Kuubankultatikka
| Kuubankultatikka | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Tikkalinnut Piciformes |
| Heimo: | Tikat Picidae |
| Suku: | Kultatikat Colaptes |
| Laji: | fernandinae |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Colaptes fernandinae |
|
 Kuubankultatikan levinneisyys |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kuubankultatikka (Colaptes fernandinae) on Kuubassa elävä uhanalainen tikkalaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuubankultatikan pituus on noin 30 senttiä. Laji on väritykseltään hyvin voimakasraitainen. Selkäpuoli ja siivet ovat ruskeanmustat, keltaisten ristikkokuvioiden kirjomat. Vatsapuolella on enemmän keltaista, eivätkä ruskeanmustat kuviot ole yhtä tiheässä kuin selkäpuolella. Päälaki on kanelinvärinen, mutta korvien ympäristö on kellertävämpi.[2] Koirailla on poskien kohdalla selvä musta juova, kun taas naaraiden poskissa on runsaasti valkoista täplitystä.[3] Nokka on pitkä, kapea ja käyrä.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuubankultatikka on Kuuban endeeminen laji. Se ei koskaan ole ollut runsaslukuinen, mutta oli aiemmin saarella laajalle levinnyt. Nykyään lajin levinneisyys on sirpaleinen. Lajin kanta on mahdollisesti vain alle 900 yksilöä. Suurin kanta on Zapatasuolla Matanzasin maakunnassa, jossa arvioitiin vuonna 2007 elävän 250–300 paria.[2]
Kuubankultatikan suosimia elinympäristöjä ovat avoimet metsät ja palmuja pasvavat laidunalueet. Lajia tavataan myös tiheämmistä metsistä ja soilta.[3]
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuubankultatikka etsii ruokansa usein maasta. Sen ravintoa ovat muurahaiset, toukat ja muut hyönteiset sekä madot ja siemenet. Kuubankultatikat ovat pääosin yksineläjiä ja liikkuvat lajikumppanien seurassa vain pesimäaikaan. Ne pesivät joskus löyhissä yhdyskunnissa, mutta eivät ole sosiaalisia toisiaan kohtaan, vaan lintujen väliset aggressiot ovat tavallisia.[3] Soidinaika on joulu-tammikuussa ja pari alkaa rakentaa pesää helmi-maaliskuussa. Pesä rakennetaan aina kuolleeseen tai elävään palmuun, usein Palma cana -palmuun. Pesintä ajoittuu maalis-heinäkuulle.[2] Pesyeeseen kuuluu 3–5 munaa, joita vanhemmat hautovat noin 18 vuorokauden ajan. Poikaset lähtevät pesäkolosta noin 22 vuorokauden ikäisinä.[3]
Uhat ja suojelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuubankultatikka luokitellaan erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Kannat ovat sirpaleisia, pieniä ja taantuvia. Vielä vuonna 1998 arvioitiin, että Zapatasuolla elää 300–400 paria, mutta 2013 niitä arvioitiin olevan enää 230–270. Bermejan alueella arvioitiin 1990-luvun alussa elävän 60–80 paria, mutta 2007 enää 14–18 paria. Elinympäristöjen muuttaminen maatalousalueiksi ja hakkuut ovat lajille vakava uhka.[2][3] Kuubankultatikka pesii usein samassa puussa kuin kuubanamatsonit, joiden poikasia ihmiset usein pyytävät. Saadakseen poikaset he kaatavat puun ja tuhoavat samalla myös kuubankultatikkojen poikueen. Linnuilta häviää samalla pesäpuu. Arvokkaita pesäpuita tuhoavat myös hurrikaanit sekä tikanmunia ja poikasia syövät ihmiset. Myös kuubanraitatikan tiedetään saalistavan lajin poikasia.[2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Colaptes fernandinae IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.12.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Fernandina's Flicker (Colaptes fernandinae) - BirdLife species factsheet 2009. BirdLife International. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 11.11.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Fernandina's flicker - Colaptes fernandinae - Information - ARKive 2006. Wildscreen. Arkistoitu 29.12.2010. Viitattu 11.11.2010. (englanniksi)