Lintuhyttynen
Lintuhyttynen | |
---|---|
Lintuhyttynen (Culex pipiens) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Kaksisiipiset Diptera |
Alalahko: | Sääsket Nematocera |
Osalahko: | Culicomorpha |
Yläheimo: | Culicoidea |
Heimo: | Hyttyset Culicidae |
Suku: | Culex |
Laji: | pipiens |
Kaksiosainen nimi | |
Culex pipiens |
|
Katso myös | |
Lintuhyttynen (Culex pipiens) on hyttysiin (Culicidae) kuuluva sääskilaji (Nematocera).
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lintuhyttysen takaruumiin jaokkeet ovat väriltään tummanruskeat ja edestä valkovöiset. Naarassukupuolen takaruumis on kärjestään tylppä. Koiraalla huulirihmat sojottavat ylöspäin.[1]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikkialla maailmassa esiintyvä laji on yleinen Suomessa Kuusamoon asti.[1]
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hedelmöittyneet naaraat talvehtivat. Laji imee verta pääasiassa linnuilta.[1]
Viemärihyttynen (C. p. molestus)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Viemärihyttynen
Lajista on ilmaantunut urbaanimpi alalaji viemärihyttynen (Culex pipiens molestus), joka voi imeä verta nisäkkäiltä eli myös ihmisiltä. Laji saattaa ilmestyä eri vuodenaikoina, ja se leviää helposti rakennuksissa. Viemärihyttysiä esiintyy etenkin Etelä-Suomessa. Lintuhyttysten ja viemärihyttysten lisäksi Suomessa esiintyy muitakin lajeja, joilla on heikot, vaaleat vyöt takaruumiin jaokkeissa, mistä johtuen joitakin lajeja saatetaan luulla samaksi.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Michael Chinery: Euroopan hyönteisopas, s. 194–195. (Culex pipiens) Helsinki: Otava, 4. p. 2009. ISBN 951-1-14875-3
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ITIS: Culex pipiens (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Culex pipiens, the Common house mosquito (englanniksi)