Markus Nummi
| Markus Nummi | |
|---|---|
 Markus Nummi Helsingin Akateemisessa kirjakaupassa 2010. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. marraskuuta 1959 |
| Ammatti |
elokuvaohjaaja elokuvakäsikirjoittaja kirjailija |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Markus Nummi (s. 24. marraskuuta 1959 Helsinki) on suomalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija.
Nummi on humanististen tieteiden kandidaatti vuodelta 1982. Hän on opiskellut elokuva-alaa sekä Suomessa, Ruotsissa että Tanskassa. Hän on runoilija Lassi Nummen poika.[1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nummi on kirjoittanut näytelmät Ratsastus halki veden (Ilari Nummen kanssa, 1990) ja Herra Valo (Ilari Nummen kanssa) sekä näyttelykuunnelma Osiriksen (2000) ja oopperalibreton Vapauden vangin (säv. Ilkka Kuusisto, 2007). Nummi on sekä käsikirjoittanut että ohjannut elokuvat The Heimola Story (yhdessä Ilari Nummen kanssa, 1984), Mutta kun olen runoniekka (Ilari Nummen kanssa, 1989), Sanansaattaja (1990), Minuuttidraama (1992) ja Hyvän tekijät (1997). Hyvän tekijät on komedia kahdesta naisesta, jotka päättävät ryhtyä toteuttamaan hyviä aikeitaan ihmisille, mutta kaikki päättyy lopulta katastrofaalisesti. Tämän lisäksi Nummi on käsikirjoittanut veljensä Ilari Nummen ohjaaman kauhuelokuvan Kauhun millimetrit (1992) ja elokuvan Puutarhurit (2004).[1]
Nummen teos Kadonnut Pariisi sai tammikuussa 1995 J. H. Erkon palkinnon parhaasta esikoisteoksesta.[2] Se oli myös Runeberg-palkintoehdokkaana ja Pohjoismaiden Neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokkaana 1998.[3]
Nummen vuonna 2024 ilmestynyt romaani Käräjät saa suopeat arviot Suomen Kuvalehdessä. Tommi Melenderin mukaan se on "poikkeuksellisen hieno romaani", jollaisia Suomessa – ja maailmallakaan – ilmestyy harvoin. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun Pohjanmaalle, jossa lääninetsivä alkaa tutkia sikiönlähdetystä, mutta samalla alkaa paljastua kyläyhteisön salaisuuksia ja traumoja. Pieni pohjalaiskylä kasvaa yleispäteväksi patriarkaalisen ja uskonnollisen vallankäytön näyttämöksi, kuten Melender kirjoittaa. Teos on kuvitteellinen, vaikka taustalla on todellisia tapahtumia. Melender ennakoi, että palkintoraadit huomaavat romaanin.[4]
Nummi on kirjoittanut artikkeleita, novelleja, esseitä sekä elokuva- ja tv-arvosteluja useisiin lehtiin ja muihin julkaisuihin. Hän oli kolumnistina Kiasma-lehdessä vuosina 1997–1999 ja Helsinki-infossa 2002–2005. Nummi oli Heimola-filmi ry:n johtokunnan puheenjohtaja 1986–1999 ja Nuoren voiman liiton hallituksen jäsen 1995–1997.[1]
Nummen tuotantoa on käännetty ainakin englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, tanskaksi, venäjäksi ja viroksi.[1]
Kirjallinen tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähde:[3]
- Kadonnut Pariisi. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-13521-X
- Kiinalainen puutarha. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19761-4
- Hiiri joka päätti olla norsu. (Kuvittanut Kati Kinnunen) Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-19599-9
- Balladi tuomitusta presidentistä. Helsinki: Risto Ryti -seura, 2007. ISBN 978-951-96961-3-3
- Karkkipäivä. Helsinki: Otava, 2010. ISBN 978-951-1-24574-2
- Käräjät, Helsinki Otava 2024 ISBN 978-951-1-37033-8
Näytelmiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Herra Valo (yhdessä Ilari Nummen kanssa), Teatterikorkeakoulu 1994 ja Helsingin kaupunginteatteri 1995
- Ratsastus halki veden, Kiasma-teatteri 1999
- Osiris, kuunnelma Luonnontieteellisen museon Muodonmuutoksia-näyttelyyn 2000
Libretto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vapauden vanki − Ryti, Risto nro 236/46 (sävellys Ilkka Kuusisto)
Elokuvakäsikirjoitukset ja ohjaukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähde:[3]
- Mutta kun olen runoniekka (Ilari Nummen kanssa), 1989
- Sanansaattaja (käsikirjoitus ja ohjaus), 1990
- Kauhun millimetrit (käsikirjoitus ja tuotanto), 1992
- Minuuttidraama (käsikirjoitus, ohjaus ja leikkaus), 1992
- Hyvän tekijät (käsikirjoitus ja ohjaus), 1996
- Puutarhurit (käsikirjoitus), 2004
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Kuka kukin on 2011, artikkeli Markus Nummi
- ↑ Hybinette-Bergknut, Leena (toim.); Lehtinen, Jukka & Laine, Helena: Vuosikirja 1996, s. 25. Malmö, Ruotsi: Bertmarks Förlag, 1995. ISBN 951-35-5845-2
- ↑ a b c Markus Nummi, (kohta: lue lisää) Otava.fi, viitattu 3.11.2024
- ↑ Tommi Melender, Romaanitaiteen riemuvoitto. Arviot. Suomen Kuvalehti 1.11.2024, 44/2024 s. 53
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Markus Nummi haastattelussa Prosak-proosaklubilla, Kirjastokaista-video
- Markus Nummi lukee Prosak-proosaklubilla teostaan Karkkipäivä, Kirjastokaista-video
- Markku Soikkeli: Mannerheim ja maailman lapset. Satakunnan kansa 2004.
- Jarkko Tontti Balladi tuomitusta presidentistä -runokirjasta
| ||||||||||||||
| ||||||||||||||
