Ostara (juhla)

Ostara on yksi vuodenkierron sapateista.

Ostara (eostar, oestre, eastre, oestar, eostre) on yksi kahdeksasta vuodenkierron juhlapäivästä, eli sapatista, jota vietetään pohjoisella pallonpuoliskolla kevätpäiväntasauksen aikaan 19.–21.3. Eteläisellä pallonpuoliskolla päivä sijoittuu vastaavasti syyskuulle. Ostaraa viettävät esimerkiksi useat uuspakanat, kuten wiccat.

Ostara merkitsee valon voittoa pimeydestä ja luonnon uusiutumista. Sitä vietetään kevään alkamisen, hedelmällisyyden, tasapainon ja uusien alkujen kunniaksi. Sen viettoon voi kuulua esimerkiksi siementen istuttaminen, munien koristelu, tanssiminen tai erilaisten rituaalien suorittaminen.

Suomessa kevätpäivän tasausta on perinteisesti kutsuttu myös matopäiväksi, vaikka moni nykynoita kutsuukin sapattia vanhalla germaanisella nimellä ostara. Ostarasta juontuu myös englanninkielinen nimi ”easter”, joka tarkoittaa pääsiäistä. Päivä tunnetaan myös nimillä spring equinox, alban eiler ja mean earraigh.

Kristinuskon pääsiäisen juuret ovat pakanallisessa kevätpäivän tasauksessa ja juhlat ovat edelleen hyvin samankaltaisia. Perinteiset ostaran symbolit, kuten pääsiäispupu, karitsa, pastellivärit ja tiput kuuluvat myös kristilliseen pääsiäiseen.

Traditiot

Ostaran vietto

Ostara on kevään ja uuden alun juhla, jota monet pakanat juhlivat esimerkiksi sytyttämällä kokkoja tai kynttilöitä, koristelemalla kotinsa tai alttarinsa ajankohtaan sopivaksi, siivoamalla tai istuttamalla kasveja. Noituutta harjoittavat voivat suorittaa erilaisia sapatin teemoihin, kuten hedelmällisyyteen tai kasvuun, sopivia taikoja. Monelle pakanalle myös ajankohtaisten jumalien tai jumalattarien kunnioittaminen on olennainen osa sapattia.

Pimeään vuodenaikaan monen elämänrytmiin kuuluu rauhoittuminen, itsetutkiskelu ja suunnittelu, mutta kevätpäiväntasauksesta alkavan valoisan ajan tuoman uudistumisen ja vertauskuvallisen uudelleensyntymän myötä suunnitelmia ja unelmia lähdetään aktiivisesti toteuttamaan. Joillekin pakanoille tämä vaihe vastaa tyypillisiä uudenvuoden lupauksia.

Slaavilaisissa kulttuureissa ostaraa on pidetty niin voimallisena uudelleensyntymän ja elämän päivänä, ettei kuolemalla ole uskottu olevan sen aikaan lainkaan valtaa. Slaavilaisia perinteitä noudattavien nykypakanoiden ostaranviettoon kuuluu edelleen kuolemaa symboloivan nuken valmistaminen ja uhraaminen. Rituaalin jälkeen kirkkaanpunaisiksi maalattuja munia annetaan juhlapaikkaan saapuneille ja elämän voittoa juhlistetaan ruoan, juoman ja tanssin merkeissä.

Suomalainen Matopäivä

Vanha suomalainen nimitys kevätpäivän tasaukselle on ollut matopäivä, tai Mato-Pentti, etenkin mikäli päivä on osunut Pentin nimipäivään (21.3). Nimitys johtuu uskomuksesta, jonka mukaan käärmeet, eli ”madot”, nousevat kevätpäivän tasauksena ensikertaa talvipesästään. Matopäivän viettoon kuului tulevien säiden ennustaminen ja erilaisten onnellisuuteen, rakkauteen ja perheonneen liittyvien taikojen tekeminen. Pajunvitsoja kerättiin, jotta pahaa onnea voitiin vitsoa pois itsestä tai läheisistä. Samalla lausuttiin pahaa karkottavia loruja ja loitsuja. Matopäivänä karjaa ei vielä viety ulos käärmeiden pelossa, mutta monilla taloilla oli myös elätti- tai haltijakäärmeitä, joille uhrattiin ja joita kohdeltiin hyvin talon onnen takaamiseksi.

Matopäivän viettotavat muistuttavat sen kansainvälisempää vertaistaan ostaraa. Taikojen lisäksi päivää voi viettää esimerkiksi siivoamalla, leipomalla, istuttamalla kasveja ja liikkumalla luonnossa.

Symbolit ja vastaavuudet

Puput ja värikkäät munat ovat tuttuja ostaran symboleja.

Kevätpäivän tasauksen aikaan päivä ja yö ovat yhtä pitkiä, ja valoisa aika lähtee pitenemään. Ostaran aikaan juhlitaan maan heräämistä, hedelmällisyyttä, kasvua ja valon voittoa pimeydestä. Näitä teemoja edustavat vastaavuudet ja esimerkiksi valon lisääntymistä kuvaavat aurinkosymbolit kuuluvat tähän sapattiin.

Värit

Ostaraan yhdistettyjä värejä ovat muun muassa pastellisävyt, sekä muut raikkaat värit, jotka muistuttavat valosta ja alkavasta keväästä. Hempeiden värisävyjen lisäksi sapattiin yhdistetään myös elämän kiertokulusta, seksuaalisuudesta ja elämänvoimasta muistuttava punainen.

Yleisiä värejä ovat esimerkiksi runsautta, kasvua ja terveyttä symboloiva vihreä, iloa, aurinkoa, vaurautta ja luovuutta kuvastava keltainen, sekä rakkautta, hellyyttä ja rauhaa edustava vaaleanpunainen.

Eläimet ja myyttiset olennot

Ostaran symboliikkaan yhdistetään yleisesti hedelmällisyyden symboli jänis, muutosta ja uudistumista symboloiva perhonen, maskuliinista viriiliyttä edustava pässi tai viattomuutta kuvastava karitsa. Myös erilaiset keiju-, mehiläis- ja tipusymbolit ovat yleisiä.

Jumaluudet

Jotkut pakanat ja noidat kunnioittavat sapatin aikaan jumalolentoja, jotka liittyvät esimerkiksi kevääseen, eläimiin, uudelleensyntymään ja metsästykseen. Germaaninen auringonnousun, kevään ja hedelmällisyyden jumalatar Eostre (Ostara), josta sapatin nimikin juontuu, on yksi yleisimmin sapattiin assosioiduista jumaluuksista.

Jacques Reich, Eástre (1909)

Muita ostaran aikaan juhlittuja jumalolentoja ovat esimerkiksi:

Jumalat

• Kelttien sarvipäinen hedelmällisyyden, eläinten, vaurauden ja alamaailman jumala Cernunnos.
• Kreikkalainen romanttisen rakkauden jumala Eros.
• Egyptiläinen hedelmällisyyden, kasvillisuuden ja tuonpuoleisen jumala Osiris.
• Kreikkalainen luonnon, eläinten ja hedelmällisyyden sarvekas jumala Pan.
• Skandinaavien taivaan ja ukkosen jumala Thor, joka rikkoi Mjölnir -vasarallaan jään ja hääti talven. Thor myös siunasi kevään avioliitot.

Jumalattaret

• Kreikkalainen kauneuden, seksuaalisuuden ja romanttisen rakkauden jumalatar Afrodite.
• Roomalainen metsästyksen, kuun ja metsien jumalatar Diana.
• Roomalainen kukkien jumalatar Flora, jolle oli olemassa myös oma keväinen juhla, Floralia.
• Skandinaavien elämän ja seksuaalisuuden jumalatar Freija, joka hylkää maan talveksi ja palaa keväisin.
• Kreikkalainen alkujumalatar, kaiken elävän luonut Gaia, joka edustaa itse maata.

Ruoat

Sapatin viettoon voi kuulua myös juhla-ateria, joka koostuu esimerkiksi tuoreista yrteistä ja kasviksista, erilaisista juusto- ja munaruoista sekä leivonnaisista. Juhlaan sopivat myös hunaja ja siemenet. Juhlatarjoilussa voi hyödyntää myös syötäviä kukkia, jotka ovat ostaraan sopivia kevään, kauneuden ja kasvun symboleja.

Katso myös

• Vuodenpyörä

Lähteet

• Alhonen, Anssi: Pentin päivä eli Mato-Pentti Taivaannaula. 2015. Viitattu 24.4.2023.
• Avia: The Symbolism of Easter and Unique Ways to Celebrate Easter Whats-Your-Sign.com. 2.4.2023. Viitattu 24.4.2023. (englanniksi)
• Bevan, Keri: Ostara ~ celebrating the spring equinox Daily dish. 20.2.2023. Viitattu 24.4.2023. (englanniksi)
• Connor, Kerri: Ostara: Rituals, Recipes and Lore for the Spring Equinox. Woodbury, Minnesota: Llewellyn Publications, 2015. (englanniksi)
• Kristen: Ostara: How To Celebrate + Delicious Recipes Schisandra & Bergamot. 4.3.2023. Viitattu 24.4.2023. (englanniksi)
• Matopäivä ja Kevätpäivän tasaus Noidankoto. 18.3.2010. Viitattu 24.4.2023.
• McCoy, Edain: Ostara: Customs, Spells and Rituals for the Rites of Spring, s. 1-167. St. Paul, Minnesota: Llewellyn Publications, 2002. (englanniksi)
• Ostara: Pääsiäisen ja kevätpäiväntasauksen aikaa Witches and familiars. Viitattu 24.4.2023.
• Piippo, Sinikka: Kasvien maaginen maailma, s. 48. Helsinki: Tammi, 2019.