Tämä on lupaava artikkeli.

Naracoorte Cavesin kansallispuisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Naracoorte Cavesin kansallispuisto
Sijainti
Lähin kaupunki
Pinta-ala
6 km²
Hallinto
Nimi alkuperäiskielellä
Naracoorte Caves National ParkView and modify data on Wikidata
Tyyppi
Australian kansallispuisto, turisteille avoin luola, kansallispuistoView and modify data on Wikidata
Perustettu
Luokitus
Australian kansallinen kulttuuriperintöluettelo (d), Mukana Etelä-Australian rakennusperintörekisterissä (d), UNESCOn maailmanperintöluettelokohde (d) ()View and modify data on Wikidata
Hallinto
Kartta

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Naracoorte Caves on kansallispuisto Australiassa Etelä-Australian osavaltion kaakkoisosassa. Alue on valittu yhdessä Boodjamullan kansallispuistossa sijaitsevan Riversleighin kanssa Unescon maailmanperintökohteeksi nisäkäsfossiililöydösten ansiosta. Naracoorte Caves on 600 hehtaarin kokoinen kansallispuisto, ja alueella on 26 luolaa, jotka sijaitsevat vanhoilla rantadyyneillä.

Naracoorte Cavesin fossiileista on löytynyt yli sata lajin edustajia ja lajeja, joista osa hävisi jo pleistoseenikaudella ja osa elää edelleen alueella. Puisto on merkittävä etenkin Australian megafaunan jäljittämiseen, ja yhdessä Riversleighin kanssa se antaa hyvän kuvan Australian nisäkäseläimistön evoluutiossa. Ensimmäiset löydöt luolista tehtiin 1845, mutta vasta 1969 tehtyjen laajojen fossiililöytöjen jälkeen luolat alkoivat todella kiinnostaa tutkijoita. Luolat suojeltiin 1972 ja maailmanperintöluetteloon ne otettiin 1992.

Maantiede, ilmasto ja luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhden Naracoorte Cavesin luolan sisäosia.

Naracoorte Cavesin kansallispuisto sijaitsee Etelä-Australian osavaltion kaakkoisosassa 11 kilometriä eteläkaakkoon Naracoortesta ja noin 320 kilometriä kaakkoon Adelaidesta.[1] Puiston 600 hehtaarin alueella on 26 luolaa, joista osa ei ole avoinna yleisölle.[2] Luolat sijaitsevat vanhoilla rantadyyneillä, jotka kulkevat nykyisen rannan suuntaisesti. Luolat ovat oligoseeni- ja mioseenikausien välillä syntyneessä harjanteessa, ja ne avautuivat maanpinnalle pleistoseenikauden myöhäisvaiheessa, mikä mahdollisti luiden kerääntymisen suuaukoille ja doliineihin. Fossiilijäännösten lisäksi luolista löytyy stalagmiitti- ja stalaktiittimuodostelmia.[1]

Kansallispuisto sijaitsee viileän lauhkeassa ja kosteassa ilmastossa. Kesät ovat kuivia ja leutoja, ja suurimmat sateet tulevat talvisin. Vuotuinen sadanta on 386 millimetriä, ja lämpötila vaihtelee tammikuun 23,3 asteesta heinäkuun 14,3 asteeseen.[1]

Kasvillisuus on pääosin ruohikkoa, mutta alueella on harvakseltaan myös eukalyptuspuita ja pensaikkoja.[1] Puiston yleisimpiä nisäkkäitä ovat harmaajättikengurut, mutta alueelle elää myös nokkasiilejä, vompatteja ja sokerioravia. Linnuista puistossa voi tavata erityisesti tiaismalureita, rosellia ja mesikkoja.[2]

Paleontologinen merkitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pussileijonan luuranko Victorian luolassa.

