus on tosin katsottu, että tuossa vaiheessa Asian provinssista olisi erotettu yksi Phrygian provinssi, joka olisi jaettu kahtia Phrygia primaksi ja Phrygia secundaksi vasta Konstantinus Suuren aikana 300-luvun alkupuolella.[3] Varmuudella jako on ollut olemassa Veronan luettelon kirjoittamisen aikaan noin vuonna 313/314.[11]
Phrygia prima oli Fryygian kahdesta provinssista suurempi, vauraampi ja merkittävämpi.[10] Provinssi kuului Asianan diokeesiin. 300-luvulta lähtien se oli osa Oriensin prefektuuria.[4] Rooman valtakunnan jaon jälkeen vuodesta 395 provinssi oli osa Itä-Roomaa. Samoihin aikoihin provinssin nimeksi tuli Phrygia Pacatiana. Uusi nimi mainitaan ensimmäisen kerran mahdollisesti vuonna 396. Viimeistään se oli käytössä vuodesta 405, ja se esiintyy Notitia dignitatumissa.[3][10]
Provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Itä-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | |||
---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | ||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | n. vuodesta 395[sel 2] | ||||
Asia vuodesta 127 eaa. (Rooman valtaan 133 eaa.) |
Asia | Asia | (Turkin Egeanmeren puoleinen rannikko) | ||
Hellespontus | Hellespontus | (Dardanellit Aasian puolella) | |||
Lydia | Lydia | (Turkki läntinen) | |||
Caria | Caria | (Turkki lounainen) | |||
Phrygia prima | Phrygia Pacatiana | (Turkki läntinen) | |||
Phrygia secunda | Phrygia salutaris | ||||
Insulae | Insulae | (Egeanmeren saaret) | |||
Selitykset:
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Barrington Atlas of the Greek and Roman World, s. 101–102. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
- ↑ a b c Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 117, 129. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
- ↑ a b c d Ramsay, William Mitchell: The Cities and Bishoprics of Phrygia: pt. II. West and west-central Phrygia, s. 39, 80–82. (The Cities and Bishoprics of Phrygia: Being an Essay of the Local History of Phrygia from the Earliest Times to the Turkish Conquest) Clarendon Press, 1895. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- ↑ a b Foster, Paul: Colossians BNTC, s. 33. (Black's New Testament Commentaries) Bloomsbury Publishing, 2016. ISBN 9780567669667 Teoksen verkkoversio.
- ↑ McKechnie, Paul: Christianizing Asia Minor: Conversion, Communities, and Social Change in the Pre-Constantinian Era, s. 10. Cambridge University Press, 2019. ISBN 9781108481465
- ↑ Nicholson, Oliver: ”Phrygia”, The Oxford Dictionary of Late Antiquity, s. 1191. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780192562463
- ↑ Esim. The Oxford Dictionary of Late Antiquity, 2018, s. 1191: ”Phrygia prima, later known as Phrygia Salutaris”, ”Phrygia secunda, later Phrygia Pacatiana”.
- ↑ The Cambridge Ancient History: Volume 12, The Crisis of Empire, AD 193–337, s. 211. Cambridge University Press, 1970. ISBN 9780521301992
- ↑ a b c Ramsay, William Mitchell: ”The Tale of Saint Abercius”, The Journal of Hellenic Studies, s. 343. Concil of the Society for the Promotion of Hellenic Studies, 1882. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Williams, Stephen: Diocletian and the Roman Recovery, s. 221–223. (Roman Imperial Biographies) Routledge, 1996. ISBN 9781136611933 Teoksen verkkoversio.
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis