Ober Ost

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ober Ost
Oberbefehlshaber der gesamten Deutschen Streitkräfte im Osten
1914–1919
lippu vaakuna

Valtiomuoto sotilashallinto
osa  Saksan keisarikuntaa
Pääkaupunki Königsberg
Viralliset kielet saksa
Ober Ostin 1916 hallitsema 108 808 km²:n ja kolmen miljoonan asukkaan alue: Hrodnan kuvernementti, Kaunasin kuvernementti, Vilnan kuvernementti ja Kuurinmaan kuvernementti. Myöhemmin 1918 talvikevään hyökkäyksessä alue laajeni muualle Liivinmaan kuvernementtiin ja Viron kuvernementtiin sekä Ukrainassa sijaitseviin läntisiin ja keskisiin kuvernementteihin.

Ober Ost (virallisesti saks. Oberbefehlshaber der gesamten Deutschen Streitkräfte im Osten) oli saksalaisten Baltiaan perustama miehityshallinto ensimmäisen maailmansodan aikana.[1] Se perustettiin 1914 ja sen ensimmäinen johtaja oli Paul von Hindenburg. Erich von Falkenhaynin eron jälkeen johtajaksi tuli Baijerin prinssi Leopold.

Keisarillisen Saksan vuoden 1918 kevään itärintaman offensiivi laajensi saksalaisten Neuvosto-Venäjältä vallattuja maa-alueita muualle Liivinmaan kuvernementtiin ja Viron kuvernementtiin sekä Ukrainassa sijaitseviin läntisiin ja keskisiin kuvernementteihin.

Alue oli jaettu kolmeen piiriin, jotka olivat Kuurinmaan piiri, Liettuan piiri ja Bialystokin-Hrodnan piiri. Kuurinmaan piiri liitettiin lopulta pääasiassa Latvian tasavaltaan. Liettuan piiri siirtyi vuonna 1918 Liettuan kuningaskunnalle ja lopulta Liettuan tasavallalle saman vuoden aikana. Liettuan piiri kuului aluksi osittain myös Keski-Liettuan tasavaltaan vuonna 1920, ja se liitettiin Puolan tasavallan Vilnan voivodikunnaksi vuosiksi 1923–1939. Bialystokin-Hrodnan piiri sijaitsi Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Hrodnan kuvernementissa.

Muutama päivä ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen Saksan miehityshallinto luovutti vallan Viron, Latvian ja Liettuan vastamuodostetuille väliaikaishallituksille.[2]

  1. Alenius, Kari: Viron, Latvian ja Liettuan historia, s. 200. Atena Kustannus Oy, 2000. ISBN 951-796-216-9
  2. Kasekamp, Andres: Baltian historia, s. 143. Vastapaino, 2013. ISBN 978-951-768-411-8

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]