Naracoorte Cavesista on löytynyt jäänteitä yli sata selkärankaisesta lajista, ja vanhimmat fossiilit ovat löytyneet 528 000 vuotta vanhasta kerrostumasta Cathedral-luolasta. Luolien tutkimus on antanut yksityiskohtia Australian kaakkoisosien ilmastosta ja kasvillisuudesta pleistoseenikaudella. Lisäksi fossiileja löytyy Australian asutuksen ajalta, minkä ansiosta löydöt voivat valottaa Australian megafaunan häviämisen syitä.[3]

Luolista on löytynyt kymmeniä tuhansia jäänteitä, jotka edustavat laajaa eläimistöä pienistä sammakkoeläimistä satoja kiloja painaviin Zygomaturus trilobus- ja Palorchestes azael -pussieläimiin. Fossiilit edustavat sekä jo kadonneita lajeja että vielä nykyisinkin eläviä lajeja. Noin 20 prosenttia lajeista hävisi jo pleistoseenikaudella, noin 5 prosenttia eurooppalaisten tulon jälkeen, 28 prosenttia on hävinnyt vain alueellisesti ja 47 prosenttia elää vieläkin alueella. Osa jäännöksistä on niin hyvin säilyneitä, että niistä on löytynyt jopa hauraimpia luita.[3]

Naracoorte Cavesin fossiililöydökset kuuluvat maailman monipuolisimpiin. Se muodostaa yhdessä Queenslandin luoteisosassa sijaitsevan Riversleighin kanssa Unescon maailmanperintöluettelon kohteen Australian nisäkäsfossiilikohteet. Ne antavat yhdessä kattavan kuvan Australian nisäkkäiden evoluutiossa.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naracoorten luolien fossiilit löydettiin 1845. Ensimmäisenä niitä tutki tieteellisesti 1850-luvun lopulla pappi Julian Tenison-Woods, joka kertoi löydöistään vuonna 1862 ilmestyneessä kirjassa Geological Observations in South Australia. Tenison-Woods raportoi useista löydöistään, kuten emumaisesta linnusta, joka on myöhemmin tunnistettu sorsalintuihin kuuluvaksi Genyornis newtoni -lajiksi. Monet ensimmäisistä fossiililöydöistä ovat kadonneet, ja ainoat todisteet niistä löytyvät enää Tenison-Woodsin kirjoista.[4]

Edward Charles Stirling ilmoitti 1907 löytäneensä pussileijonan fossiileita, mutta tämän jälkeen ei ole 52 vuoteen yhtään merkintää alueen löydöistä. Vasta 1950-luvulla louhoksen omistaja James Quarry löysi jälleen pussileijonan jäänteitä. Haystallin luolasta löytyi 1969 laajoja fossiiliesiintymiä, joita muun muassa Etelä-Australian museo tutki. Samana vuonna eteläaustralialainen luolatutkimusryhmä eteni Victorian luolassa kammioon, jossa he havaitsivat laajan kerrostuman, jonka pinnassa oli runsaasti vanhoja luita. Tämä löytö ja muutamat muut löydöt Victorian luolasta ja muista luolista herättivät tutkijoiden kiinnostuksen alueeseen.[4]

Naracoorte Caves suojeltiin luonnonsuojelualueena vuonna 1972.[5] Kansainvälistä tunnustusta puisto sai vuonna 1992, kun se otettiin yhdessä Riversleighin kanssa maailmanperintöluetteloon.[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Australian Fossil Mammal Sites. UNEP-WCMC, 1/2012. World Heritage Information Sheets (zip) (viitattu 5.7.2013). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Finlayson, Brian & Hamilton-Smith, Elery: Beneath the Surface: A Natural History of Australian Caves. Sydney: UNSW Press, 2003. ISBN 0-86840-595-7 (englanniksi)
  • Australia's Fossil Heritage. Collingwood: Csiro Publishing, 2012. ISBN 9780643102309 (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Australian Fossil Mammal Sites, s. 1–2.
  2. ↑ a b Natural attractions 26.11.2010. Department of Environment, Water and Natural Resources. Arkistoitu 13.5.2013. Viitattu 5.7.2013. (englanniksi)
  3. ↑ a b c The Australian Heritage Council, s. 69.
  4. ↑ a b c Finlayson & Hamilton-Smith, s. 105–106.
  5. ↑ Fossils in Naracoorte, SA Australian Museum. Viitattu 5.7.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Australia
Unescon maailmanperintökohteet Australiassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Naracoorte_Cavesin_kansallispuisto&oldid=21837718”