Motelli
Motelli (lyhenne sanasta moottorihotelli) on yleisimmin vilkkaan tien varrella sijaitseva yöpymiseen ja ruokailuun tarkoitettu matkustajakoti.[1] Motelleissa ei yleensä ole hotellin kaltaisia muita palveluita.
Motellien historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Motellit syntyivät Yhdysvalloissa pitkien highway-ajomatkojen takia autoilijoiden käyttöön. Tyypillinen motelli sijaitsee päätien varressa tai sen lähistöllä, ja siinä on muutamia huoneita yhdessä rakennuksessa sekä pysäköintialue. Ensimmäiset motellit olivat yleensä pieniä, yksityisiä yrityksiä, joissa oli vähän henkilökuntaa. Muodoltaan motellit olivat suurimmaksi määrin kirjaimien ”I”, L”, "S" tai ”U” muotoisia. Majoitustilojen lisäksi motelliin kuului myös toimisto ja kuppila.
Motellit erosivat hotelleista siinä, että ne tarjosivat asiakkailleen enemmän anonymiteettiä. Tästä syystä, varsinkin Yhdysvalloissa, motellit tarjosivat rikollisille oivallisen paikan harjoittaa toimintaansa. Tämä johti esimerkiksi siihen, että FBI:n johtaja J. Edgar Hoover kirjoitti arvostelevan artikkelin nimeltään ”Camps of Crime” American Magazine -lehden helmikuun 1940 numeroon. Artikkeli käsitteli hyökkäävästi motellien toimintaa. Toinen motelleihin usein liitetty toiminta on prostituutio. Suomessakin julkisuutta saanut tapaus motellissa harjoitetusta prostituutiosta johti tuomioihin.
Motellit Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisiä motelliketjuksi tuotteistettuja motelleja olivat Suomessa Esso Tavernat. Nimitys motelli tuli Suomessa käyttöön autoistumisen ja automatkailun laajentuessa voimakkaasti 1960-luvulla. Motelleja edelsivät hevoskyydillä matkustaville tarkoitetut kestikievarit.
Suomessa motellit yleistyivät 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin maanteiden varsiin rakennettiin majoitusliikkeitä. Suomessa motellit harjoittivat, Yhdysvalloista poiketen, myös ravintola- ja juhlatoimintaa, jonka ansiosta motellit saivat paljon asiakkaita ohjelmapalveluiden ansiosta. Asiakkaat eivät kuitenkaan välttämättä yöpyneet motellissa.
Alkon tytäryhtiö Oy Yhtyneet Ravintolat Ab perusti vuonna 1965 Motorest Oy:n rakentaakseen valtateiden varsille motelleja. Osakkaiksi tulivat myös Kesko, Kesoil-huoltamoketju, Neste, Finnlines ja Autoliitto. Ensimmäinen liikepaikka oli Viitasaari, jonka jälkeen rakennettiin motellit Naantaliin, Rovaniemelle, Lappenrantaan, Espooseen, Kuhmoisiin, Pietarsaaren maalaiskuntaan ja Lapväärttiin. Motorest Oy rakennutti toimipaikkansa valtateiden varsille, ja niiden yhteydessä oli usein huoltoasema. Poikkeus oli Ounasvaaran laelle vuonna 1968 valmistunut Motorest-motelli näköalaravintoloineen, myöhemmältä nimeltään Polar Ounasvaara ja Lapland Hotel Sky Ounasvaara. Motorest Oy fuusioitiin 1970-luvun alussa Yhtyneisiin Ravintoloihin, joka luopui ketjun useimmista toimipaikoista.[2]
1970-luvun puolivälissä Suomessa oli 70 motellia ja niissä 1 500 huonetta. Vuonna 2007 toimivia motelleja oli enää 22 ja huoneita 477.[3]
Motelli ei ole saavuttanut palvelumuotona Suomessa samanlaista suosiota kuin tämän palvelukonseptin alkuperämaassa Yhdysvalloissa. Suuren ja harvaan asutun maan liikennevirtojen on arveltu olevan liian ohuita, jotta motellit voisivat menestyä, ja hotellien majoituskapasiteetti on riittänyt vapaa-ajan automatkailijoille. Huoltoasemaketjut ovat rakentaneet osittain motellien tilalle tienvarren palvelukeskuksia, joista ensimmäinen oli valtatie 3:n varrelle Janakkalaan vuonna 1992 valmistunut Linnatuuli.[4]
Esimerkkejä motelleista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bates Motel, kuvitteellinen motelli Alfred Hitchcockin elokuvassa Psyko.
- Jännityselokuvassa Identity motelli on elokuvan keskeinen tapahtumapaikka.
- Myös kauhuelokuvassa Vacancy motelli on pääasiallinen tapahtumapaikka.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jackson, Kristin: The World's First Motel Rests Upon Its Memories Seattle Times Newspaper. 25.4.1993. Arkistoitu 6.2.2017. Viitattu 23.04.2018.
- ↑ Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books, 2014, s. 257–260. ISBN 978-952-60-5597-8
- ↑ Hyytiäinen, Erja: Moottorihotelli ketjujen katveessa Turun Sanomat. 24.11.2007. Viitattu 18.7.2023.
- ↑ Kirsti Lehtomäki: Auto edessä, mökki takana: Mobilia-vuosikirja 2014,, s. 35. Kangasala: Mobilia-säätiö, 2014. ISBN 978-952-67739-2-6.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Motelli Wikimedia Commonsissa
