Mika Ojala
Henkilötiedot | |||
---|---|---|---|
Syntymäaika | 21. kesäkuuta 1988 | ||
Syntymäpaikka | Paimio, Suomi | ||
Pelipaikka | oikea laitalinkki | ||
Pituus | 178 cm[1] | ||
Paino | 78 kg[1] | ||
Lempinimi | Mo[2] | ||
Junioriseurat | |||
1998–2000 | PaiHa | ||
2001–2005 | Inter | ||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
2004–2006 | VG-62 | 39 | (8) |
2006–2012 | Inter | 175 | (53) |
2013 | BK Häcken | 21 | (0) |
2014–2015 | Inter | 33 | (10) |
2015–2017 | VfR Aalen | 47 | (10) |
2017–2020 | Inter | 64 | (10) |
Yhteensä | 379 | (91) | |
Maajoukkue | |||
2003 | Suomi U15 | 2 | (1) |
2004 | Suomi U16 | 3 | (2) |
2005 | Suomi U17 | 5 | (0) |
2005–2006 | Suomi U18 | 14 | (1) |
2007 | Suomi U19 | 2 | (0) |
2008 | Suomi U20 | 2 | (0) |
2007–2010 | Suomi U21 | 17 | (2) |
2010–2014 | Suomi | 8 | (0) |
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 6. marraskuuta 2020.[1]
|
Mika Ojala (s. 21. kesäkuuta 1988 Paimio) on uransa jo lopettanut suomalainen jalkapalloilija, joka edusti viimeksi kaudella 2019–2020 Veikkausliigassa pelannutta Interiä.[5] Hän oli pelipaikaltaan oikea laitalinkki.[6] Ojalan vahvuuksina pidettiin muun muassa lujaa ja tarkkaa potkutekniikkaa sekä kykyä antaa ratkaisusyöttöjä.[7]
Ojala aloitti jalkapallon Paimion Hakan riveissä. Myöhemmin juniorina hän siirtyi FC Interiin, jonka silloisessa reservijoukkueessa VG-62:ssa hän 16-vuotiaana debytoi myös aikuisten tasolla. Veikkausliigassa hän teki ensiesiintymisenä kaudella 2006. Kausi 2008 oli Ojalalle menestys, sillä hän saavutti Interissä Suomen mestaruuden. Tämän lisäksi hän voitti liigan tehotilaston ja tuli valituksi Veikkausliigan vuoden keskikenttäpelaajaksi.[7] Vuonna 2009 Ojala oli puolestaan voittamassa Suomen Cupia.[8] Ojala voitti tehotilaston myös sekä vuonna 2011 tehden 16 maalia ja syöttäen 19, että 2012 12 maalilla ja 18 maaliin johtaneella syötöllä.[9][10] Kumpanakin kautena hänet palkittiin Veikkausliigan vuoden keskikenttäpelaajana.[11]
Tämän jälkeen vuonna 2013 Ojala siirtyi Allsvenskanin BK Häckeniin kolmen vuoden sopimuksella.[12] Ruotsissa läpimurto jäi Ojalalta kuitenkin tekemättä ja kauden päätteeksi hän purki sopimuksensa seuran kanssa[13]. Hän palasi Interiin helmikuussa 2014 yhden kauden mittaisella sopimuksella.[14] Heinäkuun 2015 alussa Ojala siirtyi Saksan 3. Ligassa pelaavaan VfR Aaleniin.[15]
Kahden Saksan kauden jälkeen Ojala palasi takaisin Turkuun ja FC Interin riveihin kauden 2020 loppuun kestäneillä sopimuksilla.[16]
Ojala pelasi myös Suomen eri maajoukkueissa. Vuonna 2007 hän nousi Suomen alle 21-vuotiaiden maajoukkueeseen.[17] Kaiken kaikkiaan hän pelasi alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa 17 ottelua, joissa teki kaksi maalia.[18][19] Ojala valittiin myös alle 21-vuotiaiden EM-kilpailuihin 2009, mutta hän loukkaantui kesäkuun alussa pelatussa liigaottelussa niin, että joutui jäämään turnauksesta pois.[20] A-maajoukkueessa Ojala debytoi tammikuussa 2010 Etelä-Koreaa vastaan.[21]
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen mestaruus 2008
- Suomen Cup 2009, 2018
- Liigacup 2008
- Vuoden liigakeskikenttäpelaaja 2008, 2011, 2012[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Veikkausliigan Hall of Fame
- Vuorinen, Juha ja Kasila, Markku.: Pelimiehet – Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006, s. 118. Helsinki: Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Mika Ojala Soccerway-sivustolla (englanniksi)
- ↑ Mika Ojala tavoittelee hyvää alkua kaudelle 10.4.2012. Veikkausliiga. Viitattu 4.2.2014.
- ↑ Mika Ojala Suomen Palloliiton sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Mika Ojala National Football Teams -sivustolla (englanniksi)
- ↑ Mika Ojala päättää pelaajauransa – kertoi asiasta heti veikkausliigakierroksen jälkeen: ”Olen hemmetin kiitollinen ja onnellinen kaikesta” www.iltalehti.fi. Viitattu 4.11.2020.
- ↑ Mika Ojala Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)
- ↑ a b [http://www.urheilumuseo.fi/portals/47/veikkausliiga/pelaajat/ojala.htm MIKA OJALA Sinimustien sankari] Urheilumuseo. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 4.2.2014.
- ↑ Cup-mestarit 1955-2012 Suomen Palloliitto. Arkistoitu 28.1.2014. Viitattu 4.2.2014.
- ↑ Tehopörssi 2011 Veikkausliiga. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 4.2.2014.
- ↑ Tehopörssi 2012 Veikkausliiga. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 4.2.2014.
- ↑ a b VEIKKAUSLIIGAN KAUDEN VALINNAT Urheilumuseo. Arkistoitu 15.10.2013. Viitattu 4.2.2014.
- ↑ Mika Ojala siirtyy Ruotsiin 10.12.2012. FC Inter. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 10.2.2013.
- ↑ Mika Ojala vaihtaa seuraa 6.11.2013. Yle. Viitattu 4.2.2014.
- ↑ Mika Ojala palaa Interiin 3.2.2014. FC Inter. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 4.2.2014.
- ↑ Mika Ojala siirtyy Saksaan[vanhentunut linkki]
- ↑ Mika Ojala palaa Interin riveihin, 18.7.2017
- ↑ Mika Ojala: U21:ssä loistava henki 12.10.2007. MTV3. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 4.2.2014.
- ↑ Muutoksia Huuhkajiin ja Pikkuhuuhkajiin 30.8.2010. Suomen Palloliitto. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 4.2.2014.
- ↑ U21: Energiselle Suomelle hieno voitto Puolasta 3.9.2010. Suomen Palloliitto. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 4.2.2014.
- ↑ Pikkuhuuhkajien Ojala sivuun, Äijälä tilalle 02.06.2009. YLE. Viitattu 02.06.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Etelä-Korea oli Suomea vahvempi 18.1.2010. Urheilulehti. Viitattu 4.2.2014.