Massiäyriäiset
| Massiäyriäiset | |
|---|---|
 Kaspianmassiainen (Hemimysis anomala) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Äyriäiset Crustacea |
| Luokka: | Kuoriäyriäiset Malacostraca |
| Lahko: |
Massiäyriäiset Mysida Haworth, 1825 |
| Heimot | |
|
|
| Katso myös | |
Massiäyriäiset (Mysida) ovat pieniä, yleensä alle parisenttisiä, katkarapua muistuttavia läpikuultavia äyriäisiä. Kuoriäyriäisiin kuuluvalle massiäyriäisten lahkolle on ominaista suora yksilönkehitys, jossa ei ole erillistä toukkavaihetta. Massiäyriäisten aiempi nimitys oli halkoisjalkaiset.
Ruumiinrakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Massiäyriäisten nimi viittaa naaraan keskiruumiin raajojen välissä olevaan silmiinpistävään, massimaiseen hautomataskuun (marsupio), jossa poikaset kehittyvät munista suoraan aikuisen kaltaisiksi äyriäisiksi.
Massiäyriäisillä on verkkosilmät, jotka ovat useimmiten ulkonevien tappien päässä kuten ravuilla tai katkaravuilla. Massiäyriäisten päätä ja keskiruumista myös peittää selkäkilpi (carapax); takaruumis on lihaksikas ja se päättyy uropodien ja päättökilven (telson) muodostamaan pyrstöviuhkaan. Keskiruumiin jalat ovat kaksihaaraisia (halkoisjalat); tuntosarvet ovat usein kaksihaaraiset.[1]
Monimuotoisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Massiäyriäisiä tunnetaan noin tuhat lajia, joista valtaosa on merieläimiä. Nykyinen massiäyriäisten lahko käsittää kaksi heimoa. Valtaosa, yli 95 % kaikista lajeista ja kaikki Suomen lajit kuuluvat Mysidae-heimoon (massiaiset), Petalophthalmidae-heimossa on vain 44 lajia.[2] Kaksi muuta heimoa on hiljattain erotettu omaksi lahkokseen Stygiomysida.[3]
Sisävesien massiaäyriäisistä merkittävä on Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan järvissä elävä jäännemassiaisten lajiryhmä, johon kuuluu järvien ja Itämeren ravintoverkossa tärkeitä lajeja (mm. jäännemassiainen Mysis relicta).[4] Jotkin Mustan- ja Kaspianmeren alueen äyriäiset taas ovat hiljattain levittäytyneet tulokaslajeina Euroopan ja Pohjois-Amerikan sisävesiin. Itämereen ja Suomenkin rannikolle on levinnyt kaspianmassiainen.[5]
Suomen massiäyriäiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomesta tunnetaan kahdeksan massiäyriäislajia, joista seitsemän elää Itämeressä, kaksi järvissä.
Mysis-suvun neljä lajia ovat ulappavyöhykkeen eläimiä, jotka elävät osin planktisesti syvän veden alueella sekä meressä että järvissä. Ne lisääntyvät talvisin. Praunus-suvun lajit taas elävät Itämeren kalliorantojen levävyöhykkeessä. Hietamassiainen Neomysis integer liikkuu suurina parvina matalassa vedessä esimerkiksi hiekkapohjilla. Massiaisten elinikä vaihtelee yhdestä kahteen vuoteen.[6]
Lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- kaspianmassiainen Hemimysis anomala
- merimassiainen Mysis mixta
- jäännemassiainen Mysis relicta
- ulappamassiainen Mysis salemaai
- arktismassiainen Mysis segerstralei
- hietamassiainen Neomysis integer
- rantamassiainen Praunus flexuosus
- tyrskymassiainen Praunua inermis
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Massiäyriäisiä myydään akvaariokalojen ruoaksi. Tällöin niistä usein käytetään nimitystä Mysis, lajista riippumatta.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Malacostraca – Kuoriäyriäiset[vanhentunut linkki] Vieraslajiopas (s.30)
- ↑ Petalophthalmidae World Register of Marine Species
- ↑ Stygiomysida World Register of Marine Species
- ↑ Audzijonyte A (2006) Diversity and zoogeography of continental mysid crustaceans. Helsingin yliopisto.
- ↑ Väinölä R (2019) Kaspianmassiainen Hemimysis anomala Vieraslajiportaali vieraslajit.fi
- ↑ Viitasalo M, Kostamo K, Hallanaro E, Viljamaa W, Kiviluoto S, Ekebom J, Blankett P: ”Avomeren mystiset massiaiset, Rannikon tappisilmäiset uimarit”, Meren aarteet, s. 244, 336-337. Gaudeamus, 2017. ISBN 978-952-495-435-8
- ↑ Mysis Tuoreruoat Akvaariokeskus
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jouni Leinikki ym. (2004) Aaltojen alla – Itämeren vedenalaisen luonnon opas. Like. ISBN 952-471-297-0.