Lepakkohaukka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lepakkohaukka
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Haukat Accipitridae
Suku: Macheiramphus
Laji: alcinus
Kaksiosainen nimi

Macheiramphus alcinus
Bonaparte, 1850

Alalajit
  • M. a. alcinus
  • M. a. anderssoni
  • M. a. papuanus
Katso myös

  Lepakkohaukka Wikispeciesissä
  Lepakkohaukka Commonsissa

Lepakkohaukka (Macheiramphus alcinus) on keskikokoinen päiväpetolintu. Se on sukunsa Macheiramphus ainut edustaja.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on noin 47 cm. Väritykseltään se on tummanruskea, lähes musta. Ainoastaan silmän ala- ja yläpuolella on valkoinen täplä, ja rinnassa voi olla vaaleaa kirjailua. Silmä on keltainen ja koivet vaalean harmaat. Lepakkohaukan kita on suuri, sillä se nielee saaliit kokonaisina. Lennossa se on haarahaukkamainen, saalistaessaan nopea kuin jalohaukat.

Yleensä lepakkohaukka on äänetön, mutta hämärissä tai soitimella se kimittää kokoonsa nähden vaatimattomasti.

Lajin kuvaili ja nimesi tieteelle ranskalainen Charles Lucien Bonaparte vuonna 1850.

Laji elää trooppisessa Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Uudessa-Guineassa. Maailman populaation koko on 10 000–100 000 yksilöä. Kanta on vakaa. Lajia ei ole tavattu Suomessa.

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lepakkohaukan elinympäristöä ovat trooppiset metsät ja puistomaiset kaupungit sekä pensaikkoalueet.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Molemmat puolisot osallistuvat pesän rakentamiseen. Pesä on rakennettu risuista korkealle puuhun, tavallisesti vaakasuoralle oksalle. Se on halkaisijaltaan lähes metrin ja noin 30 cm syvä. Pesämalja voi olla vuorattu mutta on usein vuoraamaton. Munia on yleensä vain yksi. Vain naaras hautoo ja koiras tuo sille ruokaa. Haudonta kestää noin kuukauden. Poikasta ruokitaan vasta juuri ennen pimeän laskeutumista, ja emot kantavat sille saaliita tiheään tahtiin, usein vain heittäen saaliin pesään ja palaten taas saalistamaan. Pienelle poikaselle syötetään yleensä vain hyönteisiä. Poikanen on lentokykyinen 5–6 viikon ikäisenä.

Nimensä mukaisesti lepakkohaukka saalistaa etupäässä lepakoita, mutta myös pääskyjä, kiitäjiä, lentäviä hyönteisiä ja joskus muitakin lintuja. Se saalistaa iltahämärissä lähellä lepakoiden luolia, vesistöjen äärellä ja taajamissa.

  1. BirdLife International: Macheiramphus alcinus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 7.5.2014. (englanniksi)