Otto Julius Nikolai Samuel von Freymann
Otto Julius Nikolai Samuel von Freymann (29. syyskuuta 1849 – 4. tammikuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen Venäjän keisarikunnan armeijassa palvellut kenraalimajuri.[1]
Von Freymannin vanhemmat olivat Venäjän armeijan insinöörijoukkojen kenraalimajuri Rudolf von Freymann ja Elisabet Schwartz ja puoliso vuodesta 1880 Hildur Johanna Neovius, kenraalimajuri Edvard Engelbert Neoviuksen tytär. Von Freymann tuli oppilaaksi H.M. Keisarin paašikouluun Pietariin 1862, korotettiin koulun jälkeen 1867 kamaripaašiksi ja määrättiin vuonna 1868 vänrikiksi ylennettynä Henkivartioväen Hatsinan jääkärirykmenttiin Inkerinmaalle, missä hän palveli vuoteen 1877 asti. Aliluutnantiksi hänet ylennettiin 1870, luutnantiksi 1873 ja alikapteeniksi 1875. Von Freymann suoritti Nikolain yleisesikunta-akatemian kurssin 1872–1875. Turkin sodan alussa hänet komennettiin lyhyeksi ajaksi 16. Mingrelian, H.K.K. Suuriruhtinas Dmitri Konstantinovitšin krenatöörirykmenttiin Kaukasiaan. Alikapteenina hänet määrättiin 1878 Plevnan alueen joukkojen esikuntaan ja edelleen venäläisen itä-armeijan esikuntaan. Kapteeniksi 1878 ylennettynä hänet määrättiin Bulgariassa olevan venäläisen hallintokomission adjutantiksi ja sitten venäläisen Bulgarian miehitysarmeijan komendanttiesikunnan päälliköksi.[1]
Sodaan jälkeen von Freymann palasi Venäjälle, mutta erosi Venäjän armeijan palveluksesta 1879 ja liittyi Bulgarian ruhtinaskunnan armeijaan. Hän toimi 1880–1884 muun muassa 13. Lovezan druzinan päällikkönä. Venäjälle von Freymann palasi 1884, Venäjän armeijan sotilasopetuslaitosten ylihallinnon palvelukseen. Everstiluutnantiksi 1884 ylennettynä hän tuli Haminan kadettikoulun palvelukseen, aluksi kertaajaksi ja vuodesta 1886 taktiikan, sotalain, hallinto- ja sotahistorian ja käytännön tiedustelun opettajaksi. Hän toimi tehtävässä aina kadettikoulun lakkauttamiseen saakka vuonna 1903. Everstiksi hänet ylennettiin 1887 ja kenraalimajuriksi 1904, sotapalveluksesta hän sai eron 1905. Von Freymann muistetaan myös sotilasmusiikin hyväksi tekemästään työstä. Hän kokosi Venäjän armeijan lähes kaikkien joukko-osastojen kunniamarssit neliosaiseen teokseen, joka ilmestyi Pietarissa vuonna 1903.[1]
Insinööri, liikemies Ernst Felix von Freymann oli Otto Julius Nikolai Samuel von Freymannin ja Hildur Johanna Neoviuksen poika.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Otto Julius Nikolai Samuel von Freymann Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 25.1.2020.
- ↑ Kuka_kukin_oli:_F fi.wikisource.org/wiki. Viitattu 3.11.2024.
| ||||||||||||||
